• Ei tuloksia

Pienten yritysten huono asema

5. KORRUPTIO VENÄJÄLLÄ – NEUVOSTOLIITON VAR- VAR-JOTALOUDEN PERINTÖ

5.3 Korruption seurauksia Venäjällä

5.3.4 Pienten yritysten huono asema

Laadullinen analyysi viittaa siihen, että on olemassa eroja korruption vaikutuksilla pie-niin ja keskisuuriin jälleenmyyjiin, suuriin jälleenmyyjiin ja ulkomaalaisiin jälleenmyy-jiin. Vaikka aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että korruption vaikutukset yri-tyksiin saattavat riippua yrityksen koosta, ovat Kouznetsov ja Dass tutkimuksissaan saaneet tuloksia, jotka alleviivaavat sitä, että yritysten koko painottuu tietyillä osa-alueilla. Tutkimusten mukaan korruptio Venäjällä on hallitsevassa roolissa mm. seuraa-villa osa-alueilla: tulli, tarjouskilpailut, vuokranmaksu, hygienia-, palo- ja verotarkas-tukset, rekisteröinti -ja lisenssiluvat sekä brändien tunnettavuus. (Kouznetsov & Dass 2010: 62.)

Tutkimustulokset, joita Kouznetsovi ja Dass ovat saaneet antavat viitteitä siitä, että jäl-leenmyyjäyrityksiin kohdistuvat korruption vaikutukset saattavat poiketa toisistaan riip-puen yrityskoosta ja joissain tapauksissa yrityksen kotipaikasta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suurilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia korruption välttämiseen.

Tämä johtuu pääosin tosiasiasta, että niillä on käytössään merkittävämmät taloudelliset resurssit, jotka mahdollistavat paremmin suoriutua pakollisista taloudellisista velvoit-teista kuten esimerkiksi valtionverosta. Tällaiset velvoitteet ovat kohtuuttomia pienem-mille yrityksille, mikä tekee ne haavoittuvammiksi monien eri valtion virastojen lahjus-pyynnöille. (Kouznetsov & Dass 2010: 62–63.) Voidaan eritellä ainakin neljä merkittä-vää seikkaa, joissa pienet yritykset ovat paljon heikommassa asemassa suuriin yrityksiin verrattuna ja ovat paljon alttiimpia sotkeutumaan syvemmin korruptioon.

Ensinnäkin tullauksen puitteissa (missä korruptio aiheuttaa suurimmat hinnanlisäykset yksikkökustannuksiin) tutkimustulosten perusteella useimmat yritykset, jotka

jälleen-myyvät ulkomaisia tavaroita Venäjällä, hyödyntävät välitysliikkeitä. Tässä menettelyta-vassa suurilla yrityksillä on kilpailuetu pienempiin yrityksiin nähden, koska välitysliik-keet laskuttavat saman hinnan palveluistaan huolimatta yrityksen koosta. Tämän vuoksi pienet yritykset, jotka pitävät parempana vaihtoehtona osallistua itse tullausmenettelyyn säästääkseen kustannuksia, asettavat itsensä alttiiksi riskille menettää arvokasta aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia tavaroiden varastoinnissa, jos tullauksen suhteen tulee odot-tamattomia viivästyksiä. Näin toimien ne myös sotkeentuvat paljon todennäköisemmin korruptioon, koska tullaus on osa-alue, jossa korruptiota esiintyy merkittävästi. Talou-dellisen etulyöntiasemansa ansiosta suuret jakelijat voivat välttää sekaantumisen kor-ruptioon tullissa hyödyntämällä välittäjiä. (Kouznetsov & Dass 2010: 63.)

Toiseksi tarjotakseen tavaroita ja laitteita valtion organisaatioille tai voittaakseen tar-jouskilpailu laiteasennukseen valtion omistamaan laitokseen täytyy kaikkien yritysten huolimatta koosta osallistua lahjontaan. Tässä asiassa suurilla yrityksillä on vain yksi etu verrattuna pieniin yrityksiin: kyky tarjota suuremmat lahjukset. (Kouznetsov & Dass 2010: 63.)

Kolmanneksi pienet yritykset altistuvat suurempia paljon herkemmin lahjuksille, joita tavoittelevat hygienia-, palo-, ja verotarkastajat. Itse asiassa jotkin pienet yritykset nä-kevät, että lahjusten maksaminen on heille helpompi vaihtoehto kuin mukautua moni-mutkaisiin sääntöihin ja määräyksiin näillä alueilla. (Kouznetsov & Dass 2010: 63.)

Neljänneksi brändien tunnettavuus on asia, jossa on myös etulyöntiasema suurilla pai-kallisilla ja ulkomaisilla yrityksillä pieniin yrityksiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että suurilla yrityksillä on yleensä jälleenmyynnissä brändeiltään hyvin tunnettuja tuotteita, joiden kysyntä on myös vakaata ja vaatii näin ollen vähemmän markkinointiponnistuk-sia. Kun markkinointiin ei tarvitse panostaa niin paljon, antaa se yrityksille mahdolli-suuden minimoida yhteydenottoja valtion elimiin, jotka valtuuttavat tiettyjä markkinoin-titoimenpiteitä. Näin mahdollisuudet joutua osalliseksi korruptoituneeseen toimintaan pienenevät. (Kouznetsov & Dass 2010: 63.)

Yleisesti suurilla paikallisilla yrityksillä on etulyöntiasema monilla eri alueilla verrattu-na ulkomaisiin yrityksiin johtuen ulkomaisten yritysten haluttomuudesta tarjota lahjuk-sia. Tämä on totta muun muassa silloin, kun tarjouskilpailussa paikalliset yritykset tar-joavat tuotteita samoilla ominaisuuksilla ja laadulla kuin ulkomaiset jälleenmyyjät. Pai-kallisilla yrityksillä on myös etulyöntiasema rekisteröinnin, lisenssien ja lupien hankin-nassa. Tässä ulkomaiset yritykset ovat huonommassa asemassa, koska heidän

hakemus-ten hyväksynnän paperityö vie paljon enemmän aikaa paikallisilta viranomaisilta kuin paikallisten yritysten vastaavat hakemukset. Tämä johtuu ainoastaan siitä, että paikalli-set yritykpaikalli-set ovat valmiita tarjoamaan lahjuksia viranomaisille. (Kouznetsov & Dass 2010: 63.)

Kaiken kaikkiaan Kouznetsov ja Dass saivat tutkimuksessaan selville, että korruptio vaikutti kaikkiin haastateltuihin yrityksiin huolimatta yrityksen koosta tai kotipaikasta.

Puhuttaessa osallisuudesta korruptioon oli nähtävissä, että suurilla jälleenmyyjillä on lukuisia merkittäviä etuja vastaaviin pieniin jälleenmyyjiin verrattuna. Tämä johtuu yri-tysten koosta, koska niillä on mahdollisuus päästä pienempiin yksikkökustannuksiin, mistä on seurauksena parempi kilpailukyky markkinoilla. Suurilla paikallisilla yrityksil-lä ja jopa joillakin pienilyrityksil-lä paikallisilla yrityksilyrityksil-lä on joitakin etuja ulkomaisiin jälleen-myyjiin tarjouskilpailuissa, koska ulkomaiset yritykset välttävät lahjusten tarjoamista viranomaisille, jotka ovat vastuussa parhaimman tarjouksen valinnasta. Joka tapaukses-sa ulkomaiset yritykset voivat pienentää yksikkökustannuksia kykenemällä välttämään osallisuuden korruptioon sellaisilla alueilla kuin vuokranmaksu ja veronmaksu. (Kouz-netsov & Dass 2010: 63.)

Edellä mainittujen tutkimustulosten perusteella (Kouznetsov & Dass 2010) voi vetää johtopäätöksen, että Venäjän markkinoilla on todella vaikea, ellei jopa mahdoton ulko-maisten yritysten pärjätä mukana kilpailussa, jos ei suostu mukaan jollakin tasolla kor-ruptioon. Liiketoimet saattavat tyssätä jo tulliin, jos lahjuksia ei olla valmiita maksa-maan. Venäläiset yritykset taas osaavat luovia luontevasti suhdeverkostoihin ja lahjuk-siin pohjautuvassa liike-elämässä, ja saavuttavat näin merkittävän etulyöntiaseman ul-komaisiin yrityksiin verrattuna. Näin ollen ulkomaisten yritysten on aivan välttämätön osallistua itsekin korruptioon joko suoraan tai epäsuorasti, jos he haluavat toimia Venä-jän markkinoilla. Heikoin asema on pienillä ulkomaisilla yrityksillä, koska korruption kustannukset saattavat nousta liian suuriksi yksikkökustannuksia kohden, mikä voi olla kohtalokasta kilpailukyvylle.

Venäjän talouskasvun kannalta ei ole lainkaan hyvä asia, että korruptio rokottaa venä-läisiä pieniä yrityksiä suhteessa suuria yrityksiä kovemmin. Talouskasvua ajatellen olisi kuitenkin hyvä, että pienten yritysten kilpailukykyä vahvistetaan. Pienissä yrityksissä piilevät usein tulevat kasvuyritykset, jotka kasvattavat maan taloutta voimakkaasti.