Pihatrampoliinin turvallisuus

Kaikkien haastateltavien perheiden vanhemmat kokivat pihatrampoliinin turvaverkon käytön erittäin merkittävänä turvallisuutta lisäävänä tekijänä sekä keinona ennaltaehkäistä vammojen syntymistä. Yhtä perhettä lukuun ottamatta, kaikki perheet olivat pihatrampoliinin hankinnan yhteydessä ostaneet myös turvaverkon. Yksi perhe oli ostanut turvaverkon jälkikäteen.

”Pomppimaan ei mennä, jos ei oo turvaverkkoa ja verkko kiinni myös.”(perhe B)

”-- kun pienet laittaa sinne sisälle, niin saahan sitä olla huolettomampi.”(perhe D)

”Kyllä mää uskon, että viis vuotta sitten tapahtu paljon enemmän näitä onnettomuuksia kuin nykypäivänä melkein kaikki ostaa trampoliinin mukana suojaverkon.”(perhe C)

Lapset toivat haastatteluissa esille kokemusten kautta putoamisvaaran, jos trampoliinin ympä-rillä ei ole suojaverkkoa. Kukaan haastateltavista lapsista ei kokenut turvaverkon käyttöä hait-tana, vaan paremminkin mahdollisuutena käyttää trampoliinia monipuolisemmin.

” Me pompittiin trampalla ja siellä oli paljo palloja ja meillä ei ollu vielä suojaverkkoa, niin mää hyppäsin sen pallon päälle ja lensin pois trampalta.”(perhe D)

”-- pystyy pelaamaan säbää ja jalkkista eikä pallot lentele pois.”(perhe B)

41

Kaikki haastatellut vanhemmat tiedostivat pihatrampoliiniin liittyviä vaaratekijöitä erittäin hyvin. Vanhemmat nostivat vaaratekijöiksi huonot alastulot tempuista. Yhteentörmäysten vaaran, jos trampoliinilla on liian paljon hyppijöitä. Muita vaaratekijöitä olivat trampoliinin kimmoisuudesta johtuvat vaaratekijät ja hyppijöiden painoerojen vaikutukset kevyempään hyppijään nähden. Kaikkien perheiden lapset olivat välttyneet suuremmilta loukkaantumisilta.

Perheet kertoivat pääsääntöisesti vammojen luonteen olevan lähinnä venähdyksiä ja yhteen-törmäyksistä aiheutuneita kolhuja. Tässä on muutamia vanhempien näkemyksiä loukkaantu-miseen liittyvistä tekijöistä.

”On tullu huonosti alas ja käyny tosi kipiää niskoihin.”(perhe B)

”--joskus tullu selkää valitellen…tai joku astunu nilkan päälle.”(perhe C)

”Paljo porukkaa yhellä, niin oli se aika villinnäköistä meininkiä välillä.”(perhe D)

”…kaverin kaa lyöny pään yhteen.”(perhe D)

”Kyllähän se saattaa olla, että se trampoliini heittää niin rajusti sieltä.”(perhe D)

Kaikkien perheiden lapset olivat säästyneet murtumilta, mutta useamman haastateltavan per-heen lähitutuissa oli lapsia, joille oli tullut pääsääntöisesti putoamisista johtuneita murtumia.

Lapset kertoivat haastatteluissa lähinnä tilanteita, joista heille oli aiheutunut vammoja tai ki-putiloja. Tyypillisimpiä olivat temppujen teosta johtuneet huonot alastulot trampoliinille.

”Kerran mää tulin trampalla niskalleen alas.”(perhe B)

”Mää hyppäsin naapurin trampalla…niin mää hyppäsin yheltä puunoksalta sinne trampal-le…niin mulla osu polvi hampaaseen…niin se lähti irti.”(perhe D)

”--sattu tutuilla kahdesti peräkkäin, että tyttö tippu ja käsi murtu kaks kertaa…”(perhe C)

Pihatrampoliinilla tapahtuvaan lasten toimintaan ja hyppimiseen liittyvät säännöt olivat pää-sääntöisesti vanhempien laatimia tilannekohtaisia sääntöjä, joihin vaikuttivat lasten toiminnan eteneminen trampoliinilla sekä hyppijöiden ikä. Mitä pienemmästä hyppijästä oli kyse sitä enemmän vanhemmat kontrolloivat pihatrampoliinilla tapahtuvaa toimintaa. Tyypillisimmät säännöt, joita vanhemmat toivat haastatteluissa esille, olivat hyppijöiden määrän rajoittaminen enintään neljään hyppijään kerrallaan. Lisäksi isompien hyppijöiden tulisi huomioida pie-nemmät hyppijät. Itse välineen käyttöön liittyvät säännöt olivat kaikilla perheillä samansuun-taisia. Tyypillisimpiin sääntöihin kuuluivat, että trampoliinille ei saa mennä kengät jalassa,

42

turvaverkkoon ei saa nojata, turvaverkko on laitettava kiinni trampoliinille mentäessä, koste-alla trampoliinilla ei saa hyppiä ja teräviä esineitä ei saa viedä trampoliinille.

”Aluksi oli tarkotus, että … yksi kerrallaan, vaan ei ne viihy sillä tavalla, että yks kerraal-laan.”(perhe C)

”Aluksihan niitä oli niitä sääntöjä, totta kai. Jos on monta eri kokosta niin silloin piti vähän kahtoa, että ei voinu yhtä aikaa. Sehän ku toinen isompi pomppas niin pienempi lensi ai-na.”(perhe C)

”Säännöt koskee enemmän noita isoja, silloinko ne mennee tuommosen pienen kans.”(perhe D)

”Isompia yritetään kauheasti neuvoa, että ei saa pomppia silloin, kun ne pienemmät kevyem-mät siellä juoksee.”(perhe A)

Nuoremmat lapset kuvasivat haastatteluissa lähinnä trampoliinivälineen käyttöön liittyvistä säännöistä, kuten kengät jalassa ei saa hyppiä ja trampoliinille ei saa viedä mitään kovia esi-neitä. Vanhemmat lapset kertoivat enemmän säännöistä, jotka koskevat pienempien lasten kanssa hyppimistä sekä hyppijöiden määrää koskevia sääntöjä. Lisäksi vanhemmat lapset ker-toivat laativansa erilaisia sääntöjä peleihin ja leikkeihin liittyen.

”Ei saa pomppia pikkusiskon kans yhtä aikaa…” (perhe D)

”Ei saa pomppia liian monta kerrallaan.”(perhe B)

”Tolpan välit maaleina…”(perhe C)

Pihatrampoliinia koskevien suositusten mukaan trampoliinin kuntoa tulisi aika ajoin tarkistel-la sekä kauden alussa että sen aikana. Tutkimuksessa ilmeni, että kaikki vanhemmat tarkisti-vat trampoliinin kunnon kauden alussa ja kauden aikana kunnon tarkistaminen tapahtui lähin-nä ruohonleikkuun yhteydessä. Trampoliinin sijoittelussa vanhemmat kokivat merkittäväksi sen, että trampoliinille oli näköyhteys ja helppo tarvittaessa seurata mitä trampoliinilla tapah-tuu. Kaikissa perheissä trampoliini pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman tasaiselle ja avoi-melle alueelle.

”Ohi kulkiessaan ja silloin, kun ruohoa leikkaa ja sitä pitää siirtää paikasta toiseen, niin sii-nä tulee katottua, että se on kunnossa.”(perhe D)

”--tarkistan aina välillä ne jouset, että ne ovat niinku paikoillaan.”(perhe B)

43

Haastatteluissa ilmeni perheiden välillä kirjavaa käytäntöä siitä, millaisia välineitä oli käytös-sä trampoliinille pääsyä varten sekä trampoliinin käytös-säilytykseen. Tyypillisimpiä välineitä, joiden avulla trampoliinille noustiin, olivat erilaiset tuolit, lavat ja tikkaat. Pihatrampoliinin talvisäi-lytyksestä ainoastaan yksi perhe laittoi koko trampoliinin talven ajaksi varastoon. Kaksi per-hettä kokosi kaikki kangasosat ja jouset varastoon, mutta metallikehikko jäi talven ajaksi pi-halle. Yksi perhe jätti koko trampoliinin talven ajaksi pipi-halle.

”-- viedään talveksi kaikki koko kehikko varastoon.” (perhe B)

”-- sitä ei ole purettu kertaakaan, vaan se on ollu tuossa jopa …läpi talven.”(perhe A)

”Metalliosat on aina ollu tuossa pihalla, mutta jouset ja kangasosat vaan puretaan aina pois.”(perhe C)

”--pari lavaa päällekkäin. Joskus ollu pari tuolia.”(perhe C)

”--hutera tuoli…”(perhe D)

”Ei oikeita trampoliinitikkaita, mutta A-tikkaat on.”(perhe B)