Perheiden syyt osallistua

Suunnittelun ensimmäinen kysymys on, mitä projektiin osallistuville yksilöille ja perheille halutaan tapahtuvan. Kysymykseen lähdetään vastaamaan selvittämällä, mitä ajateltu kohderyhmä haluaa.

Miksi olette tulleet, mikä on saanut teidät lähtemään? Joillekin tärkeää on saada vaihtelua arkeen, toiselle yhdessäolon mahdollisuus, kolmas arvostaa uusia ajatuksia, neljäs tarvitsee tukea jaksami-sessaan, viides haluaa ystäviä. Näiden halujen yhteensovittaminen on vaikeaa, etenkin kun perhe-ryhmä koostuu eri-ikäisistä.

Tärkeää on ensimmäinen kontakti projektiin. Ensivaikutelmasta muodostuvat mielikuvat pro-jektin sisällöstä, sen imago. Voitto kotiin -propro-jektin asiakasperheet on etsitty ensisijaisesti kuntien sosiaalitoimen sekä järjestöjen perhetyön kautta. Projektin henkilöstön puuttuminen valintatilan-teesta on korostanut projektipäällikön jakamassa hakulomakkeessa annettavien tietojen merkitystä (liite 9). Hakulomaketta täyttävän henkilön on vaikea tulkita haun kohdetta muuna kuin perinteisenä perheleirin muotona eli lomana, sillä hakemuksen ainoa viittaus tavoitteelliseen toimintaan liittyy

ilmaisuun ”perheen oma toimintasuunnitelma”. Lähtökohdiltaan perhetapaaminen merkitsee kohde-ryhmälle arkirutiineista vapautumista, mikä poikkeaa projektin tavoitteesta.

Periaatteessa jokaisen perheen pitäisi tiedostaa, miksi ovat mukana toiminnassa. Kuitenkaan näin ei palautteiden ja keskustelujen mukaan aina ole, vaikka perheet ovat jo valmiiksi erilaisten tukitoimenpiteiden piirissä elämänhallin-taan liittyvien ongelmiensa vuoksi. (Projektin ohjausryhmän muistio 17.6.2003.)

Yhteistyötahot tekevät esivalinnan ja antavat projektin hakulomakkeen vain vanhemmille, joiden perheen he arvelevat hyötyvän projektista. Hakulomakkeessa on seuraava kohta: Perustelut (Miksi juuri minun ja perheeni tulisi päästä ilmaisiin perhetapaamisiin ja toimintajaksoihin?)

Vastausten luokittelu on vaikeaa. Useissa vastauksissa mainitaan monia asioita, jotka ovat osit-tain päällekkäisiä. Joissakin perusteluissa ongelmien ”löytäminen” jätetään lukijalle, eli ei esimer-kiksi suoraan mainita uupumusta: ”Olemme maatalousyrittäjäpariskunta. Perheessämme on kolme lasta, joista vanhimmalla on Dg. Synd. Down. Meneillään on monivuotinen talonrakennusprojekti hartiapankkiperiaatteella.”

Perusteluissa moniongelmaisuus on yleisempää kuin yksittäinen ongelma, joskaan perustelu-jen informaatioarvo ei aina ole kovin suuri. Esimerkiksi ”kamppailee, kuivilla pysymisen suhten”

on perhetyöntekijän ehdottama muotoilu perusteluksi, ja projektin aikana paljastuvaksi jätetään akuutti lasten huostaanoton uhka sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat.

Perusteluissa yleisimmin mainittu syy liittyy lasten kasvattamiseen tai vanhemmuuden tuke-miseen yleisesti (11 kpl): ”Vanhemman lapsen kanssa huonot välit, jos tämä auttaisi meitä saamaan hyvä välit taas.”

Toinen usein mainittu syy on yksinhuoltajuus, jolloin viitataan jaksamiseen (8 kpl): ”Yksin-huoltajan arki ei aina helppoa”.

Yleistä on myös vedota taloudellisiin resursseihin (6 kpl): ”Meidän perheellä ei ole ollut talou-dellisesti ollut mahdollisuutta lomiin.”

Ajatus lomasta tai vaihtelusta arkielämään mainitaan hakeutumisen syyksi usein ja jopa sellai-senaan (6 kpl): ”Olemme ansainneet pienen loman onnistumisestamme”.

Myös puolisoon liittyviä ongelmia mainitaan perusteluissa (5 kpl): ”Entinen mies häiritsee (ja sen vuoksi monesti ei lapset pääse edes pihalle leikkimään), häiriö käyttäytyy kodin lähettyvilla.”

n

VOITTO KOTIIN -PROJEKTIIN OSALLISTUMISEN SYYT

Alkoholi ja päihteet mainitaan muutamaan otteeseen (4 kpl). Seuraavassa otteessa vastausten luokit-telun vaikeus tiivistyy: ”Isällä on vaikea alkoholiongelma, joten yhteinen loma yhdessä olisi meille hyvä ajatus”.

Osallistumisen syyt näyttäytyvät hieman eri tavalla painottuneina sekä keskusteluissa että haas-tatteluissa. Etenkin äidit korostavat arkirutiineista vapautumisen merkitystä. Ruoanlaitto ja siivous halutaan jättää muiden tehtäväksi.

Isät korostavat yhteisyyttä. Kymen perheryhmän neljä isää kertovat lähes yhdenmukaisen tari-nan projektiin osallistumisesta. Aloite on tullut perheen äidiltä, odotuksia ei juuri ole ja tärkeintä on saada viettää lasten kanssa aikaa lomatunnelmissa. Vastaukset ovat lyhyitä, eikä niissä koeta olevan enemmän selittelyn tarvetta. Sama toistuu myös projektin lopussa täytetyssä kyselylomakkeessa.

e

Myös Varsinais-Suomen perheryhmässä äidit ovat olleet yhteydessä projektiin. Yhteydenpito tapah-tuu heidän kauttaan ja heidän tehtäväkseen jää kertoa asiasta muille perheenjäsenille. Yksi perheistä on maahanmuuttajaperhe, jonka äiti ei osaa suomen kieltä edes auttavasti. Syyt osallistua projektiin nousevat perhetyöntekijän toiveista saada äiti neljän seinän ulkopuolelle, oppimaan kieltä ja ystä-vystymään. Perheen isä on hoitanut perheen asioita, mutta hänen saamisensa perhetapaamiseen ei ole ohjaajien mukaan helppoa.

Toinen Varsinais-Suomen perheryhmään kuuluva isä puolestaan yllättyy kuullessaan perheen hakeutuneen projektiin ja projektin olevan loman sijasta tavoitteellista toimintaa. Mahdollisia per-heen sisäisiä ongelmia ei nähdä, tai ainakaan niistä ei haluta puhua.

Aina eivät hakulomakkeen täyttäneet äiditkään ole kovin tavoitteellisesti liikkeellä.⁶ Tavoitteellisuu-della viittaan pyrkimyksen tärkeyteen, siihen, minkä aseman tavoite saa yksilön elämässä. Tärkey-teen kytkeytyy sitoumus, se, kuinka määrätietoisesti projektiin aiotaan panostaa. Onko tavoitetta poh-dittu ja ollaanko valmiita toimimaan konkreettisesti sen eteen, ollaanko valmiita yrittämään? Jotta asialle tulisi tehtyä jotain, henkilökohtainen motivaatio on tärkeä. Mikäli varsin vähäisillä tiedoilla voi osallistua toimintaan, voidaan pyrkimyksen tärkeyttä ja sitoutumisen astetta epäillä matalahkoksi.

Sekä tärkeyteen että sitoutumiseen vaikuttaa se, onko pyrkimys lähtöisin vanhemman omasta aloit-teesta. Tukihenkilöiden asenne projektia kohtaan ei ole hakulomaketta täyttävälle vanhemmalle yh-dentekevä. Lähes kaikki vanhemmat arvioivat, että toimintaa on markkinoitu heille lomana, jolloin kehotus hakea on vaikuttanut paljon osallistumispäätökseen. Kertaakaan vanhemmat eivät kertoneet kokeneensa tukihenkilöiden pakottaneen heitä osallistumaan.⁷

Pohjois-Karjalan perheryhmässä on kaksi perhettä, joiden äidit eivät ole perhetapaamisissa mukana lainkaan. Ensimmäisen perheen isä käy perhetapaamisissa entisen vaimonsa luona asuvan tyttärensä kanssa. Syy osallistua liittyy tyttären tapaamiseen, eikä muita syitä hänen mukaansa ole.

Hakulomakkeeseen perusteluksi hän on kirjoittanut: ”Vaihtelun vuoksi”. Toisen perheen isä puoles-taan asuu lastensa kanssa ja syyt osallistua projektiin eivät juuri poikkea äitien kertomista. Hakulo-makkeen tuo täytettäväksi tukihenkilö, ja isä kertoo osallistumisensa syyksi uupumuksen arkiaska-reiden vuoksi.

i

VOITTO KOTIIN -PROJEKTIIN OSALLISTUMISEN SYYT

Arjesta irtautumisen ja lasten kanssa olemisen lisäksi keskeinen osallistumisen syy liittyy sekä haas-tatteluissa että keskusteluissa perhetapaamisten edullisuuteen. Taloudelliset resurssit mainitaan usein ratkaisevana tekijänä osallistumiselle.

Haastatteluaineiston teemoittelulla on löydettävissä viisi erilaista motivaatio-orientaatiota. Lasten kas-vatukseen keskittyvät motiivit ovat hakulomakkeen perusteluissa useimmiten mainittuja syitä. Monilla on huostaanoton uhka, joskin vanhempana olemisen epävarmuus välittyy yleisemminkin. Suhde lap-siin, oma pärjääminen lastenkasvatuksessa ja lasten kanssa vietettävän ajan määrä ovat asioita, joihin halutaan ammatti-ihmisiltä sekä neuvoja että itsetuntoa vahvistavaa tukea. Tämä teema koskettaa erityisesti äitejä.

Toiseksi ovat sosiaaliseen lomatoimintaan liittyvät motiivit, joissa korostuu yhteinen aika, irti-otto arjesta, uusien paikkojen näkeminen ja uusien ihmisten tapaaminen. Yhteinen aika ei vanhem-pien puheissa kuitenkaan tarkoita vapaa-aikaa, jossa heillä olisi vastuu toiminnan järjestämisestä.

Kyse on yhteisestä toiminnasta, jolle ominaista on ohjaajien järjestämis-, tai vähintäänkin tukemis-vastuu. Tähän yhteyteen kytketään myös voimakkaasti näkemys lasten parhaasta. Vanhempien mu-kaan ensisijaisen tärkeää on se, että lapsilla on hauskaa. Vasta tämän jälkeen tulee vanhemman oma viihtyminen, joka tosin mainitaan myös erittäin tärkeäksi.

Kolmanneksi motiiviksi nousee oma aika, joka viittaa puheessa edellistä selvemmin vanhem-man itsensä arvostamaan toimintatapaan. Ominaista tälle toimintatavalle on yksin oleminen. Yksi haluaa nukkua väsymystään pois, toinen katsoa lempiohjelmaansa televisiosta ilman lasten tuotta-maa häiriötä, kolmas kuljeskella luonnossa vaikkapa marjoja poimien. Tämä sivuun jääminen osoit-taa rajojen hallinosoit-taa, joka on olennainen osa elämänhallinosoit-taa. Kuitenkin perhetapaamisissa omasta tahdosta johtuva sivuun jääminen tulkitaan usein yksilön resurssien puutteesta johtuvaksi

vetäyty-ä

Neljänneksi ovat yksittäisten ongelmien ratkomiseen liittyvät motiivit, jotka liittyvät alkoholis-miin, avio- tai asumuseroon, huostaanottouhkaan tai väsymyksen eri asteisiin. Nämä motiivit maini-taan varsin usein, mutta vanhempien kertoman mukaan ne eivät ole erityisen tärkeitä syitä osallistu-miseen.

Viides motiivi on ulkoinen paine, joka vaikuttaa koskettavan lähes kaikkia isiä sekä suurta osaa lapsista.⁸ Osallistumisen perhetapaamisiin on järjestänyt perheen äiti kahta poikkeusta lukuun otta-matta: näissä perheissä äiti ei osallistu perhetapaamisiin lainkaan.

Neljä ensimmäistä motivaatiota kuvaavat sisäistä motivaatio-orientaatiota ja viimeinen ulkoi-sista tekijöistä lähtevää motivoitumista. Vanhempien motivoituminen Voitto kotiin -projektiin läh-tee keskeisesti liikkeelle sosiaaliseen lomatoimintaan keskittyvistä motiiveista. Tällöin keskeinen kysymys toiminnan suunnittelussa liittyy siihen, kuinka merkittävästi painotetaan lepoa ja ohjel-moimatonta vapaa-aikaa.

Syyt osallistua, niitä on paljon. Yhdessäolo miehen ja lapsen kanssa, hauskaa aikaa, arjen rikkomista, pojalle seuraa ja puuhaa. Me olemme tulleet arjessa jaksamista tukevalle lomalle (VS/N, keskustelu 14.2.2004).