Pariskunta 3

Pariskunta 3 (avopari) oli ollut ja asunut jo hyvin pitkään yhdessä. Heidän vuorovaikutustyylinsä oli melko rauhallista ja verrattain tiivistä, sillä heillä oli joitakin yhteisiä katsekontakteja ja me-puhetta.

Pariskunnan vuorovaikutus oli kuitenkin hieman epätasapainoista, sillä mies puhui monia pitkiä ja

28

mutkikkaita monologeja, jotka toisinaan eksyivät keskustelun aiheesta, kun taas nainen vastasi ohjaajille lyhyemmin ja pysyi paremmin aiheessa.

3.3.1 Laadulliset tulokset istunnosta 1

Ensimmäisessä istunnossa pariskunnan välinen vuorovaikutus oli verrattain hyvää, sillä pariskunta käytti puheessaan paljon me-puhetta, mikä tuli esiin muun muassa mainintoina yhteisestä kasvusta ja oppimisesta. Myös alkuaikojen muistelemista, suhteeseen liittyvistä tunteista puhumista ja jaettuja katsekontakteja oli melko paljon. Molemmat kuuntelivat toisen puhetta tiiviisti ja saivat mahdollisuuden sanoa sanottavansa. Miehen puheenvuorot olivat kuitenkin pidempiä ja pohdiskelevampia kuin naisen. Mies myös useamman kerran siirsi puheenvuoron naiselle tai kehotti naista vastaamaan tai ottamaan kantaa, mutta nainen ei vaikuttanut aina pitävän tästä. Parilla oli melko paljon tunteista puhumista, mutta muistellessaan suhteensa alkuaikoja, keskustelua väritti lämpimän tunteikkuuden sijaan realistinen asiaan suhtautuminen.

Ensimmäisen istunnon aikana pari nosti esiin monenlaisia kohtaamiaan ongelmia ja keskustelun yhdeksi pääteemaksi nousi toisen kumppanin uskottomuus ja parin keskinäinen luottamus. Miehen ottaessa pettämisen puheeksi, havaitsimme, että puheenaihe tuli naiselle hieman yllätyksenä.

Nainen vaikutti jopa loukkaantuvan, hänen puheäänensä hiljeni selvästi ja hän sulkeutui hieman itseensä, sillä hänen katseensa painui alaspäin johtaen pariskunnan keskinäisen katsekontaktin vähentymiseen tilanteessa. Nainen kertoi, ettei puheenaihe haittaa häntä ja aiheen olevan pariskunnan välillä jo käsitelty, mikä oli ristiriidassa havaitsemamme naisen käytöksen kanssa.

Myös mies vaikutti puhuvan tilanteessa pehmeämmällä ja tavallista hiljaisemmalla äänellä sekä harkitsi sanojaan pidempään. Molemmat osapuolet vakavoituivat asiasta puhuessaan ja keskustelunaihe vaikutti olevan emotionaalisesti latautunut. Pariskunta kertoi oppineensa kohtaamistaan vaikeuksista, he sanoivat kasvaneensa yhdessä niiden kautta ja olivat oppineet luottamaan toisiinsa, olemaan avoimia sekä arvostamaan toisiaan ja suhdettaan aiempaa enemmän.

Parisuhteessa kohdattuja vaikeuksia pariskunta piti suhdetta vahvistavina muutoksina ja tekijöinä.

Keskustelu parin välisestä luottamuksesta, uskottomuudesta ja parisuhdeongelmista vei suuren osan ensimmäisen istunnon ajasta, ja vaikka pariskunnan välisessä vuorovaikutuksessa oli havaittavissa paljon hyvää, oletimme, että pariskunnan puheenvuorojen epätasapainoisuus ja parisuhteen sisäiset vaikeudet voivat tulla esiin myös tulevissa istunnoissa ja vaikuttavat fysiologiseen synkronoitumiseen kielteisesti. Oletimme, että pariskunnan keskinäinen

EDA-29

synkronia on matalaa, ettei sitä ole paljoa ja kontekstin perusteella olevan kielteistä ja virittävän molemmat osapuolet kielteisesti.

3.3.2. Pariskunnan EDA-synkronia

Pariskunnan 3 EDA-konkordanssi kuviosta 3 nähdään, että pariskunnalla oli tilastollisesti merkitsevää EDA-synkroniaa molemmissa mittausistunnoissa. Parin välinen fysiologinen virittäytyminen oli samansuuntaista istunnoissa ja istunnossa 3 se oli korkeimmillaan samanaikaisena (viive 0) ja istunnossa 2 kohdissa 0 ja 1, jolloin naisen (C6) virittäytyminen hieman seurasi miehen (C5) virittäytymistä. Synkronia oli hieman laskenut istunnosta 2 istuntoon 3.

Tilastollisten testien tulokset pariskunnan välisestä EDA-synkroniasta ovat ristiriidassa etukäteen tekemiemme oletusten kanssa.

KUVIO 3. EDA -konkordanssi-indeksit (indeksi) 15 sekunnin aikajanalla pariskunnan 3 välillä (C5C6) istunnoissa 2 ja 3. Kapeat viivat esittävät dyadin satunnaistettuja arvoja (random) (p<.05).

30

Toistettujen mittausten t-testin mukaan istunnon 2 (KA=.414, KH=.163) ja istunnon 3 (KA=.344, KH=.164) välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä muutos (t(14)=9.247, p<.001), ja Cohenin d:n efektikoko suurta (d=.927). Keskiarvotarkastelut kertovat, että EDA-synkronia oli pariskunnan välillä korkeampaa istunnossa 2 kuin istunnossa 3. Pariskunnan keskinäinen synkronian keskiarvoero istuntojen välillä oli -.070.

3.3.3. Laadulliset tulokset istunnoista 2 ja 3

Istunnon 2 ilmapiiri oli jokseenkin vakavamielinen, jännittynyt ja tiivis, mikä lienee johtunut jo istunnon alussa ilmi tulleesta käsityserosta. Näkemyseroon liittyvä keskustelu oli melko pitkä, ja sen luoma kireähkö tunnelma tuntui jäävän leijumaan ilmaan istunnon ajaksi, ja pari vaikutti olevan monista asioista eri mieltä. Miehellä oli myös toisessa istunnossa pitkiä ja filosofiseksi rönsyileviä puheenvuoroja, joilla hän perusteli näkemyksiään tai vaikutti yrittävän saada naista puolelleen.

Toisinaan kuitenkin mies myös kysyi naisen mielipidettä ja tunteita. Istunnossa nainen kertoi kaipaavansa kumppaniltaan enemmän huomionosoituksia. Parilla oli jonkin verran me-puhetta, mies käänsi välillä vastauksensa koskemaan heitä parina itsensä sijaan ja he mainitsivat olevansa

“samalla sivulla” elämän suhteen. Konflikteista puhuttaessa nainen kertoi olevansa miestä jääräpäisempi, kovasanaisempi ja intensiivisempi riitelijä, mikä oli ristiriidassa naisen istuntojen aikaisen rauhallisen ja ujon olemuksen kanssa. Istunnossa molemmat kuuntelivat tarkkaan, mitä toinen sanoi ja katsoivat toista tämän puhuessa. Jaettuja katseita pariskunnan välillä oli tasaisin välein, mutta ne eivät vaikuttaneet olevan erityisen merkityksellisiä.

Kolmannessa istunnossa oli edelliskertaa hieman kevyempi tunnelma, ja puheenvuorot jakautuivat tasaisemmin, sillä nainen aloitti keskusteluja aikaisempaa aktiivisemmin, eikä mies puhunut pitkiä ja mutkikkaita monologeja aivan yhtä paljon. Istunnon aikana mies hakeutui useamman kerran kahdenväliseen keskusteluun naisen kanssa aiheista, joista ohjaajat eivät kysyneet. Mies myös kysyi välillä suoraan naisen mielipidettä tai kehotti häntä antamaan oman kommenttinsa keskusteluun, kuten istunnossa 1. Istunnossa 3 ei ollut erityisen paljon me-puhetta tai tunteista puhumista ja maininnat niistä olivat melko arkisia, eivätkä erityisesti viestittäneet heidän kokevan ainutlaatuista yhteenkuuluvuutta. Pari toi positiivisessa hengessä ongelmia esiin kertoessaan aikaisemmista konflikteistaan liittyen talouteen ja siitä, kuinka asioiden selvittäminen ja niistä uudelleen sopiminen olivat auttaneet ja parantaneet parisuhteen laatua. Myös tässä istunnossa pariskunnalla oli joistakin asioista hieman erimielisyyksiä ja pariskunta toi esille heidän erilaiset

31

käsityksensä uskottomuuden syistä sekä toisistaan poikkeavat tyylit ja tavat vuorovaikutuksessa ja asioiden käsittelyssä. Pariskunta kertoi osaavansa lukea toisiaan hyvin, ja mies sanoi olevansa avoimempi ja panostavansa suhteeseen nyt enemmän kuin aikaisemmin. Parin katsekäyttäytyminen oli kahteen aikaisempaan istuntoon verraten toisiaan mukailevampaa, sillä molemmat katsoivat toista tämän puhuessa ja jaettuja katseita oli tasaisesti läpi istunnon.