Pedagogiset tukimuodot

SISUKAS-hankkeessa käytetyt sijoitettujen lasten pedagogiset tukimuodot muo-dostivat tuen kontekstien mukaan kolme teemaa, joita olivat 1) SISUKAS-tiimin tuki, 2) koulun tuki ja 3) perhehoidon tuki (Ks. Taulukko 7 sivulla 63).

SISUKAS-tiimin tuki. SISUKAS-tiimin antamaan tukeen kuului lasten tuen tarpeiden kartoittaminen, oppimissuunnitelmien laatiminen monialaisessa yhteistyössä, lasten lähiaikuisten välisen yhteistyön koordinoiminen, lähiaikuis-ten konsultaatio lapsen tukemisessa sekä yksilöopetus osalle lapsista.

Tukitoimien lähtökohtana oli tukimenetelmien suunnittelu yhteistyössä lapsen, opettajien ja sijaisvanhempien kanssa. Siihen kuului sopivan laatuisen tuen miettiminen tai jo olemassa olevan tuen tarkentaminen lapselle kolmipor-taisen tukimallin mukaan. Lisäksi yhteistyössä määriteltiin lasta tämän tuen tar-peissa yksilöllisesti parhaiten tukevat tukimuodot ja selvitettiin lasten yksilölliset

vahvuudet. SISUKAS-tiimi konsultoi lasten lähiaikuisia koulussa ja kotona to-teutettavien tukitoimien osalta.

”ensinnäki meijän piti miettiä, että mikä on sopivanlaatusta tukea tälle lapselle. Ja mun mielest siellä koulussa aika hyvin oli havaittukin näitä pulmia, että me ainoastaan tarken-nettiin näitä asioita.” (RH2)

SISUKAS-tiimin konsultaatio lasten lähiaikuisille sisälsi tuen suunnittelua yh-teistyössä sekä opettajien ja sijaisvanhempien ohjausta toteutettavissa tukitoi-missa. Koulussa lasten luokan- ja aineenopettajia ohjattiin harjoituttamaan lap-sen tuen tarpeiden mukaisia perustaitoja koko luokan kanssa.

”ohjeistettiin tietenkin luokanopettajaa työskentelemään siellä luokassa. Niin, että mah-dollisimman paljon tulis semmosta peruskielellistä harjotusta sanaston harjottelua ja kä-sitteitten harjottelua. Ja sitä että lapsi ilmasis itseään.” (RH3)

Perhehoidossa sijaisvanhempia ohjattiin toteuttamaan suunniteltua kotiharjoit-telua lapsella kartoitetuissa tuen tarpeissa. Toimivia ratkaisuja oppimisen ja op-pimistilanteiden pulmiin pohdittiin yhdessä.

”Sitten kotiin ohjeistettiin satujen lukemista ja erilaisten pelien pelaamista, missä lapsi joutu tuottamaan ite. Näillä peleillä pyrittiin sanavarastoa ja käsitteistöä ja sitä lapsen omaa tuottamista vahvistamaan. -- kotona on ollu myös ymmärtävän lukemisen harjot-teita.” (RH3)

SISUKAS-tiimin erityisopettaja toteutti kolmen lapsen kanssa henkilökohtaisen opetusperiodin koululla lapsen yksilöllisesti tarvitsemissa tuen tarpeissa oppi-misen perustaitojen, kielellisten valmiuksien ja muiden spesifien tuen tarpeiden osalta. Erityisopettajan toteuttamat yksilöperiodit olivat kestoltaan noin 6–8 vii-kon mittaisia.

”Kävin parin kuukauden aikana, pitämäs tämmöstä lukemisen sujuvuuteen, ja myöskin kielelliseen harjotteluun liittyvää asiaa. Vähän kielen rikastuttamiseen liittyvää asiaa, ja jonkin verran oikeinkirjotusta.” (RH3)

”kävin pitämässä siellä semmosen kuuden viikon periodin, jossa kertotauluihin keskityt-tiin, ja sitte jonkin verran tuottavaan tämmöseen luovaan kirjottamiseen sen mielikuvi-tuksen ruokkimiseksi.” (RH5)

Seuraavana esittelen taulukon SISUKAS- hankkeessa toteutetuista pedagogisista tukimuodoista.

Taulukko 7 Pedagogiset tukimuodot SISUKAS-hankkeessa

Koulun tuki. Koulun tuki sisälsi eriasteiset kolmiportaisen tuen muodot lapsen tarpeiden mukaan oman luokan kanssa opiskelusta erilaisten ja –asteisten tuki-toimien kautta jaksottaiseen tai kokoaikaiseen pienryhmäopetukseen. Koulun tuki oli jaettavissa kolmeen pääluokkaan: 1) ryhmäopetus oman luokan kanssa, 2) opetuksen eriyttämisen muodot oman luokan opetuksen yhteydessä ja 3) eri-tyisopetuksen pienryhmäopetuksen eri muodot.

SISUKAS-tiimin tuki Koulun tuki Perhehoidon tuki

Lähiaikuisten

Vastuulliset toimijat eri konteksteissa SISUKAS-erityisopettaja

Ryhmäopetus oman luokan kanssa sisälsi lapsen tarvitsemien teemojen mukaista opiskelua koko luokan kanssa yhdessä esim. läpikäymällä luetun ym-märtämisen strategioita.

”siellä ihan koko luokan tasolla alettiin muistaakseni biologiassa, tehdä sillä tavalla, että yhdessä luettiin tekstejä ja tehtiin niistä kysymyksiä ja yhdessä etittiin vastauksia.” (RH2)

”kielellisiä käsitteitä esimerkiksi käydä yhdessä koko luokan kanssa et siinä tulee sit sa-malla tälle lapselle harjotusta.” (RH4)

Oman luokan opetuksen yhteydessä toteutettiin eriasteisia ja -laatuisia eriyttä-misen ja henkilökohtaisen tukeeriyttä-misen muotoja, kuten samanaikaisopetus, tu-kiopetus ja koulunkäynnin ohjaus sekä lisäresurssina lukumummo- ja läksyapu-toimintaa. Näillä tukimuodoilla lisättiin lapsen mahdollisuutta saada henkilö-kohtaista tukea ja ohjausta opiskelussa.

”hän on saanu paljon tukiopetusta, jossa on tehty muun muassa annettuja läksyjä. Sitten luokassa on ollu samanaikaisopettaja, joka on ollu näissä perusasioissa tukena. Matikassa on sitte konkretisoitu asioita piirtämällä.” (RH5)

Erityisopettajan toteuttama pienryhmäopetus oli runsaasti käytetty tukemisen muoto, jota sai yhdeksän lapsista oppimisen perustaitojen osalta ja yksi kielelli-sen vahvistamikielelli-sen tuen tarpeissa. Pienryhmäopetuksessa lapset kävivät oman tarpeen mukaan jaksoja, osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti, jolloin harjoiteltiin äi-dinkielen ja matematiikan perustaitojen lisäksi englannin kielen taitoja. Myös ko-keita eriytettiin erityisopetuksessa tehtäväksi siten, että aikuinen toimi lapselle kirjurina, luki tehtävät ääneen ymmärtämisen varmistamiseksi tai antoi matema-tiikan tehtävät lapselle yksi kerrallaan ratkaistaviksi keskittymisen tukemiseksi.

”sitten tämä lapsi rupes käymään erityisopettajalla.-- luettiin tekstejä ja sitten sieltä etsit-tiin eri tasolla, eritasosia asioita. Ja sitten, hänelle annetetsit-tiin mahdollisuus kokeissa eriyttä-miseen nii että, erityisopettaja tai joku muu aikuinen olis voinu toimia kirjurina. -- Ja sitte matematiikan kokeissa ni hän kävi myös erityisopettajalla, että kävi pienemmässä ryh-mässä. Että opettaja sit luki niitä tehtäviä hänelle.” (RH2)

Osa lapsista kärsi huomattavista itseluottamuksen, jaksamisen ja ponnistelun pulmista haastavaksi koettujen tehtävien edessä. Näissä tilanteissa tarvittiin ai-kuisilta rohkaisua, itseluottamuksen tukea sekä kärsivällisyyttä tukea lasta tart-tumaan tehtäviin ja tekemään ne loppuun saakka.

”itseluottamusta matematiikan tehtävissä. -- meillä keinona esimerkiks se, että hän sai tehä kokeen silleen, että sai yhen tehtävän kerrallaan, että pysty keskittymään ja suuntaa-maan aina, ettei se hajaantunu se keskittyminen monien tehtävien välillä. -- Sit jos oli koe semmonen, et siel oli kaikki samalla paperilla ja olikin erilaisia tehtävätyyppejä niin se, että nyt lasketaan pluslaskuja ja kohta pitäskin laskee kertolaskua, niin se oli semmonen et sit hän otti yhden laskutavan ja laski kaiken sillä tavalla. Siks se oli tärkeetä et se saa sen yhen tehtävän, ja sit se on pois käsistä ja seuraava.” (RH4)

Perhehoidon tuki. Perhehoidon tuki kuului kaikkien pedagogista tukea saanei-den lasten tukimuotoihin ja sen sisältönä oli sijaisvanhempien tai ammatillisen perhekodin työntekijöiden toteuttamaa ennalta suunniteltua kotiharjoittelua.

Kotiharjoittelussa lapsi harjoitteli yksilöllisten tarpeiden mukaan oppimisen pe-rustaitoja äidinkielessä ja matematiikassa, teki läksyt sijaisvanhemman ohjauk-sessa tai teki kielellisen rikastamisen harjoitteita yhteisten pelien ja leikkien muo-dossa. Kotiharjoittelua varten perhehoidon aikuiset saivat konsultaatiota SISU-KAS-tiimiltä lapsen taitoja kuntouttavien harjoitteiden toteuttamiseen.

”Kotiin on annettu aikaharjotteita ja kertotauluharjotteita.” (RH4)

”kotona käynnisty tämmönen lukemisen sujuvuuden ohjelma, jota tää sijaisäiti veti kaks kertaa viikossa, vai oliko se kolme kertaa viikossa?” (RH5)

Pedagogiset tukimuodot jakautuivat tuen eri kontekstien mukaan ja SISUKAS-tiimillä, koulun aikuisilla ja perhehoidon aikuisilla oli selkeät omat roolinsa. Lap-sille hankittiin riittävä tuki koulussa ja sijaisvanhempia osallistettiin ohjaamaan lapsia pedagogisesti. Lähiaikuisten saama konsultaatio ja yhteissuunnittelu oh-jasi toteutettavia pedagogisia tukitoimia koulussa ja perhehoidossa.