Forssan voimalaitokselle voidaan hakea ympäristöluvan tarkastushakemuksessa BAT-päätelmiä lievempää NOx-päästörajaa, jos päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kustan-nukset kasvavat hyvin suuriksi. Käytännössä päätelmien päästörajasta poikkeaminen edellyttää, että laitoksen NOx-päästöjä pystytään vähentämään palamisilman vaiheistuk-sella ja polttoaineseoksen muuttamivaiheistuk-sella niin, että SuPo-asetuksen päästöraja alitetaan.
SuPo-asetuksen päästörajasta ei ole mahdollisuutta poiketa. Tällöin tarvittava NOx -pääs-tövähennys saavutetun päästötason ja BAT-päätelmien päästöraja-arvon välillä jäisi melko pieneksi. Päästövähennyksen saavuttaminen vaatisi kuitenkin kattilan polttoaine-seoksen huomattavaa muuttamista ja/tai kalliita muutoksia kattilan palamisilmajärjestel-mään ja/tai SNCR-menetelmän käyttöönottoa, jolloin päästövähennyksen hinta (euroa per päästötonni) nousisi todella korkeaksi. Tämän seurauksena päästövähennyksellä saa-vutettava ympäristö- ja terveyshyöty jäisi vähennyksestä aiheutuviin kustannuksiin ver-rattuna pieneksi.
Päästövähennyskustannuksia ja ympäristö- ja terveyshyötyjä vertaileva kustannushyöty-analyysi tulee esittää ympäristöluvan tarkastushakemuksen yhteydessä. Analyysissä tulisi
pohtia myös mahdollisten palamisilmajärjestelmään tehtävien muutoksien järkevyyttä, jos ne ovat kalliita toteuttaa eikä niillä ei saavuteta BAT-päätelmien päästörajoja. Muu-toksien kustannuksia tulee verrata muun muassa SNCR-järjestelmän vähentyneistä kemi-kaalikustannuksista syntyvään säästöön. Polttoaineseoksen muuttamisesta aiheutuvat kustannukset tulee myös huomioida analyysissä.
Matalasta kaukolämpökuormasta johtuu, että laitoksen kattilaa joudutaan ajamaan kesä-aikaan usein miniteholla, jolloin BAT-päätelmien päästörajan saavuttaminen voi osoit-tautua mahdottomaksi ilman SNCR-menetelmän käyttöönottoa. Tämä voi olla riittävä pe-ruste BAT-päätelmiä lievemmän päästörajan hakemiseksi, jos päästöraja pystytään alit-tamaan kattilan normaalilla tehoalueella. Päästöjä ei synny kattilan minimiteholla ajatta-essa yhtä paljon kuin nimellisteholla, vaikka päästöraja ylitettäisiinkin. Forssan voima-laitos on jo yli 20 vuotta vanha, joten myös laitoksen tekninen käyttöikä saattaa olla pe-ruste poikkeuksen myöntämiseen. Yksi pepe-ruste poikkeuksen saamiselle voisi olla myös laitoksen sijainti. Laitos sijaitsee Forssan Kiimasuon teollisuusalueella. Alue sijaitsee melko kaukana asutuksesta, ja siellä toimii jätteenkäsittelyä harjoittavia yrityksiä.
Forssan voimalaitoksen NOx-päästöjen vähentämiseen vaadittujen toimenpiteiden ja mahdollisten investointien tulee olla tiedossa hyvissä ajoin ennen laitoksen ympäristölu-van tarkastushakemuksen jättämistä, jotta hakemus ehditään laatimaan ajoissa. Myös ha-kemuksessa haettavien päästörajojen tulee olla tiedossa ennen hakemuksen jättämistä.
Päästörajoihin vaikuttavat muun muassa BAT-poikkeuksen mahdollisuus ja polttoaine-seoksen natriumpitoisuus. Ympäristöluvan tarkastushakemuksen laadinnassa on huomi-oitava, että hakemuksessa kuvattujen päästöjen vähennysmenetelmien vaatimat inves-toinnit on lähtökohtaisesti toteutettava, jos hakemus hyväksytään. Invesinves-toinnit on toteu-tettava, vaikka päästörajojen alittaminen osoittautuisi myöhemmin mahdolliseksi ilman osaa investoinneista. Laitoksen ympäristöluvan tarkastushakemus on jätettävä 31.12.2019 mennessä. Forssan voimalaitoksen NOx-päästöjen vähentämiseksi laaditun toimenpidesuunnitelman välivaiheet on kuvattu kuvassa 54. Välivaiheet on esitetty ym-päristöluvan tarkastushakemuksen jättämiseen saakka. Mahdolliset päästöjen vähentämi-seen vaaditut investoinnit tulee olla toteutettuna 1.1.2023 mennessä.
Kuva 54. Forssan voimalaitoksen NOx-päästöjen vähentämistä varten laaditun toimenpidesuun-nitelman välivaiheet. Välivaiheista on kuvattu ne, jotka vaaditaan laitoksen ympäristöluvan tar-kastushakemuksen jättämistä varten. Välivaiheiden tarkempi sisältö on kuvattu tässä kappaleessa.
10 YHTEENVETO
Työn tarkoituksena oli selvittää Vapo Oy:n toimeksiannosta, miten Forssan voimalaitok-sen kuplapetikattilan typenoksidipäästöjä (NOx) voidaan vähentää. Päästöjen vähennys-tarve on seurausta laitosta koskevan kaukolämpöjouston päättymisestä vuoden 2022 lo-pussa. Jouston päätyttyä laitoksen toiminnan on vastattava teollisuuspäästödirektiivin ja jouston aikana julkaistujen suurten polttolaitosten BAT-päätelmien vaatimuksia. Laitok-sen NOx-päästöjen vähennystarpeen arvioinnissa käytettiin laajasti avuksi suurten poltto-laitosten toimintaa säätelevää ympäristölainsäädäntöä. Työn kirjallisuusosassa on lisäksi kuvattu typen oksidien eri muodostumismekanismit ja vähennysmenetelmät kuplapeti-poltossa, joiden perusteella mahdolliset päästövähennysmenetelmät on valittu.
Forssan voimalaitokselle tehtiin nykytilanteen analyysi, jossa laitoksen NOx-päästöjä li-säävät tekijät ja ongelmat pyrittiin kartoittamaan. Analyysissä selvisi, että suurin osa kat-tilan palamisen kokonaisilmamäärästä johdetaan kattilaan primääri-ilmana, minkä takia palamisilman vaiheistus ei ole ollut riittävä NOx-päästöjen vähentämiseen. Myös kattilan savukaasujen jäännöshappipitoisuuden todettiin olevan liian korkea erityisesti pienillä kattilatehoilla, mikä on kasvattanut laitoksen NOx-päästöjä. Suurimmat ongelmat havait-tiin kuitenkin kattilan sekundääri-ilmajärjestelmässä. Ongelmien takia kattilan man vaiheistusta ei ole pystytty luotettavasti ohjaamaan, minkä takia kattilan palamisil-man vaiheistus on ollut lähes mitä sattuu. Palamisilpalamisil-man vaiheistus on yksi tärkeimmistä NOx-päästöjen primäärisistä vähennysmenetelmistä, joten kattilan sekundääri-ilmajärjes-telmän kehittämisellä arveltiin olevan mahdollista vähentää laitoksen NOx-päästöjä mer-kittävästi.
Sekundääri-ilmajärjestelmän ongelmien todettiin johtuvan suurilta osin puutteellisista tai puuttuvista sekundääri- ja tertiääri-ilman virtausmittauksista, minkä takia sekundääri-il-maa ei pystytty jakasekundääri-il-maan tarpeeksi luotettavasti kattilan ilmatasoille. Mittausten toteutus perinteisten tilavuusvirtamittareiden avulla osoittautui hyvin vaikeaksi, joten työssä ke-hitettiin uusi menetelmä, jolla kattilan sekundääri- ja tertiääri-ilmatasoille johdettavat il-mamäärät voidaan mitata ilmatasoilta mitattujen paineiden perusteella. Menetelmän mit-taustarkkuus osoittautui tehtyjen testien perusteella hyväksi, ja sen pohjalta kehitettiin säätötapa, jolla sekundääri-ilma voidaan jakaa kattilan sekundääri- ja tertiääri-ilmata-soille.
Palamisilman vaiheistuksen vaikutusta kattilan NOx-päästöihin tutkittiin laitoksella suo-ritettujen koeajojen avulla. Koeajot suoritettiin kattilan normaalilla tehoalueella. Koe-ajoissa käytettiin kahta erilaista palamisilman vaiheistusmallia, jotka erosivat toisistaan etenkin primääri-ilmamäärien osalta. Palamisilman vaiheistusta muutettiin soveltamalla työssä kehitettyä sekundääri-ilman säätötapaa. Kattilalla ei ollut kaikkia säätötavan vaa-timia mittauksia asennettuina, joten kattilan sekundääri-ilmajärjestelmää jouduttiin oh-jaamaan koeajoissa käsin, ja osa mittauksista jouduttiin tekemään käsimittauksin.
Koeajoissa kattilan keskimääräiseksi NOx-päästötasoksi mitattiin normaalissa ajotilan-teessa noin 430 mg/Nm3 6 %:n O2-pitoisuudessa. Päästöjä ei onnistuttu vähentämään kat-tilan palamisilman vaiheistusta muuttamalla, mikä johtui suurilta osin sekundääri-ilma-järjestelmän käsiohjauksesta seuranneista ongelmista. NOx-päästöjen todettiin kuitenkin riippuvan vahvasti savukaasujen jäännöshappipitoisuudesta. Päästöjen vähentämiseksi savukaasujen jäännöshappipitoisuutta tulisikin laskea nykyisestä noin 3 %:sta noin 2,5
%:iin kattilan normaalilla tehoalueella. Korkean jäännöshappipitoisuuden havaittiin joh-tuvan osittain kattilan automaatiojärjestelmään määritetystä CO-korjauksesta, joka lisää palamisilmamäärää jo matalilla CO-pitoisuuksilla. Kattilan primääri-ilmamäärää on koe-ajojen perusteella varaa vähentää reilusti, jolloin kattilan palamisilma voidaan vaiheistaa nykyistä tehokkaammin NOx-päästöjen vähentämiseksi.
BAT-päätelmien päästörajojen alittamiseksi laitoksen NOx-päästöjä tulisi laskea nykyi-sestä ainakin noin 30 %:lla. Päästövähennyksen saavuttaminen voi osoittautua hyvin haastavaksi erityisesti kattilan minimiteholla ilman sekundäärisiä päästöjen vähennysme-netelmiä. Ympäristölainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden poiketa BAT-päätel-mien päästörajoista, jos päästöjen vähentäminen osoittautuu hyvin kalliiksi verrattuna vä-hennyksestä saavutettaviin ympäristö- ja terveyshyötyihin. Poikkeusmahdollisuuden ar-vioinnissa huomioidaan lisäksi muun muassa laitoksen tekninen käyttöikä. Kun poik-keusmahdollisuus otetaan huomioon, on laitoksen NOx-päästöjä vähennettävä noin 16
%:lla.
Laitoksen NOx-päästöjen vähentämistä varten laadittiin toimenpidesuunnitelma, jonka välivaiheiden mukaan päästöjen vähentämisprosessissa suositellaan edettävän. Välivai-heet ja niiden toteutusjärjestys perustuu työssä havaittuihin ongelmiin ja koeajojen tulok-siin. Suunnitelmassa on huomioitu myös mahdollisuus hakea BAT-päätelmiä lievempiä
päästörajoja. Laitoksen NOx-päästöjen vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden tulee olla tiedossa ennen 31.12.2019, jolloin laitoksen ympäristöluvan tarkastamista koskeva hakemus on jätettävä. Mahdolliset päästövähennysinvestoinnit tulee olla toteutettuna 1.1.2023 mennessä.
LÄHDELUETTELO
Alberto, J. ja Pena, P. (2011). Bubbling Fluidized Bed (BFB) – When to use this technol-ogy? Foster Wheeler Global Power Group. [Viitattu 19.8.2018]. Saatavissa: http://ar-
chive.ame-cfw.com/file.axd?pointerID=55a7ba4b8b0c1e0e04f11e71&sid=635726523633950000
Banks Engineering. (2010). Waste containing bound nitrogen [verkkoaineisto]. Päivitetty 16.11.2010. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: http://www.banksenginee-ring.com/NOx%20from%20Bound%20Nitrogen.htm
Basu, P. (2006). Combustion and Gasification in Fluidized Beds. Boca Raton: CRC Press Taylor & Francis. 496 s. ISBN 978-0-8493-3396-5
BAT-pienryhmä. (2014a). Muistio päätelmien soveltamisesta ja päätelmien julkaisun jäl-keisestä ympäristölupien tarkistamisesta. Ympäristönsuojelulain toimeenpanoprojekti 5.
Saatavissa: http://www.ym.fi/download/noname/%7BA59EA356-655F-4B60-83B3-9A265886411A%7D/103927
BAT-pienryhmä. (2014b). Muistio ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisen poikkeaman soveltamisesta. Ympäristönsuojelulain toimeenpanoprojekti 5. Saatavissa:
http://www.ym.fi/download/noname/%7B9437088B-E9DE-46CA-A574-FF0D04AC5E37%7D/103929
Cooper, C.D.; Alley, F.C. (2010). Air Pollution Control – A Design Approach. Fourth Edition. Long Grove: Waveland Press. 839 s. ISBN: 978-1-57766-678-3
DeFusco, J.P.; McKenzie, P.A. ja Fick, M.D. (2007). Bubbling Fluidized Bed or Stoker – Which is the Right Choice for Your Renewable Energy Project? Babcock & Wilcox Power Generation Group. [Viitattu 26.8.2018]. Saatavissa: http://www.bab-cock.com/products/-/media/809ad04de4e144ccbaae37718f1558c2.ashx
Engblom, M.; Vainio, E.; Brink, A.; Hupa, M.; Välimäki, E. ja Heikkilä, V-P. (2016).
Understanding NOx Formation in Pulp Mill Boilers. J-FOR – Journal of Science & Tech-nology for Forest Products and Processes, vol. 5(6), s. 24–31.
Flagan, R.C. ja Seinfeld, J.H. (1988). Fundamentals of Air Pollution Engineering. New Jersey: Prentice-Hall. 542 s. ISBN 0-13-332537-7
Foster Wheeler Energia Oy. (1996). Forssan voimalaitoksen kuplapetikattilan poikkileik-kauskuva.
Gardiner, W.C., Jr. (2000). Gas-Phase Combustion Chemistry. Second Edition. New York: Springer-Verlag. 543 s. ISBN 978-1-4612-1310-9
Hupa, M. (2007). Current Status and Challenges within Fluidized Bed Combustion. In:
Syred N.; Khalatov, A. (eds) Advanced Combustion and Aerothermal Technologies.
NATO Science for Peace and Security Series C: Environmental Security. Springer, Dor-drecht. s. 87–101. ISBN 978-1-4020-6515-6
Jakobsen, H.A. (2014). Chemical Reactor Modeling – Multiphase Reactive Flows. Sec-ond edition. Berlin: Springer International Publishing Switzerland. 1535 s. ISBN 978-3-319-05092-8
Johnsson, J.E. (1994). Formation and reduction of nitrogen oxides in fluidized-bed com-bustion. Fuel – The Science and Technology of Fuel and Energy, vol. 73(9), s. 1398–
1415.
Jukola, P.; Huttunen, M.; Dernjatin, P.; Heikkilä, J. ja Kuvaja, L-M. (2015). Retrofitting of Rauhalahti 270 MWth BFB Furnace with Low NOx Combustion Technique and SNCR.
Proceedings of 22nd International Conference on Fluidized Bed Conversion, FBC 2015, 14–15 June 2015, Turku, Finland, s. 172–181. ISBN 978-952-12-3222-0
Kuvaja, L-M. (2014). Reduction of nitrogen oxides with enhanced air staging and SNCR-method in peat and biomass co-fired fluidized bed boiler. Diplomityö. Tampereen teknil-linen yliopisto, konetekniikan koulutusohjelma. Tampere. 103 s.
Leckner, B.; Thorson, L.; Kjärstad J. ja Johnsson F. (2017). Utilization of fluidized bed boilers – a worldwide overview. Developments in Fluidized Bed Conversion during 2011–2016. A summary from the member countries of the IEA-FBC technology collab-oration programme.
Lecomte, T.; Ferreria de la Fuente, J.F.; Neuwahl, F.; Canova, M.; Pinasseau, A.; Jankov, I.; Brinkmann, T.; Roudier, S. ja Sancho, L.D. (2017). Best Available Techniques (BAT) Reference Document for Large Combustion Plants. JRC Science for Policy Report. Lux-embourg: Publications Office of the European Union, 2017. 942 s. ISBN 978-92-79-74303-0
Liepmann, H.W. ja Roshko, A. (2001). Elements of Gasdynamics. New York: Dover Publications. 464 s. ISBN 0-486-41963-0
Liu, H.; Sher, F.; Pans, M.A.; Afilaka, D.T. and Sun, C. (2017). Experimental investiga-tion of woody and non-woody biomass combusinvestiga-tion in a bubbling fluidized bed combustor focusing on gaseous emissions and temperature profiles. Energy – The International Jour-nal, vol. 141, s. 2069–2080.ISSN 0360-5442
Loeffler, G.; Wartha, C.; Winter, F. ja Hofbauer H. (2002). Study on NO and N2O For-mation and Destruction Mechanisms in a Laboratory-Scale Fluidized Bed. Energy &
Fuels, vol. 16(5), s. 1024–1032. ISSN 1520-5029
Lundberg, D. (2017). Improving flow measurement accuracy with flow conditioners – How these instruments can solve cost and space issues [verkkoaineisto]. Flow Control magazine. [Viitattu 8.11.2018]. Saatavissa: https://www.flowcontrolnetwork.com/impro-ving-flow-measurement-accuracy-with-flow-conditioners/
Lyngfelt, A.; Åmand, L-E. ja Leckner, B. (1995). Obtaining Low N2O, NO and SO2 Emis-sions from Circulating Fluidized Bed Boilers by Reversing the Air Staging Conditions.
Energy & Fuels, vol. 9(2), s. 386–387. ISSN 1520-5029
Lyu, J.; Cai, R.; Ke, X.; Yang, H.; Zhang, M.; Yue, G. ja Ling, W. (2017). Progress of circulating fluidized bed combustion technology in China: a review. Clean Energy, vol.
1(1), s. 36–49. ISSN 2515-4230
Nevalainen, T. (2012). Advanced CFB Technology for Large Scale Biomass Firing Power Plants. Foster Wheeler Energia Oy. Bioenergy from Forest 2012 Conference. [Vii-tattu 28.10.2018]. Saatavissa: http://www.forestbioenergy2012.benet.fi/_ACC/_Compo-
nents/ATLANTIS-digistore/Download.asp?bas-ketID=2568&fileID=713ead112d8ffd036a717054587be16c.
Novox Oy. (2017). Suurten polttolaitosten BAT-päätelmien soveltamisen tekninen oh-jeistus. Saatavissa: http://www.ym.fi/download/noname/%7BF9A16F3F-C79B-4760-90D5-0A270A495DDF%7D/137861
Oka, S.N. (2004). Fluidized Bed Combustion. New York: Marcel Dekker. 616 s. ISBN 0-8247-4699-6
Puheloinen, E-M.; Ekroos, A.; Warsta, M.; Watkins, G.; Harju-Oksanen, M-L. ja Dahl, O. (2011). Teollisuuden päästödirektiivin (IED) voimaansaattaminen ja muita ympäris-tönsuojelulain kehittämisajatuksia. Ympäristöministeriön raportteja 6/2011. Helsinki:
Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-11-3847-8
Pöyry. (2016). LCP BREF:n kustannusvaikutukset biomassaa ja turvetta käyttäville polt-tolaitoksille. [Viitattu 21.11.2018]. Saatavissa: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materi-
aalipankki/materiaalipankki/lcp_brefin_kustannusvaikutukset_biomassaa_ja_tur-vetta_kayttaville_polttolaitoksille.html
Pöyry. (2009). IE-direktiiviehdotuksen päästöraja-arvojen kustannusvaikutukset. Ener-giateollisuuden Ympäristöpooli Metsäteollisuus ry. [Viitattu 15.9.2018]. Saatavissa:
https://docplayer.fi/38677505-Energiateollisuuden-ymparistopooli-metsateollisuus-ry.html
Raiko, R.; Saastamoinen, J.; Hupa, M. ja Kurki-Suonio, I. (2002). Poltto ja palaminen.
Helsinki: International Flame Research Foundation – Suomen kansallinen osasto. 629 s.
ISBN 951-666-604-3
Renewa Oy. (2017). Jyväskylän lämpölaitoksen sähköinen katselumalli.
Rinne Sami. (2017). Erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö, päästöt- ja ympäristöriskit -ryhmä. Sähköpostikeskustelu. 12.6.2018.
Shen, B.X.; Mi, T.; Liu, D.C.; Feng, B.; Yao, Q. ja Winter F. (2003). N2O emission under fluidized bed combustion condition. Fuel Processing Technology, vol. 85(1–3), s. 13–21.
ISSN: 0378-3820
Vainio, E. (2014). Fate of Fuel-Bound Nitrogen and Sulfur in Biomass-Fired Industrial Boilers. Väitöskirja. Åbo Akademi, epäorgaanisen kemian laitos. Turku: Painosalama Oy. 167 s. ISBN 978-952-12-3009-7
Vainio, E.; Brink, A.; Hupa, M.; Vesala, H. ja Kajolinna, T. (2012). Fate of Fuel Nitrogen in the Furnace of an Industrial Bubbling Fluidized Bed Boiler during Combustion of Bi-omass Fuel Mixtures. Energy & Fuels, vol. 26(1), s. 94–101. ISSN 1520-5029
Vakkilainen, E. (2018). Professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Sähköpos-tikeskustelu. 1.8.2018.
Vakkilainen, E. (2017). Steam Generation from Biomass – Construction and Design of Large Boilers. Cambridge: Butterworth-Heinemann. 322 s. ISBN 978-0-12-804389-9 Valmet Oyj. (2014). HYBEX boilers – Bubbling Fluidized (BFB) technology for greener environment. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: http://donar.messe.de/exhibi-tor/ligna/2017/E300495/fluidised-bed-technology-eng-519789.pdf
Vapo Oy. (2017). Forssan voimalaitoksen ilmakuva.
Veijonen, K.; Vainikka, P.; Järvinen, T. ja Alakangas, E. (2003). Biomass Co-Firing – an Efficient Way to Reduce Greenhouse Gas Emissions. European Bioenergy Networks (EUBIONET). [Viitattu 5.8.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/fi-les/documents/2003_cofiring_eu_bionet.pdf
Ympäristöministeriö. (2017). Ohje suurten polttolaitosten (LCP) parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien soveltamisesta. Saatavissa:
http://www.ym.fi/download/noname/%7BE66366C3-A482-4021-B6E6-5DB2FCAC1747%7D/131241
Winter, F. (2014). Fluidized Bed Combustion of Coal, Renewable Fuels, and Waste: Cur-rent Status and Developments. In: Agarwal, A.K. et al. (eds) Novel Combustion Concepts for Sustainable Energy Development. New Delhi: Springer India 2014. s. 233–242. ISBN 978-81-322-2211-8
Winter, F.; Wartha, C. ja Hofbauer, H. (1999). NO and N2O formation during the com-bustion of wood, straw, malt waste and peat. Bioresource Technology, vol. 70(1), s. 39–
49. ISSN 0960-8524
Zevenhoven, R. ja Kilpinen, P. (2004). Control of Pollutants in Flue Gases and Fuel Gases. ISBN 951 - 22 - 5527 - 8
2010/75/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 24.11.2010 teollisuuden pääs-töistä. EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17–119.
2012/119/EU. Komission täytäntöönpanopäätös 10.2.2012 teollisuuden päästöissä anne-tussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedon-keruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista. EUVL L 63, 2.3.2012, s. 1–39.
2017/1442/EU. Komission täytäntöönpanopäätös 31.7.2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta suuria polttolaitoksia varten. EUVL L 212, 17.8.2017, s. 1–82.
L 27.6.2014/527 Ympäristönsuojelulaki L 4.2.2000/86 Ympäristönsuojelulaki
VNa 4.9.2014/713 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta
VNa 13.11.2014/963 Valtioneuvoston asetus suurten polttolaitosten päästöjen rajoittami-sesta
SFS 5624. (1990). Ilmansuojelu. Päästöt. Savukaasun tilan määritys. Suomen standardi-soimisliitto SFS ry. Helsinki: Suomen standardistandardi-soimisliitto SFS ry. 12 s.