Sitä mukaa kuin taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet ovat kehittyneet, ovat työväenjärjestömme saaneet alati uusia tehtäviä ja tulleet havaitsemaan, että nykyaika vaatii sekä jär
jestöiltä järjestöinä että niiden jäseniltä yksilöinä entistä enemmän tietoa ja taitoa. Moninaisiin järjestötehtäviin ja yh
teiskunnallisiin luottamustoimiin tarvitaan kehittyneitä ja nii
hin koulutettuja voimia. Ja opintokerhotyö tarjoaa työväen
järjestöille parhaat mahdollisuudet näiden voimien kasvattami
seksi. Siksi onkin aivan luonnollista, että perusjärjestöt huo
lehtivat myös siitä, että niiden alaiset kerhot valitsevat opinto- aineekseen ensi sijassa sellaisia tiedon ja käytännön aloja, jot
ka joko välittömästi tai välillisesti edistävät myös järjestön omia pyrkimyksiä ja tarkoitusperiä. Luonnollista on, että opintokerhotoiminta työväen perusjärjestöissä käsitetään jär
jestöjen omaksi toiminnaksi. Ei se ole vain TSL:n erikoistoi
mintaa. Ruotsissa kaikki ne järjestöt, joilla on paljon opinto
kerhoja, ylpeilevät niistä yhtä oikeutetusti kuin suurista jäsen
määristään, järjestämistään tilaisuuksista y.ms. Seuraavassa esittelemme erikseen kunkin perusjärjestön yleisimmät ja lä
heisimmät opintosuuntaustarpeet.
Työväenyhdistysten kerhot. Työväenyhdistysten valistus- ja sivistystyö on työväenliikkeen alkuajoista lähtien ollut yleensä laajempaa kuin muiden perusjärjestöjen.
Työväenyhdistykset-32
hän ovat myös työväen sivistysyhdistyksiä. Tämän kaiken ta
kia yhdistysten kerhot opiskelevatkin sangen vaihtelevasti mitä moninaisempia aineita. Siksi on vaikeaa suositella näille ker
hoille joitakin aineita erikoisemmin.
Työväenyhdistysten on jatkuvasti huolehdittava uuden toi- mitsijapolven kasvattamisesta sekä yhdistyksen omiin tehtäviin että kunnallisiin luottamustoimiin. Siksi on syytä suosia jär
jestötehtävien, yhdistyskirjanpidon ja kunnallistiedon opiske
lua. Etenkin maaseudun työväenyhdistykset kaipaavat kipeästi ohjelmansuorittajia iltamiaan ja juhliaan varten. Esitystaidon eri lajien opiskelu on tästä syystä ja myös siksi, että se on omiaan kiinnostamaan nuoria, työväenyhdistysten kerhoissa hyvin suosittu.
Nuorten mukaanvetämismielessä puolletaan usein yhdistysten johdon taholta kaunokirjallisuuden opiskelua. Yhdistysten teh
täviin kuuluu myös jäsenistön kasvattaminen tietoisiksi työ
väenliikkeen periaatteista. Työväenliikkeen ja sosialismin his
toria ja sosialismin teoria ei siis saisi kerho-opiskelussakaan unohtua, niin vaikeata kuin monesti onkin saada esim. nuoret teoreettisia aineita opiskelemaan. Kun työväenyhdistykset osallistuvat valtiolliseen toimintaan, vaaditaan niiden jäseniltä myös valtiollista tietoa, joten suositeltavien aineiden joukkoon on otettava valtio-opilliset aineet.
Ammattiosastojen kerhot. Ammattiyhdistysliikkeellemme on laskettava kunniaksi, että se on kiinnittänyt opintokerho- työhön sen ansaitsemaa huomiota. Tähän ovat länsimaista ja etenkin Ruotsista saadut esimerkit suuresti vaikuttaneet.
Ruotsissa suositaan ammattiyhdistysliikkeen kerhotyössä sitä tapaa, ettei yleensä kehoiteta perustamaan kerhoja yksityisten ammattiosastojen yhteyteen, vaan samalla paikkakunnalla toi
mivien osastojen yhteiseksi kerhoksi. Tämä sen takia, niinkuin tätä kerhotyötä johtava ammattiyhdistysteoreetikko Sigfrid Hansson huomauttaa, että opintokerhotyötäkin hedelmöittää eri ammattialoja edustavien työläisten yhdessäolo.
Mihin tiedon ja käytännöllisen taidon aloihin olisi
ammatti-yhdistysväen opinnot sitten kohdistettava? Jos käytännöllisten näkökohtien annetaan ratkaista, niin ensi tilalle tulee n.s. am- mattiyhdistystieto ja yhdistystieto (järjestötehtävät), toiselle ti
lalle ehkä työlainsäädäntö ja sosiaalipolitiikka yleensä ja kol
mannelle tilalle taloustiede ja taloudelliset kysymykset yleensä (esim. maamme teollisen elämän opiskelu).
Esitetty suosittelu on tietenkin tarkoitettu vain viitteeksi ja vielä enemmän vaihtoehtoista on mainittu järjestys. Niinpä ammattiyhdistysteoreetikko S. Nestriepke onkin oikeassa lau
suessaan, ettei ammattiyhdistysväen ole pysähdyttävä vain yk
sin ammattiyhdistysliikettä koskeviin kysymyksiin, vaan ulotet
tava opinnolliset harrastuksensa koko yhteiskunnalliseen elä
mään sen kaikissa muodoissa.
Työläisnuorisososastojen kerhot. Työläisnuoriso-osasto
jen alaisina toimivat opintokerhot vastaavat yleensä täsmällisim- min sitä opintokerhokäsitettä, mitä TSL pitää tarkoituksenmu
kaisimpana. Tämä johtuu siitä, että nuorison varsinainen ylei
nen seurustelutarve tulee tyydytettyä osaston viikkokokouksissa ja muussa toveritoiminnassa. Nuoriso-osastojen opintokerhojen tulee olla viikkokokouksissa suoritetun työn jatkoa; siis ikään
kuin -toisena ja ylempänä luokkana viikkokokouksiin verraten.
Työläisnuoriso-osastojen opintotyössä on kaksi johtavaa pyr
kimystä: 1) nuorison opiskeluhalun herättäminen ja opiskelu
taidon kehittäminen ja 2) sosialistisen tietoisuuden syventämi
nen ja työväenliikkeessä -tarvittavien tietojen ja taitojen viljely.
Näitä sivistystyön periaatteita on So-s.-dem. Työläisnuorisoliitto sekä liitto- että piirikokouspäätöksissään tahtonut jatkuvasti tehostaa.
Kun nuoriso-osastojen opintokerhoihin liittyy etupäässä nuo
ria, on sopivaa aloittaa opin-totyö kaunokirjallisuuden tutkimi
sella ja luettava mieluimmin yhteiskunnallista kaunokirjalli
suutta ja n.s. proletaarikirjailijoita. Tällöinhän nimittäin voi
daan yhteiskunnallisten kysymysten pohdinta sopivasti liittää kaunokirjallisuuden viljelyyn.
Koska nuoriso-osastojen tehtäviin kuuluu jäsentensä koulut
34
taminen järjestötehtäviin, ovat myös tämän ryhmän aineet suositeltavia.
Ryhtyessään tietopuolisia aineita opiskelemaan on nuoriso- osastojen opintokerhojen ehkä syytä lukea ensiksi niitä aineita, joista työläisnuorisoliitolla on pienet kirjeelliset kurssit. Täl
laisia aineita ovat esim. sosialismin historia ja sosialismin teo
rian alkeet.
Nuoriso-osastojen kerhot opiskelevat runsaasti myös lausun
taa, kuorolausuntaa ja osittain näyttämötaitoa. Yleensä on nuoriso-osastojen kerhoissa tämä esitystaidon opiskelu melko tiivistä. Erikoisesti nuoriso-osastoille on tarpeellista huomaut
taa, ettei sellaisia esiintyviä ryhmiä, kuten kuorolausunta-, joukkolaulu-, näytelmä- ja kansantanssiryhmiä voida pitää opintokerhoina. Kts. Esitystaidon opiskelu.
Naisosastojen kerhot. Työläisnaisosastojen opintokerhotyö on päässyt jo melkoiseen laajuuteen, ja siellä, missä näitä ker
hoja on, on opintotyötä tehty kiitosta ansaitsevalla sitkeydellä.
Suosituimpana opintoaineena on ollut kaunokirjallisuus, jossa eniten kiinnostusta ovat herättäneet naiskirjailijat ja yhteis
kunnallinen kaunokirjallisuus. Kotitaloudelliset tai niitä lähellä olevat aineet ovat saavuttaneet viime aikoina varsin suurta suo
siota ja niiden harrastaminen saattaa olla omiaan ohjaamaan etenkin perheenäitejä entistä enemmän opiskelutyön piiriin.
Työläisnaiset ovat myös harrastaneet kasvatusoppia ja kunnal- lisoppia.
Työväen urheiluseurojen kerhot. Työväen urheiluliike aset
tuu periaatteellisesti sille kannalle, ettei ruumiillista ja henkistä kasvatusta ole erotettava toisistaan; TULin tehtävänä on ai
noastaan työnjaollisesti huolehtia työväen urheilullisesta toimin
nasta. Niin arvokasta kuin tämä urheilullinen toiminta onkin työväenluokalle, on yksipuolisesta ruumiillisesta kasvatuksesta pian seurauksena, että nuoriso menettää harrastuksensa mui
hin hyveisiin. Tästä tietoisena TULin liittokokouspäätökset velvoittavatkin urheiluseuroja kiinnittämään riittävää huo
miota myös urheilevan työläisnuorison henkiseen kasvatukseen.
TULin yhteyteen on asetettu erityinen kasvatusjaosto, jonka tehtävänä on mm. huolehtia siitä, että urheiluseuroihin perus
tetaan opintokerhoja.
Mainittu kasvatusjaosto on TULin seurojen opintokerhoille yleensä suositellut urheilun historian, terveysopin, esperanton ja urheiluseurojen toiminnassa tarvittavien järjestötehtävien opiskelua, koska nämä aineet välittömämmin liittyvät urheilu- seuratyön omiin tarkoitusperiin.
Pienviljelijäosastojen kerhot. Pienviljelijäin liiton, joka myös kuuluu Työväen Sivistysliittoon, tehtävänä on lähinnä pienviljelijäin ammattitaidon kohottaminen. Tässä työssään joutuu liitto kuitenkin kiinnittämään vakavaa huomiota myös pienviljelijäin keskuudessa tehtävään yleissivistykselliseen va
listus- ja opintotyöhön, mihin kouluttamistehtävään opinto
kerhot hyvin soveltuvat. Maatalous, kotitalousoppi ja yleissivis
tykselliset aineet ovatkin pienviljelijäosastojen opintokerhojen tärkeimpiä opintoaloja.
Raittiusliiton kerhot. Sos.-dem. Raittiusliiton lasten- ja varhaisnuorten raittiusosastojen yhteydessä toimivista varhais
nuorten kerhoista on puhuttu jo aikaisemmin. — Raittiustilan- teen muututtua on työväen raittiustyössä entistä enemmän kiinnitettävä huomiota vakaumukselliseen raittiuskasvatukseen ja etsittävä uusia tähän työhön sopivia muotoja ja välineitä.
On siis luonnollista ja tarkoituksenmukaista, että Sos.-dem.
Raittiusliitto kehoittaa työväen raittiusväkeä perustamaan rait- tiustietoa opiskelevia opintokerhoja.
Varhaisnuorison kerhot. Varhaisnuorisoon lasketaan kuu
luvan 12—16 vuoden ikäiset. Ottaen huomioon tälle ikäkaudelle ominaisen vastaanottavaisuuden ja herkkyyden, on työväenliik
keen kannalta tärkeätä puuttua myös tämän ikäryhmän kasvatukseen. Työväen varhaisnuorten kasvatuksesta huoleh
tivat Sos.-dem. Raittiusliitto, Työväen Urheiluliitto ja Sos.-dem.
Työläisnuorisoliitto varhaisnuorten osastojensa ja jaostojensa välityksellä. Opinnollista kasvatustyötä varten voidaan näiden
36
yhteyteen perustaa varhaisnuorten kerhoja, jotka samalla il
moittautuvat TSL:ään kerhorekisteriin merkitsemistä varten.
TSL:n toimintapiiriin kuuluvat varhaisnuorten kerhot voidaan jakaa kahteen toimintamuotoryhmään: yleiseen kerhoon ja lukukerhoon.
Yleinen kerho. Kerho pidetään tyttö- ja poikajaoston yhtei
senä. Sen tarkoituksena on tarjota varhaisnuorille mahdollisuus samanlaatuiseen sivistävään seurusteluun ja opinnolliseen har
joitteluun kuin nuoriso-osastojen viikkokokoukset osanottajil
leen tarjoavat. Kun tavallaan mallina pidettävien nuoriso- osastojen viikkokokousten järjestelymuodot ovat yleisesti tun
nettuja, riittänee kun luettelomaisesti viittaamme kerhossa esiintyviin toimintamuotoihin. Opintokokousten puheenjohtaja ja sihteeri vaihtuvat aivan samoin kuin muissakin kerhoissa.
Seuraavan kokouksen ohjelma järjestetään edellisessä kokouk- sesa, ellei siitä huolehdi kokous kokoukselta uudelleen valittava ohjelma toimikunta. Ohjelma voi sisältää esim. yhteislaulua useamman kerran, tervehdyspuheen (esittää joku kerholainen), kerholaisten esittämiä runoja, kertomuksia, murrejuttuja, sa
tuja j.n.e. Ohjelmassa voi myös olla korkeintaan 15 minuuttia kestävä esitelmä, puhe tai keskustelukysymyksen alustus, esit
täjänä joku kerholainen, opinto-ohjaaja tai tilapäisesti joku si
vullinen. Opintokokouksiin voidaan myös toimittaa seuralehtiä.
Samoin voi edellisessä kokouksessa valittu kerholainen esittää pakinapöytäkirjan. Joskus voidaan järjestää henkisiä kilpai
luja. Opintokokouksissa voidaan myös lukea säännöllisesti jo
takin kaunokirjallista tai helppotajuista tieteellistä teosta. Oh- jelmansuorituksen väliin voidaan sovittaa yhteistä leikkiä noin
%—1 tunnin ajan.
Lukukerho. Se eroaa edellisestä siinä, että opintotoiminta on kiinteämpää ja keskittyy johonkin määrättyyn aineeseen. Ai
neena voi olla esim. lausunta, kaunokirjallisuus tai jokin helppo tietopuolinen aine. Opintoaineista on keskusjärjestöjen, lähinnä TSL:n, laadittava erikoisia opintosuunnitelmia. Niitä onkin joitakin TSL:n toimistosta saatavana.
Nämä kerhot käyttävät yleensä yksinkertaista lukukerhon menetelmää. Kerho hankkii 2—4 kpl. luettavia kirjoja. Joka kokouksessa lukevat edellisessä kokouksessa määrätyt jäsenet ääneen kirjasta, kukin sovitun osan. On vaadittava, että lukijat harjoitelevat kotonaan, jotta lukeminen käy sujuvasti ja jotta he itse jo edeltäpäin tuntevat luettavan osan sisällön ja tarvit
taessa voivat ominkin sanoin selittää sitä. Lukemisen jälkeen on keskusteltava asiasta. Tämä on perusmenetelmä. Vähitellen voidaan totuttautua siihen, että kerholaiset selostavat läksyn ja vain lähdekirjoja luetaan ääneen. Kuulustelumuotoakin voi
daan osittain käyttää. Opintokokouksiin on myös otettava run
saasti muuta ohjelmaa ja leikkiä. Varhaisnuorten kerhotyö on saatava viihtyisäksi ja iloiseksi ja vapaaksi kaikesta kaavamai
suudesta.
Tällaisena lukukerhona voidaan pitää varhaisnuorten ker
hoja, jotka käyttävät esim. Defoem »Robinson Crusoe’n” pohjalla laadittua opintosuunnitelmaa. Tässä yhdistyvät erilaiset työ
muodot: ääneenluku, selostusten laatiminen, tehtävien rat
kaisu y.m.
C. AJANKOHTAISET JA YLEISSIVISTYKSELLISET