OMAVALVONTASUUNNITELMA
Kosonen Heli, Lempinen Laura ja Talotie Sirkka Liisa
TIIVISTELMÄ
Kehittämistyön tarkoituksena oli toteuttaa Pieksämäen kaupungin kotihoidolle omavalvontasuunnitelma. Ajatus kehittämistyöstä tuli kotihoidon esimiehiltä.
Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä hoitohenkilöstöstä koostuvien työryhmien kanssa. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda yhtenäisiä toimintamalleja ja -ta-poja kotihoidon tiimeihin. Materiaalin keräämisessä hyödynsimme kotihoidon tiimien erilaisia näkökulmia hoitotyöstä. Työryhmistä nousi käytäntöön uusia työvälineitä, joiden myötä työskentelytavat eri kotihoidon tiimien välillä yhtenäis-tyvät. Vanhuspalvelulain velvoittamana kehittämistyönä toteutettu kotihoidon omavalvontasuunnitelma tulee julkisesti nähtäville kaupunkimme kotisivuille.
Johdanto
Työnantajan toiveesta teimme kehittämistehtävänä kotihoidon omavalvonta-suunnitelman. ”Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutu-vat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvonta on osa toimintayksikössä toteutettavaa laadunhallintaa ja perustuu riskinhallintaan.” (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2014.)
Suunnitelma tulee laatia yhteistyönä toimintayksikön johdon ja henkilöstön kanssa. Valviran määräys omavalvontasuunnitelmasta tulee voimaan 1.1.2015 ja on voimassa toistaiseksi. Määräys koskee kaikkia yksityisiä ja kunnan tai yhteistoiminta-alueen ikääntyneille tuottamia sosiaalihuollon palveluja. (Sosi-aali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2014.) Omavalvontasuunnitelmal-la pyritään kuvaamaan toimintayksikön itselleen asettamat Omavalvontasuunnitelmal-laatuvaatimukset ja tavat hallita riskejä.
Kotihoidon asiakkaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita vanhuksia. Usein koti koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi, jossa halutaan asua
Jaoimme omavalvontasuunnitelman neljään eri osioon, joista suurimman osan toteutimme me opiskelijat ja osan esimiehet. Omavalvontasuunnitel-man sisällön tuottamiseen osallistui koko kotihoidon henkilöstö. Pieksä-mäen kaupungin kotihoito koostuu kuudesta tiimistä: kotisairaala, itäinen tiimi, läntinen tiimi, Naarajärven tiimi, Virtasalmen tiimi ja Jäppilän tiimi.
Tiimeistä osallistui henkilökuntaa kolmeen eri työryhmään, joille kullekin jaettiin omat aiheet omavalvontasuunnitelmasta. Työryhmät kokoontuivat opiskelijan ohjauksessa kaksi kertaa kevään 2014 aikana, ja niiden tuottamas-ta materiaalistuottamas-ta me opiskelijat kokosimme suunnitelman sisällön. Esimiehen hyväksyttyä materiaalin esitimme omavalvontasuunnitelman toukokuussa kotihoidon kevätkokouksessa koko henkilöstölle. Suunnitelma tulee julkisesti nähtäväksi Pieksämäen kaupungin verkkosivuille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään kotihoidon toiminnassa tapahtuvien muutosten myötä (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2014).
Pieksämäen kaupungin kotihoito
Pieksämäen kaupungissa on asukkaita hieman alle 20 000, joista yli 65–vuo-tiaita on noin 27 %. Ikäihmisten määrän kasvaessa myös kotihoidon tarve lisääntyy (Tilastokeskus 2014). Kotihoidossa säännöllisen palvelun piirissä oli vuonna 2013 noin 500 asiakasta ja tilapäisen palvelun piirissä noin 160 asi-akasta.
Pieksämäen kaupunki on yksi kokeilukunnista, jossa kotipalvelu ja kotisai-raanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Kuntien antaman myönteisen palaut-teen mukaan eri toimintojen yhdistäminen on parantanut asiakkaan pal-velutarpeen arviointia, sekä palvelun laatua ja joustavuutta. Hallitus esittää eduskunnalle, että vuonna 2005 aloitettua kotihoidon kokeilua jatkettaisiin vuoden 2016 loppuun, kunnes sosiaali- ja terveysalueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.)
Mitä on kotihoito?
Kotihoito on asiakkaan kotona annettavaa hoivaa ja huolenpitoa, joka sisältää kotipalvelua, perushoitoa ja sairaanhoitoa. Kotihoidon asiakkaat ovat eri-ikäi-siä kuntalaisia. Palvelun piiriin voidaan ottaa asiakas, jonka toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa. Aloitteen kotihoi-don palvelutarpeesta voi tehdä asiakas itse, omainen, tai muu yhteistyötaho.
Palvelutarpeiden arvioinnin ja kotihoidon tilaukset ottaa vastaan kotiutus-hoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan asiakkaan omat voimavarat, toi-veet, tarpeet ja tavoitteet. Lisäksi kirjataan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteena on turvata asiakkaan kotona selviytyminen mahdollisimman pit-kään. Hänen omaa toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä pyritään tuke-maan riittävien palveluiden avulla. Yksilölliseen palvelutarpeeseen vastataan
yhteistyössä omaisten, läheisten ja eri toimijoiden kanssa. Kotona asumisen tueksi voidaan myös käyttää erilaisia tukipalveluja, kuten turvapalvelu, ateria-palvelu, kauppaateria-palvelu, päivätoiminta ja kotikuntoutus. Kotihoitoa on mah-dollista saada ympäri vuorokauden
Kotihoidon toimintaympäristö
Pieksämäen kotihoidon toimitiloja on pääterveysaseman viereisessä rantarivi-talossa, jossa toimivat itäinen ja läntinen kotihoidonyksikkö. Rantarivitalos-sa on myös kotihoidon esimiesten toimistot, vanhustyön sosiaalityöntekijän toimisto ja palveluohjaajan toimisto. Naarajärven tiimin toimitilat sijaitsevat Naarajärvellä Mäntypihan alueella, Jäppilän tiimin toimitilat palvelukeskus Peltokartanossa ja Virtasalmen tiimin toimitilat Virtasalmen terveysaseman yhteydessä. Lisäksi kotisairaalan toiminta on osa kotihoitoa ja se toimii Piek-sämäen aluesairaalan tiloissa.
Kotihoidon henkilöstöön kuuluu niin sosiaali- kuin terveydenhuollonkin koulutuksen saaneita hoitotyöntekijöitä. Kotihoidon työskentelyperiaatteena on tiimityö. Tiimissä työskentelee kotihoidon palveluohjaajia, kodinhoitajia, lähihoitajia ja terveyden- ja sairaanhoitajia. Tiimityöskentelyn tavoitteena on saada henkilöstön erityisosaaminen käyttöön, koko tiimiä hyödyntävästi.
Kotihoidon moniammatillisessa työryhmässä toimii sosiaalityöntekijä, lääkä-ri, fysioterapeutti, päivätoiminnan ohjaaja, muistihoitaja ja mielenterveys- ja päihdevastuuhoitaja. Moniammatillisella osaamisella ennaltaehkäistään sosi-aalisia ja terveydellisiä ongelmia ja edistetään asiakkaiden hyvinvointia.
Suurin osa kotihoidon asiakkaista on ikäihmisiä, joille kodin merkitys on suu-ri. Kodin merkitys perustuu emotionaaliseen turvaan ja siihen, että omassa kodissa voi vapaasti liikkua ja toimia. Muistin heikentyessä ikäihminen selviy-tyy arjesta rutiinien avulla pitkään, kun ympäristö on hänelle tuttu ja turvalli-nen paikka. (Lähdesmäki & Koistiturvalli-nen 2009.)
Tenkasen (2003) tutkimuksen mukaan koti merkitsee paikkaa, jossa koke-mus omasta itsestä säilyy myönteisenä siitäkin huolimatta, että voimavarat vähenevät. Hoidon ja avun saaminen päivittäisissä asioissa toteutuu hänen tutkimuksensa mukaan hyvin, mutta vanhusten liikkumiseen ja sosiaaliseen tukeen kiinnitetään liian vähän huomiota. Elämänlaatuun vaikuttavina kes-keisinä tekijöinä hän nostaa esille asuinympäristön ja sosiaaliset suhteet.
Vanhukset osallistuvat omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon kotihoi-don hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Tuossa yhteydessä arvioidaan muun muassa asuinympäristö ja mahdollisten asunnon muutostöiden ja
apu-Asiakkaan ja hoitotyöntekijän turvallisuutta pyritään parantamaan apuväli-neiden käytöllä. Rollaattorin tai jonkin muun apuvälineen käyttö vaatii tilaa ja esteettömiä kulkureittejä.
Monet ongelmat ja epäkohdat, jotka liittyvät turvallisuuteen ja asunnossa liikkumiseen, voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin. Tällaisiin asunnon muutostöihin on mahdollista hakea kunnan avustusta. Kylpyhuoneen ja keittiön muutostyöt, ovien leventäminen, kynnysten poistaminen ja luiskien rakentaminen ovat niitä tavallisimpia vanhusten asunnoissa tehtäviä muutos-töitä (Tenkanen 2003).
Samalla kun arvioidaan asiakkaan turvallista ympäristöä, kiinnitetään huo-miota myös hoitotyöntekijöiden turvallisuuteen. Vaikka tupakoivaa asiakasta velvoitetaan olemaan tupakoimatta kotihoidon työntekijän läsnä ollessa, niin usein joudutaan tekemään työtä savuisessa kodissa. Mikäli asiakas on päihty-neenä hoitokäynnillä, voidaan hänen yleistila tarkistaa, mutta käynti tehdään myöhemmin uudelleen yhdessä toisen kotihoidon työntekijän kanssa. Tilan-teen toistuessa tulee työntekijän neuvotella jatkohoidosta kotihoidon lääkärin ja asiakkaan kanssa. Kotihoidon palvelut voidaan jopa harkita lopetettavaksi, mikäli työntekijöiden koskemattomuutta ei voida turvata, tai hoidettavan ko-tiympäristö todetaan kotihoidon henkilökunnalle vaaralliseksi.
Kotihoidon työn haasteellisuus
Kotihoidossa työskentely on haasteellista ja vastuullista. Kotihoidossa on asi-akkaita eri ikäryhmistä. Hoitajan tulee osata huomioida asiakkaan ikä työs-kentelytavoissaan. Kotihoidon asiakkaat tulevat erilaisista kasvuympäristöis-tä ja kulttuureista. Lisäksi asiakkaina on maahan muuttajia. Suomen kielen osaamattomuus tuo haasteita vuorovaikutukseen ja tuolloin tarvitaan usein tulkkipalvelua.
Kotihoidon työssä koetaan haasteeksi erikoisalojen laajuus. Asiakkaita on esi-merkiksi sisätautien, neurologian, kirurgian ja syöpätautien erikoisaloilta. Ko-tihoidossa korostuu yhteistyön laajuus eri toimijoiden kanssa. Kolmas sektori on tärkeä yhteistyö kumppani kotihoidon arjessa. Se auttaa usein asiakkaiden ulkoilussa tai erilaisten vastaanotto käyntien saattamisessa. Lisäksi kolmas sek-tori järjestää erilaista virike- ja kerhotoimintaa kotihoidon asiakkaille.
Kotihoidossa työskennellään asiakkaiden luona pääsääntöisesti yksin, joten työ on hyvin itsenäistä ja vastuullista. Erilaisten tilanteiden arviointi ja itsenäi-set päätökitsenäi-set on usein tehtävä nopeasti. Yksintyöskentely on myös psyykkises-ti ja fyysisespsyykkises-ti raskasta. Työn kuormittavuutta lisää haasteellisespsyykkises-ti toteutettava työergonomia. Työtä tehdään ajoittain heikossa valaistuksessa, ahtaissa ja li-kaisissa tiloissa.
Omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelman rakenne alkaa palvelun tuottajaa koskevista tie-doista, joiden jälkeen esitellään yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toimintape-riaatteet. Pieksämäen kaupungin kotihoidon toiminta-ajatuksena on järjestää hoitoa ja huolenpitoa asiakkaille, joiden toimintakyky ja itsestään huolehti-minen on alentunut ikääntymisen, sairastumisen, vammautumisen tai muun syyn vuoksi. Kotihoidon arvoista ja toimintaperiaatteista omavalvontasuun-nitelmassa on nostettu esille asiakaslähtöisyys, tasa-arvoisuus, luottamuksel-lisuus, vastuulluottamuksel-lisuus, yksilön kunnioitus ja uusiutumistahto. Suunnitelmassa esitellään omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt sekä asi-akkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute.
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet käsiteltiin yh-dessä työryhmässä, jossa nousi esille erilaisia epäkohtia. Kotihoidossa riskeinä koettiin muun muassa asiakkaiden vaihtuvuus, lääkehoito ja tiedonkulku.
Työryhmässä laadittiin korjaavia toimenpiteitä riskeinä koetuille epäkohdille.
Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan kotihoidon henkilöstörakenne ja -mitoitus. Työryhmässä päivitettiin kotihoidon perehdyttämissuunnitelma uudelle työntekijälle. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa perehdyttä-mään työntekijä työtehtäväänsä, työympäristöönsä sekä tiedot mahdollisista haitta- ja vaaratekijöistä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Hyvästä perehdyttä-misestä on hyötyä sekä uudelle työntekijälle, että työnantajalle. Saatuaan hy-vän perehdytyksen työntekijällä on mahdollisuus sopeutua paremmin uuteen työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Hyvän perehdyttämisen avulla voidaan parantaa työn viihtyvyyttä ja ehkäistä mahdollisia riskejä ja virheitä.
Kotihoidon asiakkaat asuvat omissa kodeissaan. Osalla kotihoidon asiakkaista on kuitenkin mahdollisuus käyttää yhteisiä toimitiloja esimerkiksi kerhotiloi-na tai yhteisruokailussa. Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toimi-tiloista, laitteista ja tarvikkeista. Työryhmässä kehitettiin laitteita ja tarvikkeita koskevana kehittämissuunnitelmana hoitotarvikekassi työntekijöiden käyt-töön. Kotikäynneillä tarvittavat hoitotarvikkeet ovat tuolloin aina työntekijän käytössä työvuoron aikana.
Asiakasturvallisuutta käsittelevässä kohdassa omavalvontasuunnitelmaan on laadittu kuvaus välittömään asiakastyöhön liittyvistä turvallisuusriskeistä.
Kotihoidossa asiakkailla on käytössä henkilökohtaiset valvontalaitteet, kuten turvarannekkeet ja ovihälyttimet, jotka kotihoito testaa säännöllisesti. Kaikki potilasturvallisuutta vaarantavat riskitilanteet kirjataan HaiPro-järjestelmään.
Vaaratapahtumista kirjaamisen tarkoituksena on oppia riski- tai läheltä piti
-ti-2014.) Kotihoidossa järjestelmään tallennetut tiedot käsitellään henkilöstön kanssa tiimipalavereissa.
Kohdassa asiakkaan asema ja oikeudet kuvataan menettelytapa, jolla asiak-kaan palvelutarve arvioidaan, ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma asi-akkaan kanssa. Kyseiseen suunnitelmaan kirjataan asiasi-akkaan omat toiveet ja kunnioitetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan.
Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä sekä ikäihmisten kotona asumista edistävää työotetta.
Asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen muuttuessa suunnitelmaa tarkistetaan ja sitä päivitetään yhdessä asiakkaan ja hänen lähiomaisensa kanssa. (Päivärinta
& Haverinen 2002.)
Omavalvontasuunnitelmassa asiakastyön laadun varmistamiseksi kotihoi-dossa kuvataan asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Näitä asioita kartoitetaan tekemällä joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskysely, josta saadulla tiedolla pyritään kehittämään kotihoidon toiminnan laatua. Kotihoidossa hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään säännöllisesti vastaamaan asiakkaan tarpeita.
Ihmiset pitävät terveyttä ja hyvinvointia korkeassa arvossa. Terveydenhuol-to nousee keskeisimmäksi palveluksi, kun kuntalaisia pyydetään laittamaan eri palvelut tärkeysjärjestykseen. Kunnan talouden ollessa heikossa tilanteessa eivät kuntalaiset haluaisi terveydenhuollosta tinkiä. Perusturvan tunteen tuo pelkästään jo tieto palveluiden saatavuudesta. (Helin 2003, 35.) Omavalvon-tasuunnitelmassa kuvataan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja lääkäripalve-luiden järjestäminen asiakkaille sekä yksikön omat vastuutehtävät.
Kotihoidon vastuutehtäviin kuuluvat muun muassa asiakkaiden vuosikont-rollit, muistitesti MMSE, toimintakykymittari Rava sekä eri sairauksien seuranta. Rava-mittarilla seurataan liikkumista, aistien toimimista, puheen tuottamista, avun tarvetta syömisessä, lääkityksessä, pukeutumisessa ja pesey-tymisessä, myös psyykkinen toimintakyky huomiodaan. Mittaamisen tukena käytetään MMSE-testiä ja GDS-seulaa (Geriatric Depression Scale). (Finnish Consulting Group.) Lisäksi yksikön lääkehoitosuunnitelman ylläpitäminen ja päivittäminen kuvataan omavalvontasuunnitelmassa.
Työryhmistä nousseet kehittämisideat
Työryhmässä, jossa käsiteltiin riskien ja epäkohtien tunnistamista sekä niiden korjaavia toimenpiteitä, nousi esille esimerkiksi tiedonkulku. Tilanteita, joissa todettiin puutteita, ovat esimerkiksi lääkemuutokset, riittämätön kirjaaminen ja eri yksiköiden välinen tiedonkulku. Työryhmä koki korjaavana toimenpi-teenä päivittäisen raportointiajan lisäämisen aamu- ja iltavuoron vaihtuessa.
Työryhmässä keskusteltiin, että jokaisen työntekijän tulisi kiinnittää huomio-ta omaan toiminhuomio-taansa, jothuomio-ta työohjeet olisivat riittävän selkeät ja ajanhuomio-tasaiset seuraavalle työntekijälle.
Henkilöstön perehdyttämissuunnitelmaa muokannut työryhmä päivitti uu-den perehdyttämislomakkeen ajan tasalle. Uusi työntekijä saa perehdyttämis-lomakkeen lähiesimieheltä aloittaessaan työt kotihoidossa. Lomake toimii työntekijän apuvälineenä perehdytettäville asioille.
Laitteita ja tarvikkeita käsittelevässä työryhmässä koettiin, etteivät tarvittavat hoitotarvikkeet ja työvälineet ole työntekijän mukana asiakkaan kotikäyn-nillä. Työryhmä suunnitteli kotikäynneille mukaan otettavaksi hoitotarvike-kassin, jonka avulla tarvittavat työvälineet ovat työntekijän käytössä. Kasseja hankitaan tiimeihin jokaiselle työnvuorossa olevalle hoitajalle.
Välittömään asiakasturvallisuuteen liittyviä riskejä pohtinut työryhmä nosti esille turvalaitteiden käytön. Turvalaitteina kotihoidossa on käytössä muun muassa asiakkaiden turvarannekkeet. Henkilöstö testaa rannekkeiden toimi-vuuden säännöllisen kotihoidon asiakkailta kerran kuukaudessa. Työryhmässä päätettiin, että testausajankohta lisätään työtehtäviin, jotta turvarannekkeiden toimivuus tulee säännöllisesti testattua.
Työryhmässä, jossa käsiteltiin palveluyksikön asiakastyön laadun varmistamis-ta, keskusteltiin kotihoidon laatuun liittyvistä asioista. Keskustelua herättivät esimerkiksi yhteiset toimintatavat, sekä muistisairaan asiakkaan ravitsemus.
Osa kotihoidon asiakkaista on riippuvaisia kotihoidon avuista ruoan hankin-nassa, valmistuksessa, ruokailuajankohdissa sekä ruokailussa.
Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä. Moni kotihoidon iäkäs asiakas on virheravitsemusriskissä ja muutama prosentti on virheravittuja.
Ruokahalu voi heikentyä sairauksien seurauksena. Myös lääkkeet saattavat vaikuttaa ruokahaluun. Yksipuolinen ruokavalio tai alkoholin runsas käyttö saattavat heikentää ravitsemustilaa ilman painonlaskua. Vähäinen proteiinien saanti kiihdyttää lihaskatoa, joka heikentää kehon hallintaa, aiheuttaen kaatu-mis- ja murtumavaaraa. (Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010).
Kotihoidossa asiakasta ohjataan ja tuetaan ravitsemuksessa terveellisiin ruokai-lutottumuksiin. Tarvittaessa heitä ohjataan ateriapalvelun ja kauppapalvelun piiriin. Kotihoidon työntekijä avustaa asiakasta kauppalistan suunnittelussa huomioiden asiakkaan toiveet, erityisruokavaliot ja taloudelliset mahdolli-suudet. Ravitsemustilaa seurataan, jotta riittävä päivittäinen ravinnon saanti toteutuisi.
palvelujen laatusuositukset. Laatusuositusten tavoitteena on turvata iäkkäälle ihmiselle mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen ja laa-dukkaat palvelut. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palve-lujen parantamiseksi 2013).
Pohdinta
Saimme kehittämistyömme aiheen esimiehiltämme. Aluksi aihe tuntui haas-tavalta ja laajalta toteuttaa. Rajasimme työtämme meidän opiskelijoiden ja esimiestemme kesken. Henkilökunta jaettiin kolmeen eri työryhmään, jotka koostuivat kotihoidon tiimien työntekijöistä. Työryhmien ohjaamisessa ko-ettiin haasteena keskustelun pysyminen aiheessa sekä työryhmien motivoi-minen kehittämistehtävään, joka aluksi koettiin opiskelutehtävänä. Ohjaaji-na koimme eri tiimien työntekijöiden kokoontumisen uuteOhjaaji-na ja antoisaOhjaaji-na työskentelytapana. Normaalisti työpäivän aikana olemme tiiviisti yhteistyössä oman kotihoidon tiimin kanssa ja yhteistyö muiden tiimien kanssa on vä-häistä. Tapaamme koko kotihoidon henkilöstön kanssa vain noin kaksi ker-taa vuodessa kotihoidon kevät- ja syyskokouksissa. Tämän vuoksi eri tiimien työntekijöistä kootut ohjausryhmät olivat mielestämme positiivinen ja hyvää vaihtelua tuova työskentelymalli.
Omavalvontasuunnitelman materiaalia kerättäessä työryhmiin osallistuneil-la työntekijöillä oli hyvä mahdollisuus jakaa eriosallistuneil-laisia kokemuksia kotihoidon työstä ja sen erilaisuudesta. Kotihoidon tiimit työskentelevät erilaisissa toi-mintaympäristöissä, osa maaseudulla ja osa kaupunkialueella. Näiden eroa-vuuksien vuoksi työryhmissä nousi esille monenlaisia näkökulmia kotihoidon työn haasteellisuudesta ja riskeistä työskennellä erilaisissa toimintaympäris-töissä sekä uusia toimintamalleja kotihoidon työn toteuttamiseen.
Omavalvontasuunnitelman työryhmien tavoite kotihoidolle on, että toimin-tatavat tulevat yhtenäisiksi, tunnistetaan erilaiset riskit ja kehitetään yhdessä niihin ennaltaehkäisyn menetelmiä. Yhtenäiset toimintatavat toteutuvat esi-merkiksi asiakaskäyntien kirjaamisissa ja turvalaitteiden testaamisissa. Tämä yhdessä tehty omavalvontasuunnitelma sitouttaa koko kotihoidon henkilö-kunnan työskentelemään yhdessä sovituilla toimintatavoilla. Omavalvonta-suunnitelman ollessa julkinen myös asiakkailla ja heidän läheisillään on mah-dollisuus tutustua kotihoidon toimintaperiaatteisiin ja toimintatapoihin.
Mielestämme omavalvontasuunnitelman työstämisprosessista nousi uusia ja hyödyllisiä kehittämisideoita laadukkaaseen kotihoitotyöhön. Osa työn-ryhmien kehittämistä uusista tai päivitetyistä toimintatavoista on jo otettu käyttöön ja osa on vielä kehitteillä. Mielestämme omavalvontasuunnitelman käyttöönotto valtakunnallisesti on suuri, mutta tärkeä ja ajankohtainen haaste ikäihmisten määrän jatkuvasti lisääntyessä. Omavalvontasuunnitelma on laaja tietopaketti koko yksikön toiminnasta. Yksityiskohtaisesti laadittuna
omaval-vontasuunnitelman kautta pystyy ulkopuolinen henkilö saamaan kokonais-valtaisen kuvan yksikön toimintatavoista ja sen periaatteista. Mielestämme on tärkeää, että suunnitelman tekoon osallistui koko kotihoidon henkilökunta, jotta omavalvontasuunnitelman sisältö tulee tutuksi kaikille. Yksikön itselle asettamat laatuvaatimukset muuttuvat näin käytännössä toteutettaviksi lakia noudattaen.
Yhteiskunta kehittää ja painottaa ikäihmisten hoitoa aiempaa enemmän ko-tiin. Yhteiskunnan paine ja kuntien heikko taloudellinen tilanne on muutta-nut kotihoidon työnkuvaa. Aiemmin toteutetut niin sanotut vointikäynnit, jolloin tarkastettiin vain asiakkaan yleisvointi, ovat jääneet kotihoidon palve-lun pääsyn kriteerien ulkopuolelle. Mielestämme vointikäynnit olisivat olleet ennaltaehkäisevää työtä, jolloin hoitaja olisi pystynyt havaitsemaan asiakkaan voinnissa tapahtuneen muutoksen hyvissä ajoin. Tiukentuneiden palveluiden piiriin pääsyn kriteereiden vuoksi kotihoidon asiakkaat ovat aiempaa enem-män apua tarvitsevia. Mielestämme ennaltaehkäisevää hoitotyötä ei nykyisin tueta riittävästi, vaan asiakkaat ohjataan kunnan palveluiden ulkopuolelle.
Kaikilla kuntalaisilla ei ole mielestämme tällöin tasavertaista mahdollisuutta kunnallisiin palveluihin. Näin ollen yhteiskunnan asettamat tavoitteet ikäih-misten hoidolle ovat ristiriidassa käytännön hoitotyön kanssa. Jäämmekin pohtimaan, miten omavalvontasuunnitelman tavoitteet toteutuvat tulevai-suuden ennaltaehkäisevässä hoitotyössä?
LÄHTEET
Finlex. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Saatavissa: http://www.fi nlex.fi /fi /laki/
ajantasa/2002/20020738 [viitattu 21.10.2014].
Finnish Consulting Group. Mikä on RAVA-mittari. Saatavissa: http://www.rava-mittari.fi /mikä-rava-mittari [viitattu 25.10.2014].
HaiPro 2014. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Saata-vissa: http://www.awanic.com/haipro/ [viitattu 23.10.2014].
Lähdesmäki, L. & Koistinen, P. Toimintakyvyn tukeminen taidolla ja laadulla 2009. Saatavissa: [viitattu 26.10.2014].
Päivärinta, E. & Haverinen, R. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma 2002. Saatavissa: http://webfronter.com/verkkonen/hoitotyonkirjaaminen/
other/Ik%C3%A4ihmisten%20hoito-%20ja%20palvelusuunnitelma.pdf [viitattu 13.10.2014].
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2014. Määräys 1/2014 – Yksityis-ten sosiaalipalvelujen ja julkisYksityis-ten vanhuspalveluiden omavalvontasuunnitelmasta.
Saata-vissa: http://www.valvira.fi /tietopankki/maaraykset/maarays_1_2014_-_yk- sityisten_sosiaalipalvelujen_ja_julkisten_vanhuspalveluiden_omavalvontasuunni-telmasta [viitattu 17.9.2014].
Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Kotihoidon kokeilua jatketaan vuoden 2016 loppuun. Saatavissa: http://www.stm.fi /tiedotteet/tiedot/-/view/1893881 [viitattu 25.10.2014].
Sosiaali- ja terveysministeriö 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaami-seksi ja palvelujen parantamiturvaami-seksi. Saatavissa:
http://www.stm.fi /julkaisut/nauta/-/_julkaisu/1860580 [viitattu 21.10.2014].
Tenkanen, R. 2003. Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merki-tys vanhusten elämänlaadun näkökulmasta. Saatavissa: http://www.granum.uta.fi / granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=10989 [viitattu 27.10.2014].
Tilastokeskus 2014. Pieksämäki. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi /tup/kunnat/
kuntatiedot/593.html [viitattu 27.10.2014].
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010. Ravitsemussuositukset ikääntyneille.
Saatavissa:
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi /portal/fi /ravitsemussuositukset/ [viitat-tu 20.10.2014].
IKÄIHMISEN ÄÄNI
Partti Anne
TIIVISTELMÄ
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lakiin on kirjattu neljä pää-kohtaa yleisiä säädöksiä, joissa lain tarkoitus avataan. Lain tehtävänä on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutu-mista ja parantaa ikäihmisten mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavi-en päätöstvaikuttavi-en valmisteluun ja tarvitsemisvaikuttavi-ensa palvelujvaikuttavi-en kehittämisevaikuttavi-en kunnassa.
Lain tarkoituksena on myös parantaa palvelujen saamista ja ohjausta palvelujen käyttöön tarpeitten mukaan riittävän ajoissa sekä vahvistaa ikäihmisen mahdol-lisuutta vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön, toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.
Kehittämistehtävä luo pohjan Puumalan kunnan suunnitelmalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi yhdistäen lait, asetukset ja suositukset. Tietoa kerättiin vuoden aikana eri foorumien kautta, pääasiassa kotihoidossa, päivätoi-minnassa, vanhusneuvostolta ja ennakoivien kotikäyntien yhteydessä. Kuntalais-ten huolena on mm. liikkuminen, kuljetuspalvelujen vähyys tai sopimattomuus, viriketoiminnan puute eri kohderyhmille, yksinäisyys ja avun saaminen raskaisiin kodin töihin, esimerkiksi polttopuiden kantaminen sisälle, lämmitys ja lumityöt.
Suunnitelma laaditaan kolmen suurimman pääkohdan ympärille: esteetön asu-minen ja kulkeasu-minen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy sekä osallistumisen tukeminen. Ikäihmisen on vaikea osallistua päätöksen tekoon tai kulttuuritapah-tumiin ilman kyytiä ja ikäihmisille tarvitaan omia, heille järjestettyjä tilaisuuk-sia. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se tarkistetaan
Suunnitelma laaditaan kolmen suurimman pääkohdan ympärille: esteetön asu-minen ja kulkeasu-minen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy sekä osallistumisen tukeminen. Ikäihmisen on vaikea osallistua päätöksen tekoon tai kulttuuritapah-tumiin ilman kyytiä ja ikäihmisille tarvitaan omia, heille järjestettyjä tilaisuuk-sia. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se tarkistetaan