Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan esittää seuraavia päätelmiä:
1. Aktoreina ja mentoreina toimineet osastonhoitajat olivat asettaneet tavoitteita BSC:n henkilöstöjohtamisen osa-alueelle. Aktorit olivat asettaneet tavoitteita myös BSC:n prosessien johtamisen ja talousjohtamisen osa-alueille. Lisäksi aktorit ja mentorit olivat asettaneet tavoitteita osastonhoitajan johtamisen kehittämiseen liittyen. Aktorit olivat asettaneet tavoitteita myös osastonhoitajan työnkuvaan ja tuen saantiin liittyen, mentorit aktorina toimineen osastonhoitajan tukemiseen liittyen. Mentorien tavoitteet olivat myös asettamatta tai ne olivat yhteisiä aktorin kanssa. Aktorit olivat asettaneet vertaismentoroinnille tavoitteita mentoreita kattavammin. Heidän tavoitteensa olivat pääasiassa konkreettisia, osastonhoitajan jokapäiväiseen johtamiseen ja työhön liittyviä sekä tuen saantiin liittyviä. Mentorien asettetut tavoitteet painottuivat työyhteisön, itsensä ja aktorin kehittämiseen liittyviin asioihin.
2. Vertaismentoroinnissa aktoreina ja mentoreina toimineet osastonhoitajat keskustelivat vertaismentorointitapaamisissa prosessien johtamisen, asiakkuuksien johtamisen ja henkilöstöjohtamisen osa-alueilla olevista aiheista. Mentorit kuvasivat keskusteluja myös talousjohtamisen osa-alueella olevista aiheista. Lisäksi aktorit ja mentorit keskustelivat
osastonhoitajan työnkuvaan ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Aktorit kuvasivat keskusteluja myös osastonhoitajan rooliin liittyvistä asioista ja mentorit osaston haasteisiin liittyvistä asioista. Osastonhoitajien vertaismentorointitapaamisissa käsiteltiin laajasti BSC:n henkilöstöjohtamisen ja prosessienjohtamisen osa-alueilla olevia aiheita sekä osastonhoitajan tehtäväkuvaan liittyviä aiheita.
3. Aktorit ja mentorit kokivat vertaismentorointi-pilottiohjelman toteutuksen hyvänä.
4. Aktorit ja mentorit kuvasivat vertaismentoroinnin edistäneen heidän johtamistyötään osastonhoitajina prosessien johtamisen ja henkilöstöjohtamisen osa-alueilla. Mentorit kuvasivat johtamistyönsä osastonhoitajina edistyneen myös asiakkuuksien johtamisen osa-alueella. Lisäksi aktorit ja mentorit kuvasivat, että vertaismentorointi on edistänyt heidän johtamistaan osastonhoitajan työnkuvaan ja osastonhoitajan rooliin liittyvissä asioissa. Aktorit kuvasivat lisäksi johtamistyönsä osastonhoitajana edistyneen työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sekä aktorit että mentorit kokivat vertaismentoroinnin edistäneen heidän johtamistyötään osastonhoitajina.
5. Aktorit ja mentorit kuvasivat vertaismentoroinnista olleen konkreettisia vaikutuksia heidän johtamistyön henkilöstöjohtamisen osa-alueelle. Aktorit kuvasivat vaikutuksia myös prosessien johtamisen ja talousjohtamisen osa-alueille. Aktorit ja mentorit kuvasivat konkreettisia vaikutuksia osastonhoitajan työnkuvaan ja työhyvinvointiin liittyen, aktorit lisäksi osastonhoitajan rooliin liittyen. Sekä aktorit että mentorit kokivat vertaismentoroinnilla olleen konkreettisia vaikutuksia heidän johtamistyöhönsä osastonhoitajina. Aktorit kokivat vertaismentoroinnilla olleen konkreettisia vaikutuksia mentoreita useampaan johtamisen osa-alueeseen.
6. Aktorit ja mentori kokivat, että vertaismentoroinnissa on kehittämistarpeita henkilöstöjohtamisen ja talousjohtamisen osa-alueilla. Aktorit kokivat kehittämistarpeita myös prosessienjohtamisen osa-alueella. Lisäksi aktorit ja mentorit kokivat kehittämistarpeita vertaismentorointisuhteeseen ja vertaismentoroinnin sisältöihin liittyen. Aktorit näkivät kehittämistarpeita myös vertaismentoroinnin tapaamispaikkoihin liittyen ja mentorit toteutukseen liittyen. Sekä aktorit että mentorit kokivat, että osastonhoitajien vertaismentoroinnin tulisi olla organisaatiossa jatkuva käytäntö, jolloin jokaisella uudella osastonhoitajalla olisi mahdollisuus osallistua mentorointiin.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää vertaismentorointiohjelmiin osallistuneiden osastonhoitajien lähijohtajien näkemyksiä vertaismentoroinnista osastonhoitajien johtamisen kehittämismenetelmänä, jolloin saataisiin tietoa vertaismentoroinnista johtamisen kehittämismenetelmänä kolmannesta näkökulmasta. Mielenkiintoista olisi myös selvittää osastonhoitajien johtamisosaamisen muuttumista vertaismentorointia käytettäessä.
LÄHTEET:
Bellack, J. P. & Morjikian, R. L. 2005. The RWJ executive nurse fellows program, part 2.
Mentoring for leadership success. Journal of Nursing Administration 35 (12), 533-540.
Bussey-Jones, J., Bernstein, L., Higgins, S., Malebranche, D., Paranjape, A., Genao, I., Lee, B. & Branch, W. 2006. Repaving the road to academic success: The IMeRGE approach to peer mentoring. Academic Medicine 81 (7), 674-679.
Eby, L. T. 1997. Alternative forms of mentoring in changing organizational environments: A conceptual exension of the mentoring literature. Journal of Vocational Behavior 51, 125-144.
Glass, N. & Walter, R. 2000. An experience of peer mentoring with student nurses:
Enhancement of personal and professional growth. Journal of Nursing Education 39 (4), 155-160.
Gordon, P. A. 2000. The road to success with a mentor. Journal of Vascular Nursing 18 (1), 30-33.
Grindel, C. G. 2003. Mentoring managers. Nephrology Nursing Journal 30 (5), 517-522.
Halmeenmäki, T. 2007. Kunta-alan eläkepoistuma 2008 – 2025. Kuntien eläkevakuutuksen
monisteita 1/2007. Helsinki. Viitattu 10.11.2007.
http://www.keva.fi/Table_pict/cid2/Info_txt/id4874/Kunta_alan_elakepoistuma_2008_2025.p df
Heikkilä, H. 2004. Mentoroinnin merkitys hoitotyön johtamisosaamiselle. Oulun yliopisto.
Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu –tutkielma.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Holmlund, L., Kankkunen, P., Koponen, L., Eriksson, U. & Suominen, T. 2007.
Osastonhoitajien itsearviointi osaamisestaan tuloskortin (BSC) näkökulmien mukaan.
Hoitotiede 19 (3), 128-139.
Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Käytännön esimerkkejä mentoroinnin soveltamisesta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. 2002. Strategialähtöinen organisaatio. Tehokkaan strategiaprosessin toteutus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. 1996. The Balanced Scorecard. Tranlating strategy into action.
Havard Business School Press. Boston. Massachusetts.
Kram, K. E. 1983. Phases of the mentor relationship. Academy of Management Journal 26 (4), 608-625.
Kram, K. E. 1988. Mentoring in the work place. Teoksessa D. Hall and Assocoates. Career development in organizations. San Francisco: Jossey-Bass Publisher. 160-201.
Kram, K. E. & Isabella, L. A. 1985. Mentoring alternatives: The role of peer relationships in career development. Academy of Management Journal 28 (1), 110-132.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä:
Vastapaino.
Kylmä, J. & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), 37-45.
Latvala, E. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2001. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: sisällönanalyysi. Teoksessa Janhonen, S. & Nikkonen, M. (toim.) Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Juva: WS Bookwell Oy. 21-43.
Leskelä, J. 2005. Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1090.
Leskelä, J. 2006. Mentorointi ja ammatillinen kasvu. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J.
(toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa: Dark Oy. 164-190.
Malmi, T., Peltola, J. & Toivanen, J. 2002. Balanced Scorecard – rakenna ja sovella tehokkaasti. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
McAlearney, A. S. 2005. Exploring mentoring and leadership development in health care organisations. Experience and opportunities. Career Development International 10 (6/7), 493-511.
Määttä, S. & Ojala, T. 2000. Tasapainoisen onnistumisen haaste. Johtaminen julkisella sektorilla ja Balanced Scorecard. Helsinki: Oy Edita Ab.
Nakari, L., Porenne, P., Mansukoski, S. & Huhtala, T. 1998. Mentorointi - johdon ja asiantuntijoiden kehitysmentelmä. Ekonomia Oy. Forssa: Painotalo Auranen.
Orre, P. 2009. Hoitotyön vetovoimaisuus osastonhoitajan työn haasteena. Kuopion yliopisto.
Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Owens, J. K. & Patton, J. G. 2003. Take a chance on nursing mentorships – Enhance leadership with this win-win strategy. Nursing Education Perspectives 24 (4), 198-204.
Polit, D. & Beck, C. 2006. Essentials of nursing research: methods, appraisal and utilization.
6. painos. Lippincott Williams & Wilkins.
Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WS Bookwell Oy.
Sairanen, S. 2004. Mentorointi ammatillisen osaamisen kehittymisen menetelmänä hoitotyössä – mentoreiden ja aktoreiden näkemyksiä. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos.
Pro gradu -tutkielma.
Sherman, R. O., Bishop, M., Eggenberg, T. & Karden, R. 2007. Development of leadership competency model. The Journal of Nursing Administration 37 (2), 85-94.
Singh, V., Bains, D. & Vinnicombe, S. 2002. Informal mentoring as an organisational resource. Long Range Planning 35, 389-405.
Sinkkonen, S. & Taskinen, H. 2002. Johtamisosaamisen vaatimukset ja taso perusterveydenhuollon hoitotyön johtajilla. Hoitotiede 14 (3), 129-141.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE 2008 – 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6.
Helsinki: Yliopistopaino.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004-2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003: 20. URL-osoitteessa:
http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/tato/tato.htx.i806.pdf . Luettu 9.10.2008.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2003. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma 2004-2007. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja 2003: 18. URL-osoitteessa:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/01/pr1074690827386/passthru.pdf.
Stead, V. 2005. Mentoring: a model for leadership development? International Journal of Training and Development 9 (3), 170-184.
Tausa-Ollila, E. 2009. Hoitotyön johtajien työtyytyväisyys erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Toikka, M. 2002. Strategia-ajattelu ja strateginen johtaminen ammattikorkeakoulussa.
Tampereen yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 873. URL-osoitteessa:http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5366-2.pdf.
Tracey, C. & Nicholl, H. 2006. Mentoring and networking. Nursing Management 12 (10), 28-32.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä:
Gummeruksen Kirjapaino Oy.
Viitala, R. 2007. Henkilöstöjohtaminen – strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita Prima Oy.
Vuorinen, R. 2008. Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1358.
Välimäki, R. 1998. Osastonhoitajan käsikirja. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Waters, D., Clarke, M., Ingall, A. H. & Dean-Jones, M. 2003. Evaluation of a pilot mentoring programme for nurse managers. Journal of Advanced Nursing 42 (5), 516-526.
Whiting, L. S. 2008. Semi-struktured interviews: guidance for novice researchers. Nursing Standard 22 (23), 35-40.
Wood, A. 1998. How nurses become leaders: perceptions and beliefs about leadership development. Journal of Nursing Administration 28 (9), 15-20.
Yleinen suomalainen asiasanasto YSA. 2009. http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Luettu 14.4.2009.
LIITETAULUKKO 1: Kirjallisuushakujen viitemääriä kansallisista tietokannoista.
mento? and (esimiehet or osastonhoitajat) 7 36 81
mento? and terv? 5 14 0
LIITETAULUKKO 2: Kirjallisuushakujen viitemääriä Cinahl, Cochrane, Eric ja Medline tietokannoista.
Hakusana Cinahl Cochrane Eric Medline
pee$ mento$ 105 - 196 53
-LIITETAULUKKO 3: Kirjallisuushakujen viitemääriä Ebsco Business Source Complete, Emerald, ProQuest Direct, Science Direct, Scima ja Scopus tietokannoista.
Hakusana Ebsco
Hyvä osastonhoitaja,
teen tutkimusta osastonhoitajien kuvauksista mentoroinnista hoitotyön johtamisen kehittämismenetelmänä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa osastonhoitajien vertaismentoroinnista ja mentoroinnista menetelmänä kehitettäessä hoitotyön johtamista.
Osastonhoitajien mentorointia on tutkittu sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähän.
Tutkimuksella saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön johtamista.
Tutkimus on osa xxxx xxxx tulosyksikön vertaismentorointi–pilottiohjelmaa, jonka päämääränä oli tukea vertaismentoroinnin avulla lähiesimiesten ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä sekä työhyvinvointia. Tutkimuksessa haastatellaan pilottiohjelmaan osallistuneita osastonhoitajia (n=13). Haastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa Sinulla on mahdollisuus tuoda esille kokemuksiasi ja näkemyksiäsi mentoroinnista. Haastattelu nauhoitetaan ja aineisto käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Haastateltavaa tai tämän työpaikkaa ei voi tunnistaa missään vaiheessa tutkimusta. Tulokset raportoidaan pro gradu –tutkielmana Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksella ja tulokset julkaistaan tieteellisessä julkaisussa.
Jos olet halukas osallistumaan haastatteluun, voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse tai soittamalla. Voit osallistua haastatteluun työajallasi. Haastatteluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää milloin tahansa.
Yhteistyöterveisin Anniina Lahtinen
Terveystieteiden maisteriopiskelija Kuopion yliopisto
Hoitotieteen laitos anlahtin@hytti.uku.fi puh xxx xxx xxxx Ohjaajien yhteystiedot:
Päivi Kankkunen, TtT, dosentti, lehtori Tarja Kvist, TtT, kliininen tutkija Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
paivi.kankkunen@uku.fi tarja.kvist@uku.fi
puh 040 821 1984 puh 040 355 2623
Mentoroinnin tavoitteet
Kuvaile mentorointisuhdettasi ja omaa rooliasiasi siinä Mentoroinnin tavoitteiden saavuttaminen
Miten arvioit saavuttaneesi tavoitteesi?
Miten koet mentoroinnin edistäneen johtamistyötäsi osastonhoitajana?
• prosessien johtaminen
• asiakkuuksien johtaminen
• talousjohtaminen
• henkilöstöjohtaminen
Millaisia konkreettisia vaikutuksia mentoroinnilla on ollut johtamistyöhösi?
• prosessien johtaminen
SUOSTUMUS
Osastonhoitajan kuvauksia mentoroinnista hoitotyön johtamisen kehittämismenetelmänä koskeva hoitotieteellinen tutkimus. Tutkijana terveystieteiden maisteriopiskelija Anniina Lahtinen.
Olen saanut tutkimusta koskevan tiedotteen ja ymmärrän sen tarkoituksen. Suostun osallistumaan tutkimukseen.
Aika ja paikka:_______________________________________________________________
Allekirjoitus:________________________________________________________________
Nimen selvennys:_____________________________________________________________
Osastonhoitajien kuvauksia mentoroinnista hoitotyön johtamisen kehittämismenetelmänä Pro gradu –tutkielman taustamuuttujalomake.
Haastattelunnro:__________
1 Mentorointisuhteen osapuoli a) Aktori
b) Mentori
2 Ikä __________vuotta
3 Koulutus (viimeisin suoritettu tutkinto) a) Opistotaso
b) Alempi ammattikorkeakoulu c) Ylempi ammattikorkeakoulu d) Korkeakoulu
4 Valmistumisvuosi (edellä mainittuun tutkintoon)__________
5 Täydennyskoulutusta johtamisesta a) Kyllä, mitä
________________________________________________________________________
b) Ei 6 Työkokemus
a) Kuinka kauan olet työskennellyt terveydenhuollossa?__________ vuotta b) Kuinka kauan olet työskennellyt osastonhoitajana? __________ vuotta
c) Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisellä osastolla osastonhoitajana? __________
vuotta
7 Aikaisempi kokemus mentoroinnista a) Kyllä, aktorina
b) Kyllä, mentorina c) Ei
Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka Pääluokka
yksityiskohtaiset toimintamallit klinikanssa toimintamallit klinikassa osaston rutiineissa kehitettävää ja