kehittämisessä
Palvelumuotoilun käyttäjälähtöinen näkökulma on keskeisessä asemassa uusia palveluja ke-hitettäessä ja vanhoja muokattaessa vastaa-maan paremmin tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeisiin.
Palvelut suunnitellaan käyttäjän näkökulmasta osallistamalla kaikki keskeiset osapuolet - sekä asiakasryhmät että palvelun tuotantoon osallis-tuvat tahot - yhteistyöhön jo palvelun suunnit-teluvaiheessa. Ottamalla mukaan kehitystyö-hön ja palveluiden käytettävyyden testaukseen käyttäjiä - palvelukokemuksen asiantuntijoita - ja monialaisesti palveluntarjoajien ja muiden sidosryhmien edustajia, voidaan suunnitella haluttuja, käytettäviä, joustavia ja kilpailuky-kyisiä palveluita, jotka vaikuttavat positiivisesti asiakastyytyväisyyteen ja organisaation tehok-kuuteen. Palvelumuotoilulle on tyypillistä ko-konaisvaltainen lähestyminen muodostamalla palveluun vaikuttavista tekijöistä kokonaisku-va. Palvelu myös jaotellaan pienemmiksi osa-kokonaisuuksiksi, jotka pilkotaan yksittäisiin
elementteihin. Niistä pystytään hahmottamaan ongelmakohdat ja sitä kautta palvelua pysty-tään kehittämään tavoitteen mukaiseksi. Uusia kehitettäviä asioita testataan ensin helpolla ta-valla esimerkiksi palvelukonseptin tai hahmo-mallin avulla pienellä käyttäjäryhmällä. Palve-lua jatkojalostetaan ja testataan kerta kerralta aidommissa olosuhteissa niin kauan, kunnes asiakas on tyytyväinen ja palvelu vastaa myös palveluntarjoajan tarpeita.10
Palvelumuotoilua Selko-hankkeessa Selko-hankkeessa oli uutta muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun prosessin ja menetelmi-en ottaminmenetelmi-en kärkiajatukseksi julkisia palveluja suunniteltaessa. Muotoiluajatteluun pohjautuva käyttäjälähtöinen kehittäminen antaa organisaa-tioille uusia toimintatapoja, joita yrityspalvelujen kehitystyössä ei ole aiemmin käytetty. Hank-keen aikana saatettiin yhteen sellaisia toimijoita, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet palvelumuo-toilua tai tehneet yhteistyötä keskenään.
Hankkeen varsinainen työskentely tapahtui palvelumuotoiluprosessin (kuvio 4) mukaisena toimenpidevaiheiden ketjuna, jossa määrittelyn, ideoinnin, kehittämisen ja testaamisen kautta
19
Kuvio 4. Palvelumuotoiluprosessi.
päästiin tulosten käyttöönottoon ja tuotteista-miseen. Huomiota kiinnitettiin mm. palvelujen saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, opas-tuksiin, palvelupolun toimivuuteen, asiakastilan-teisiin ja palvelukokemuksiin sekä myös siihen, että palveluita voidaan tuottaa tehokkaasti.
Turku Science Park Oy (TScP) tarjoaa palveluja aloittavalle yritykselle sekä kasvua ja kansain-välistymistä tavoittelevalle yritykselle tai yhtiölle.
TScP:n startup-yhteisö SparkUp ja Yritysneu-vonta Potkuri auttavat aloittavia yrityksiä ja yrit-täjäksi aikovia.11 Hankkeessa päätettiin keskit-tyä erityisesti viimeksi mainittuihin eli palvelujen muotoilemiseen aloittaville yrityksille. Alussa kartoitettiin yrityspalveluiden hyviä piirteitä sekä
palvelun pullonkauloja. Tietoa kerättiin haas-tattelemalla yrittäjiä, havainnoimalla palveluta-pahtumia, kulkemalla asiakkaana yrityksen pe-rustamisen palvelupolkua (Mystery Shopping) sekä avoimissa työpajoissa. Haastattelujen ja työpajojen pohjalta tehtiin myös erityyppisten yrittäjien palvelupolkuja: miten eri alojen yrit-täjien palvelupolut etenivät esimerkiksi yritystä perustettaessa ja miten he kokivat käyttämän-sä palvelut. Muodostettiin myös tämänhetkis-ten palveluprosessin kokonaiskuvia, Service Blueprintejä, joihin kuuluu myös asiakkaille nä-kymätön palveluntuotanto-osa. Näiden avulla pystyttiin hahmottamaan kokonaisuutta ja niihin kirjattiin kehitystarpeita.
Asiakasymmärryksen merkitys
Hankkeen alussa määriteltiin ja tarkennettiin yritysasiakkaiden tarpeita ja toiveita. Palvelun-tarjoajien on ensiarvoisen tärkeää tietää, miten asiakas kokee saamansa palvelun, heidän on
”astuttava asiakkaan saappaisiin”. Eri asiakas-ryhmien, myös yrittäjien, odotukset ja koke-mukset palvelun suhteen vaihtelevat. Nopeasti muuttuvassa maailmassa palvelut vaativat jatku-vaa päivittämistä ja uusien asioiden kytkemistä osaksi palvelua. Jatkuva asiakasymmärrykseen nojautuva ja palautteiden pohjalta tapahtuva kehittäminen on yksi palvelumuotoilun keskei-siä asioita. Kun palvelun käyttäjien mielipiteet, toiveet ja kokemukset otetaan palvelua suunni-teltaessa ja jo olemassa olevaa palvelua kehitet-täessä huomioon, eri asiakasryhmille muotoillut ratkaisut tuottavat todennäköisesti toivottuja palvelukokemuksia.12
Palvelua on vaikea standardisoida, sillä asiak-kaat kulkevat palvelupolun läpi yksiköllisesti ja jokaisella on omat henkilökohtaiset odotuksen-sa, toiveensa ja kokemuksensa palvelusta. Silti palveluja voidaan muotoilla käyttäjälähtöisiksi.
Palvelun muotoilulla tarkoitetaan, että luodaan tietyt raamitukset toiminnoille, jotta asiakkaan
20
kokemus ohjautuu toivottuun suuntaan. Tässä työskentelyssä voidaan käyttää apuna asiakas-ryhmien segmentointia ja sen pohjalta tapah-tuvaa esimerkkiasiakkaan luomista. Jokaisesta merkityksellisestä asiakasryhmästä luodaan fik-tiivinen persoona eli kuvitteellinen asiakasprofiili kunkin ryhmän edustajaksi.12
Erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan jo palve-lun suunnitteluvaiheessa ja koko palvelukoko-naisuus palvelupolkuineen suunnitellaan heidän tarpeitansa silmällä pitäen. Ymmärrys asiakkai-den käyttäytymisestä ja heille arvoa tuottavista asioista mahdollistaa myös sellaisten palvelu-konseptien kehittämisen, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan ja jotka ovat toimivia ja tuottavia palvelun tarjoajalle.12
Kilpailijoiden on vaikeampi kopioida käyttäjäläh-töiseksi suunniteltua asiakkaan palvelupolkua tiloineen, esineineen ja palveluprosesseineen.
Toisaalta palvelujen muotoilu asiakaslähtöiseksi mahdollistaa myös monistettavuuden. Kun pal-velun tuotanto on mietitty ja suunnattu tietylle asiakasryhmälle, se voidaan tarvittaessa kopi-oida tai sitä vkopi-oidaan soveltaa vastaavanlaiseen tarpeeseen muualla.12
Selko-hankkeen asiakasymmärryksen hankintamenetelmät
Asiakasymmärryksen hankintaan ja kehityside-oiden työstämiseen osallistui opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulusta, Turun yliopiston Kaup-pakorkeakoulusta ja Yrkeshögskolan Novias-ta, sekä myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita korkeakoulujen yhteistyöoppilaitoksista (Kuva 3).
Palvelumuotoilun periaatteen mukaisesti on tär-keää, että kaikkien sidosryhmien näkökulmat otetaan huomioon palvelua kehitettäessä, joten avoimiin työpajoihin, joissa kehittämisideoita on viety eteenpäin, on osallistunut eri sidosryhmiä;
julkisen sektorin toimijoita sekä yrityspalveluja tarjoavia yrittäjiä. Yrityksillä on ollut kaksinainen rooli, toisaalta ne itsekin olivat mukana
palve-Kuva 3. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita osallistumassa työpajan toteutukseen.
21
luntarjoajan roolissa, toisaalta ne myös itse ovat käyttäneet tai käyttävät yrityspalveluja.
Asiakasymmärryksen hankintamenetelminä käytettiin avoimien työpajojen lisäksi eri korkea-kouluopiskelijoiden toteuttamia yrityshaastatte-luja, yritysneuvojien haastatteluja sekä Service Safareita. Service Safareissa opiskelijat kulkivat
”aloittavina yrittäjinä” yrityksen perustamisen po-lun ja kirjasivat hyviä käytänteitä ja kipukohtia palvelupolussa yrityspalveluihin liittyen. Opiske-lijat myös havainnoivat yritysneuvontatilannetta, jossa asiakkaat olivat yritysneuvojan tapaamises-sa sekä tekivät havainnointia yrityspalveluiden ja tietojen löydettävyydestä ja saavutettavuudesta.
Tietoa kerättiin myös ei-suomea puhuvilta yrittä-jiltä haastattelujen muodossa.
Ensimmäisessä työpajassa määriteltiin yritys-palveluita käyttäviä asiakassegmenttejä sekä kartoitettiin Turun seudun yrityspalveluita, joita oli tarjolla laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Työpa-jassa määriteltiin palveluiden selkeyttä asiakkaan eli yritysten näkökulmasta katsottuna ja haettiin vastausta kysymyksiin: Mitä palveluita on tarjolla, mitä puuttuu, ja mitä kannattaa kehittää eteen-päin? Miten palveluita voi kehittää eteeneteen-päin?
Työpajaan osallistui sekä yrityspalveluja tarjo-avien organisaatioiden, yritysten sekä korkea-koulujen edustajia ja opiskelijoita (Kuva 4).
Myöhemmin asiakasymmärrystä kerättiin haas-tattelemalla jo toiminnassa olevia yrityksiä heidän toiveistaan yrityspalveluja kohtaan yrityksen oltua toiminnassa jo yli puoli vuotta. Yritykset ja muut sidosryhmät myös osallistuivat myöhempiinkin kehittämistyöpajoihin ja avoimiin seminaareihin.
Selko-hankkeen alussa kartoitettiin Turku Scien-ce Parkin alueella sijaitsevan ICT-Cityn silloisia opasteita löydettävyyden parantamiseksi. Näis-tä havainnoista koottiin video.* Hankkeen lop-pusuoralla Turku Science Park Oy:n yritysneu-vojille pidetyssä työpajassa tarkasteltiin myös Yritysneuvonta Potkurin löydettävyyttä ns. kä-velytehtävän avulla. Tavoitteena oli oppia palve-lumuotoilussa käytettävää asiakasnäkökulman hahmottamista. Yritysneuvojien tehtävänä oli
* https://www.youtube.com/watch?v=3D6rNIVap6s&feature=youtu.be
Kuva 4. Pohdintaa ensimmäisessä työpajassa.
22
astua erilaisten ennalta määrättyjen asiakasryh-mien edustajien saappaisiin ja löytää yrityspalve-lupiste. Tehtävänä oli mennä ulos rakennuksesta ja lähestyä Potkuria sellaisen asiakkaan silmin, joka ei ole koskaan ennen käynyt Potkurissa.
Yritysneuvojia pyydettiin kirjaamaan ja valoku-vaamaan, miten he löytävät palvelun sekä mitä kehittämiskohtia löydettävyyteen liittyy (Kuva 5).
Keskeisille asiakasryhmille tehtiin palvelupolkuja, joissa esitettiin, miten palvelu heidän näkökul-mastaan etenee. Näiden pohjalta työstettiin Ser-vice Blueprintejä. SerSer-vice Blueprint kuvaa koko palveluprosessin – sekä asiakkaalle näkyvän osan (frontstage) että toiminnot, joita asiakas ei näe (backstage).
Selko-hankkeen asiakasryhmät
Selko-hankkeen asiakasryhmiksi määriteltiin aloittavat yritykset, kasvuyritykset sekä kan-sainvälistyvät yritykset. Lisäksi määriteltiin asia-kasryhmiksi muutoksessa olevat (osto, myynti, sukupolvenvaihdos, lopettaminen sekä rahoi-tusvaikeuksissa olevat) sekä ei-suomea pu-huvat yrittäjät. Myös näiden ryhmien tarpeita tarkasteltiin. Myöhemmin Selkon ensisijaiseksi kohderyhmäksi rajattiin aloittavat yritykset.
Hyviä käytänteitä ja palvelujen parannustoiveita
Eri korkeakoulujen opiskelijaryhmien tiedon-hankinnan sekä ensimmäisen Selko-työpajan tulokset kirjattiin ylös ja analysoitiin. Siten saa-tiin määriteltyä Turun seudun yrityspalveluiden hyviä käytänteitä sekä palvelun kehittämistar-peita, joita lähdettiin ratkaisemaan.
Kuva 5. Opasteiden selkeyden tutkiminen.
Hyvin toimivaa:
Kaiken kaikkiaan Turun seudun yrityspalvelut koettiin hyvin toimiviksi, apua saatavan tarvit-taessa. Erilaiset yrittäjyystilaisuudet, hautomo-toiminta, neuvontapalvelut ja yrittäjyyteen val-mentaminen toimivat.
Yritysneuvonta Potkurin informaatio, ohjeis-tus ja nopeus mainittiin positiivisina seikkoina
23
ja oma yhteyshenkilö koettiin tärkeäksi. Spar-kUp-yhteisön vaikutus aloittavan yrityksen ima-goon koettiin hyväksi, samoin sen yhteisöllisyys ja viikoittaiset tapaamiset. Turku Science Parkin kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut mai-nittiin toimiviksi. Boost Turun kautta saatavaa tietoa ja yritystapahtumia kehuttiin. Verkottu-mistapahtumia järjestetään eri organisaatioi-den toimesta ja yrityskummiverkoston todettiin olevan olemassa. Myös Turun seudun yrittäjien verkostojen mainittiin toimivan hyvin.
Korkeakoulukumppani-korkeakouluverkoston todettiin olevan yrittäjyyden tukena ja oppilai-tosyhteistyölle on hyvä pohja. Nuori yrittäjyys ry:n oppilaitoksissa ja korkeakouluissa järjestä-mä Nuori yrittäjyys –valmennus koettiin hyvänä.
Asioinnin Tekesin ja TE-toimiston kanssa ker-rottiin olevan sujuvaa ja oma yhteyshenkilö Tekesissä koettiin tärkeäksi. Todettiin että ra-hoituksen hakemiselle on selkeä prosessi ja sii-hen liittyvä yhteistyö toimii. Palkka.fi –sivuston mainittiin olevan hyödyllinen. Team Finlandin, Valviran ja Eviran ohjeistusten sanottiin olevan toimivia.
Parannustoiveita:
Parannustoiveet kohdistuivat toimintaan asi-akkaan suuntaan, yrityspalveluiden sisäiseen toimintaan sekä kokonaan uusiin palveluihin.
Yhteenvetona kehityskohteiksi nousivat tiedon ja palveluiden löydettävyys ja palveluiden jousta-vuus sekä asiakkaan ohjaus yrityspalveluja tarjo-avien tahojen välillä.
Palveluita toivottiin yhden luukun kautta, myös netissä toimivina. Työssäkäyville yrittämistä har-kitseville toivottiin virka-ajan ulkopuolella tarjot-tavaa apua. Tukipalveluiden jatkuvuus perusta-misvaiheen jälkeen koettiin tärkeänä. Ehdotettiin alkutaipaleen tukea ja seurantaa sekä pidempiai-kaista yrittäjyysvalmennusta perustamisvaiheen jälkeen. Esiin nousi yksityisten palveluntarjoajien toiminnan esille tuominen julkisten palveluntar-joajien rinnalle ja selkeät toimenkuvat eri toimi-joiden välillä. Toivottiin myös yrityspalveluiden tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Yrittäjät kaipasivat enemmän verkottumistilai-suuksia sekä tukea toisilta yrittäjiltä. Yrityskum-mitoimintaa, toimialakohtaista mentorointia ja konsultointia toivottiin lisää. Esille nousi myös yhdistysten ja tapahtumien yhteinen
’ilmoitus-taulu’, josta voitaisiin helposti nähdä tulossa ole-vat yrittäjälle tärkeät ja kiinnostaole-vat tapahtumat.
Myös lisätuki kiihdytystoimintaan ja kansain-välistymiseen mainittiin. StartUp:eille kaivattiin Business-enkeleitä sijoittajiksi, samoin joukko-rahoitusta ja apua rahoittajien mielenkiinnon herättämiseksi. Yhteinen tilannekuvafoorumi alueen kärkiasioiden eteenpäin viemiseksi koet-tiin tärkeäksi.
Muita esille nousseita toiveuita olivat esimerkiksi aloittavien yritysten perehdyttämispaketti, johon sisältyisi tarkistuslista ja oikeat ohjaavat kysy-mykset. Brändin rakentamiseen toivottiin apua, samoin markkinointiin ja hinnoitteluun sekä toi-vottiin Yrittäjyyden perusteet -tietotaitoreppua liiketoiminnan käynnistämiseen. SOTE-alan pie-net yritykset kaipasivat apua kilpailutukseen.
Jaottelu esille nousseista parannusehdotuksista löytyy kuviosta 5.
24
Kuvio 5. Jaottelu yrityspalveluiden parannusehdotuksista.
Selko-yrityspalvelujen osallistava toimintamalli
Palvelujen löydettävyys ja käytäntöjen joustavuus
Kohderyhmän huomiointi
Selko - tieto selkeästi koottuna
Verkottuminen Yhteistyö
Jatkuva kehittäminen
Some Internet
Yhteistyötä tukeva yrityspalvelu Business model canvasit Blueprintit palvelun tarjoajien käyttöön
(tietävät toisten palvelun tarjoajien osaamisen)
Palaute ja sen käyttö Kohtaamiset Itseä hyödyttävä tieto esiin
Yrityspalvelun tarjoajien verkostoituminen Yritysten verkostoituminen
Oppilaitosten verkosto, yhteistyö korkeakoulujen kanssa
Uusi kumppanuusmalli Keskustelut eri alojen
yrittäjien kesken Vertaisryhmät
Mentorointi Yhteistyö järjestöjen kanssa Ohjeiden visualisointi
Nettisivujen selkeytys, sähköisen asioinnin parantaminen
Fyysinen löydettävyys Yksi luukku Käytäntöjen yhdenmukaistaminen Hakemisto yrityspalveluiden tarjoajista
Tapahtumatiedottaminen, tapahtumakalenteri nettiin Verkostoitumistapahtumat SOME-kanavien käyttö
tiedottamisessa Chat-kanava Aloille spesifi apu toimialakohtainen
neuvonta
Palvelupolut asiakkaiden käyttöön Lupakäytännöt
Kaupungin tarjoamien palvelujen sel-keytys, kaavoitus ja lupa-asiat
Apua liiketoimintaan, markkinointiin, rekryyn ja
kansainvälistymiseen Ennakoivat palvelut
Startti-info nettiin
25
Kuvio 6. Yrityksen ostajan paranneltu palvelupolku. haki tietoajoka
Yrityksen
nopeuttaa ja helpottaa Markkinointi:
Suomen yrityskaupat, Potkuri, Boost luentoja/tapahtumiayms:
innostus nuoriin
Yritysmyyjä/Suomen yrityskauppojen tehtävä on helpottaa palvelupolun alku-taivalta nopeuttaakseen kaupantekoa sekä varmistaakseen, että yrityksestä tulee
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ostokelpoinen.
Käytetyt kehittämis- ja
palvelumuotoilumenetelmät sekä mahdollisuudet
Monipuolisesti käytetyt palvelumuotoilun mene-telmät antavat luotettavan tiedon yritysasiakkai-den todellisista tarpeista. Avoimissa työpajoissa toteutuu yhteiskehittämisen idea ja keskustele-malla ideoista ja kehittämissuunnitelmista löytyi ratkaisuja käytännön toteutuksiin. Myös verkot-tuminen toisten toimijoiden kanssa ja toisilta op-piminen mahdollistui työpajoissa. Opiskelijoiden käyttämät menetelmät – Service Safari eli
yri-tyksen perustamisen palvelupolun kulkeminen, yrittäjien ja yritysneuvojien haastattelut ja ha-vainnointi, nettisivustojen analyysi, toisten kau-punkien yrityspalveluiden vertailuanalyysi sekä aivoriihi (Brainstorming) antoivat kuvan senhetki-sestä tilanteesta sekä myös auttoivat uusien ide-oiden hahmottamisessa palveluissa ilmenneiden kipukohtien poistamiseksi.
Yhteensä yhdeksässä työpajassa jatkettiin opiskelijatoimeksiantojen rinnalla yrityspalve-luiden yhteiskehittämistä
käyttäjälähtöisim-miksi ja avoimissa seminaareissa tarkasteltiin siihenastisia tuloksia ja palvelumuotoilun mah-dollisuuksia yrityspalveluiden kehittämiseksi.
Esimerkiksi ensimmäisessä avoimessa semi-naarissa kerrottiin palvelumuotoilusta sekä esi-teltiin korkeakouluopiskelijoiden toimeksiantojen ja ensimmäisen työpajan tuloksia. Yrityksille oli laadittu palvelupolkuja ja palveluprosesseja (Service Blueprint), joihin oli merkitty palveluis-sa esiintyneitä kipukohtia ja myös hyvin toimivia asioita. Kuviossa 6 on esitelty yrityksen ostajan paranneltu palvelupolku.
26
Yhteistyö, verkottuminen ja niiden merkitys eri toimijoiden välillä
Yhteistyö palvelun käyttäjien kanssa ja asiakas-ymmärryksen jatkuva kerääminen on tärkeää, jotta saataisiin tietoa asiakkaiden senhetkisistä ja tulevista tarpeista ja toiveista. Myös yritys-verkostojen muodostuminen ja sitä kautta ta-pahtuva mentorointi tukee uudessa tilanteessa olevia yrittäjiä. Tähän verkostoitumisen tarpee-seen Turku Science Park Oy ja yrittäjäjärjestöt ovat vastanneet järjestämällä verkottumisti-laisuuksia, esimerkiksi SparkUp-yhteisö on vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä.
Selko-hankkeen aikana alkunsa saaneen Yri-tyspalveluyhdistyksen asiantuntijoiden on myös tarkoitus tuottaa mentorointia aloittaville ja
al-kutaipaleella oleville yrittäjille, jotka ovat olleet Potkurin asiakkaita.
Yhteistyö myös eri palveluun liittyvien sidos-ryhmien kesken on ensiarvoisen tärkeää muo-toiltaessa uusia palveluita sekä kehitettäessä jo olemassa olevia. On tärkeää tuntea toisten palveluntarjoajien osaaminen ja toimintakenttä, jotta asiakas osattaisiin ohjata oikean asiantun-tijan luo. Selko-hankkeen aikana Turun seudun julkisten yrityspalveluja tarjoavien organisaatioi-den – Turku Science Park Oy:n, oppilaitosten ja korkeakoulujen liiketoimintasuunnitelmia työs-tettiin yhteensä kolmessa työpajassa tavoitteena määritellä palveluntarjoajien tärkeimmät asiakas-ryhmät, haasteet, joita asiakkailla on sekä
arvo-lupaus, jonka organisaatiot tekevät asiakkaiden haasteiden ratkaisemiseksi. Määriteltiin myös palveluita, joita organisaatiot tarjoavat tärkeim-mille asiakasryhtärkeim-milleen. Tämän lisäksi mietittiin kanavia, joiden kautta yhteydenpito eri asiakas-ryhmiin mahdollistuu. Myös palvelun kannalta tärkeimmät resurssit sekä sidosryhmät listattiin.
Tämä auttoi organisaatioita määrittelemään ja selkiyttämään palveluitaan oman brändinsä ra-kentamisen tueksi, sekä myös synnytti keskus-telua eri palveluntarjoajien profiloitumisesta sekä yhteistyöstä ja asiakkaan ohjauksesta oikean palveluntarjoajan luo.
Myyjä ja ostaja
tapaavat Neuvottelu
hinnasta Juristit tekivät
kauppakirjat Myynti ja osto
päätös Dokumentointi 3kk
siirtymäaika Maksu
Entiset omistajat vuoden mukana toiminnassa
Yrityksen ostajat omillaan
Jälkipuinti:
Palveluntarjoajan kartoitus:
markkinatalouden kehittyminen ja sen vaikutus myyntiin