Päätelmät ja jatkotutkimusaiheet - MRSA: Terveyteen liittyvä elämänlaatu, psyykkinen toimintaky

Tutkimustulosten mukaan MRSA-potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikompi ja psyykkinen oireilu yleisempää kuin vertailtavina olleissa väestötutkimuksissa. MRSA-infektion tai-kantajuuden yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja psyykkisen kuomittuneisuuteen ei kuitenkaan pystytä täysin osoittamaan tämän tutkimuksen avulla.

MRSA:n luonteesta johtuen 15D ja GHQ-12 mittareiden tuloksia MRSA-potilaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin liittyen tulisi täydentää MRSA- spesifillä mittarilla.

MRSA-kysymyssarjan tulosten mukaan osa potilaista kokee MRSA-löydöksen myötä psykososiaalisia, stigmaan liittyviä hyvinvoinnin muutoksia. Stigma alentaa itsetuntoa ja voi lisätä psyykkistä sairastavuutta sekä rajoittaa yksilön sosiaalista osallisuutta usealla elämänalueella, siten stigman merkitystä ei tule vähätellä. Stigman vähentämiseen liittyvä kehitystyö tulisi ulottaa ohjaus- ja neuvontatilanteisiin, jaettavaan kirjalliseen/sähköiseen materiaaliin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että MRSA-potilaiden subjektiivinen arvio fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta elämänlaadusta ja hyvinvoinnista on merkityksellistä, jotta

terveydenhuollon interventiot voitaisiin kohdistaa oikein ja jotta mahdollisen stigman aiheuttamaa psykososiaalista haittaa voitaisiin vähentää.

Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa MRSA-potilaiden elämänlaadusta ja hyvinvoinnista.

Vastaavia tutkimuksia ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa antavina. Aiheesta tarvitaan sekä kansallista että kansainvälistä lisätutkimusta.

Jatkotutkimusaiheita

1. Kvalitatiivinen haastattelututkimus MRSA-potilaiden elämänlaadusta ja hyvinvoinnista

2. MRSA-potilaan elämänlaatua ja hyvinvointia edistävät tekijät

3. Ohjauksen ja neuvonnan vaikutus MRSA-potilaiden elämänlaatuun, psyykkiseen kuormitukseen ja stigmaan

4. MRSA-kysymyssarjan/stigmainstrumentin jatkokehittäminen

5. Dekolonisaatiohoidon vaikutus MRSA-potilaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun

6. Nuorten MRSA-kantajien hyvinvointi ja elämänlaatu

7. Potilaiden ja terveydenhuoltohenkilökunnan käsitykset MRSA:sta

LÄHTEET

Aalto Anna-Mari, Aro Arja R., Teperi Juha, RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina, Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot, STAKES 1999,

Tutkimuksia 101

Aalto Anna-Mari Suositus psyykkisen toimintakyvyn mittaamiseksi väestötutkimuksissa, Thl 2011a,www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/01/26/S007_

suositus_psyykkinen_vt_110126.pdf, päivitetty 26.1.2011

Aalto Anna-Mari, GHQ-12, 12-item General Health Questionnaire, Thl 2011b www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/102/, päivitetty 09.02.2011

Andersson H., Lindholm C, Fossum B., MRSA-global treath and personal disaster:

patient´s experiences, International Nursing Review 2011; 58:47-53

Anttila Veli-Jukka, Sepsis, Duodecim 2011, www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?

p_haku=sepsis, päivitetty 18.8.2011

Berker Barbara E., Ferrans Carol Eastwing, Lashley Felissa R., Measuring Stigma in People With HIV: Psychometric Assesment of the HIV Stigma Scale, Research in Nursinf &Health, 2001; 24:518-529

van Brakel Wim H., Measuring health-related stigma- a literature review, Kitpublisher 2005, www.kitpublishers.nl/-/2543/Measuring-health-related-stigma---a-literature-review.pdf, luettu 25.1.2011

Brooks Lauren, Shaw Alison, Sharp Debbie, Hay Alastair, Towards a better understanding of patients’ perspectives of antibiotic resistance and MRSA: qualitative study, Family Practice 2008; 25:341-348

Center for Disease Control and Prevention, CDC 2011, www.cdc.gov/ mrsa /statistics /index.html, luettu 26.6.2011

Chronicle of the World Health Organization, volume 1/ 1947, http://whqlibdoc.who.int/

hist/chronicles/chronicle_1947.pdf, luettu 1.9.2011

Cosgrove SE, Sakoulas G, Perencevich EN, et al. Comparison of mortality associated with methicillin-resistant and methicillin-susceptible Staphylococus aureus bacteremia: a metaanalysis. CID 2003;36:53.

Coons S J, Rao S, Keinninger D L, Hays R D, A comparative review of generic quality-of-life instruments, PharmacoEconomics 2000;17:1-13

Donaldson AD, Jalaludin BB, Chan RC., Patient perceptions of osteomyelitiis, septic arthritis and prosthetic joint infection: the psychological influence of methicillin-resistant Staphylococcus aureus. Internal Medicine Journal 2007;37(8):536-42

European Centre for Disease Prevention and Control, Antimicrobial resistance surveillance in Europe. Annual Report of the European Antimicrobial Resistance Surveillance Network (EARS-Net) 2009, www.ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/

1011_SUR_annual_EARS_Net_2009.pdf, luettu 25.6.2011

FinOHTA Julkaisut 1998, Erikoissairaanhoidon vaikuttavuutta mitataan potilaan

elämänlaadulla, Marja Blom-Langen kirjoittaman väliraportin pohjalta toimittanut Martti Teikari, Impakti 1998;5:13-21

Gill J., Kumar J, Todd J., Wiskin C., Methicillin-resistant Staphylococcus aureus:

awareness and perceptions, Journal of Hospital Infection 2006;62:333-337

Goffman E., Stigma, Penguin Books, 1970

Gould M., Reilly J., Bunyan D., Walker A., Cost of healthcare-associated methicillin-resistant Staphylococcus aureus and its control, Microbiol Infect 2010;16:1721-1728

Gould D.J., Drey N.S., Millar M., Wilks M., Chamney M., Patients and the public:

knowledge, sources of information and perceptions about healthcare-associated infection, Journal of Hospital Infection 2009; 72: 1-8

Hamour Sally, O’Bichere Austin, Peters John, McDonald Peter, Patient perceptions of MRSA, Ann R Coll Surg Engl 2003;85:123-125

Heiskanen Satu, MS-tautiin vastasairastuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu, Väitöskirja, Kuopion yliopisto 2009

Ibrahem Salha, Methicillin Resistance in Staphylococci: Horizontal Transfer of Mobile Genetic Element (SCCmec) between Staphylococcal Species, Väitöskirja, University of Helsinki 2010

Kaltiala-Heino Riittakerttu, Poutanen Outi ja Välimäki Maritta, Sairauden häpeällinen leima, Aikakauskirja Duodecim 2001;117:563-570

Kanerva Mari, Avohoidon MRSA- infektioiden kliininen kuva ja puhdistushoito kirjallisuuden valossa, Suomen sairaalahygienialehti 2008;3:145-149

Kanerva Mari, Salmenlinna Saara, Vuopio-Varkila Jaana, ym., Community-associated methicillin-resistant Staphylococcus aureus isolated in Finland in 2004 to 2006. J Clin Microbiol. 2009;47:2655-7.

Kanerva Mari, Ruotsalainen Eeva, Sihvonen Petteri, Thomson Katariina, Järvinen Asko, Staphylococcus aureus-bakteerin puhdistushoidosta on hyötyä, Suomen Lääkärilehti 2011;34:2401-2407

Kansanterveyslaitos, Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset, Psyykkinen oireilu ja mielenterveyden häiriöt, KTL 2002, www.terveys2000.fi/perusraportti/7.4.html, luettu 26.2.2011

Kansanterveyslaitos, MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus 2004, Ohje

metisilliini-resistenttien staphylococcus aureusten torjunnasta, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004

Kerttula Anne-Marie, Methicillin-resistant Staphylococcus aureus in Finland: recent changes in the epidemiology, long-term facility aspects, and phenotypic and molecular detection of isolates, Väitöskirja, University of Helsinki 2007

Koivunen Kirsi, Alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien terveyteen liittyvä

elämänlaatu sekä hoitomenetelmien kustannukset, Väitöskirja, Oulun yliopisto 2008

Kontkanen P, Lahtinen J , Myllymäki P, Tirri H. An Unsupervised Bayesian Distance Measure. Advances in Case-Based Reasoning. Lecture Notes in Computer Science, 2000;1898/2000: 89-128.

Koskinen Seppo ja Saarni Samuli, Elämänlaatu ja koettu terveys, Nuorten aikuisten terveys, kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2005

Kuula Arja, Tutkimusetiikka, Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Jyväskylä 2006

Köck R., Becker B., Cookson J., van 1Gemert-Pijnen J. E., Harbarth S., Kluytmans J.,ym., Methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) burden of disease and control challenges in Europe, Euro Surveill. 2010;15:41

Laudermilch Dann J., Fedorka J. Cartherine, Heyl alma, Rao Nalini, McGough L. Richard, Outcomes of revision total Knee Arthroplasty After Methicillin-esistant

Staphylococcus aureus Infection, Clinical Orthop Relat Res 2010;468:2067-2073

Lindberg M., Carllsson M., Hgman M., Skyt B., Suffering from meticillin-resistant Staphylococcus aureus: experiends and understanding of colonization, Journal of Hospilat Infection 2009;73:271-277

Lyytikäinen Outi, Kardén-Lilja Minna,Vuopio-Varkila Jaana, Avohoidon MRSA: lisää haasteita torjuntatyöhön, Kansanterveys 3/2006, www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut /kansanterveyslehti/lehdet_2006/nro_3_2006/avohoidon_mrsa__lisaa_haasteita_torju ntatyohon/, päivitetty 10.3.2006

Lyytikäinen Outi, Salmenlinna Saara, Vuopio Jaana, Mikrobilääkeresistenssi, MRSA, Hulkko Terhi, Kuusi Markku, Lyytikäinen Outi, Seppälä Säde, Ruutu Petri (toim.) 2010, Tartuntataudit Suomessa 1995 - 2009, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Raportti 17/2010

Major Brenda and O Brien Laurie, The Social Psychology of Stigma, Annu.Rev.Psychol.2005;56:393-421

McCabe WR, Jackson GG., Gram-Negative Bacteremia, Arch Intern Med 1962;110: 83-91

Metsämuuronen Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, 2. korjattu painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006

Metsämuuronen Jari, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 4, 1. painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009

Miller Loren G., Quan Clifford, Shay Anthony, Mostafaie Katayoun ym., A Prospective Investigation of Outcomes after Hospital Discharge for Endemic, community-Acquired Methicillin-Resistant and –Susceptible Staphylococcus aureus Skin Infection, CID 2007;44:483-92

Mozzillo K.L., Ortiz N., Miller L.G. Patients with meticillin-resistanta Staphylococcus aureus infection: twenty-first centuty lepers, Journal of Hospital Infection 2010;75:

132-134

Murto Jukka ja Vesalainen Mari, Koettu terveys, Thl 2012, www.thl.fi/fi_FI /web/kaventaja-fi/eriarvoisuus/terveys/koettu-terveys, luettu 1.5.2012

Newton JT., Constable D., Senior V., Patients` perceptions of methicillin-resistant Stphylococcus aureus and source isolation: a qualitative analysis of source-isolated patients. The Journal of Hospital Infections 2001:48:275-80

Otter J.A, French G.L., Community-associated meticillin-resistant Staphylococcus aureus strains as a cause of healthcare-assosiated infection, Journal of Hospital Infection 2011;79:189-193

Pada S.K., Ding Y., Ling M. L., Hsu L.-Y., Earnest A., Lee T. E., Yong H.-C., Jureen R., Fisher D., Economic and clinical impact of nosocomial meticillin-resistant

Staphylococcus aureus infections in Singapore: a matched case-control stydy, Journal of Hospital Infection 2011;78:36-40

Puustinen Pekka Johannes, The association of psychological distress with cardiovascular risk, the metabolic syndrome and mortality. the role of C-reactive protein,

Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto 2011

Rantanen Anja, Ohitusleikkauspotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen liittyvä elämänlaatu ja sosiaalinen tuki, Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2009

Ruotsalainen Eeva, Tunnistatko henkeä uhkavan stafylokokkisepsiksen? Suomen Lääkärilehti 2007;62: 51–52

Ryynänen Olli-Pekka, Bayesilainen ennustaminen potilastyössä, Duodecim 2009;125:483-485

Saari Juho, Hyvinvointi, suomalaisen yhteiskunnan perusta, Gaudeamus Helsinki University Press 2011, Vilna

Safdar N ja Bradley EA. The risk of infection after nasal colonisation with Staphylococcus aureus. Am J Med 2008;121:310

Salmenlinna Saara, Lyytikäinen Outi, Kanerva Mari, Vuopio-Varkila Jaana, MRSA:n epidemiologia Suomessa, Suomen sairaalahygienialehti 2008;6:292-296

Salmenlinna Saara, Avohoidon MRSA suomessa ja maailmalla, Suomen sairaalahygienialehti 2008;3:135-140

Sintonen Harri, The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. Annals of Medicine 2001;33: 328–336.

Sintonen Harri, Tutkimusinstrumentin kehittäminen ja validointi – esimerkkinä 15D, 2007,www.med.utu.fi/hoitotiede/tutkijakoulu/061108HS.pdf, luettu 20.5.2011

Sintonen Harri, 15D, www.15d-instrument.net/15d, luettu 3.11.2011

Syrjälä Hannu ja Kolho Elina, Metisilliniresistentti Staphylococcus aureus eli MRSA, Kirjassa:Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Anttila Veli-Jukka, Hellstén Soile, Rantala Arto ym.(toim.), 6.painos, Suomen Kuntaliitto, WS Bookwell Oy, Porvoo 2010

von Steinbüechel N, Petersen C, Bullinger M;Assessment of health-related quality of life in persons after traumatic brain injury--development of the Qolibri, a specific measure, Acta Neurochir Suppl. 2005;93:43-9

Skyman Eva, Thunberg Sjöström Harriet, Hellström Lisbeth, Patients´ experiences of being infected with MRSA at a hospital and subsequently source isolated, Scan Journal of Caring Sciencis 2010;24:101-107

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL 2011a, Tartuntatautirekisteri, www3.ktl.fi/tt-rekisteri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL 2011b, GHQ-12, 12-item General Health Questionnaire, www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/102/, luettu 2.1.2011

Vuopio-Varkila Jaana, Avohoidon MRSA: Virulenssitekijät, Suomen sairaalahygienialehti 2008; 3:141-143

Vuopio-Varkila Jaana, Kuusela Pentti ja Kotilainen Pirkko, Staphylococcus aureus, Kirjassa:Mikrobiologia, Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, Hedman Klaus, Heikkinen Terho, Huovinen Pentti ym. (toim.) 1.painos 2010, Kustannus oy Duodecim 2010, Helsinki, 83-96

LIITTEET

Liite 1: Terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselylomake 15D©

Liite 2: Psyykkisen toimintakyvyn kyselylomake GHQ-12 Liite 3: MRSA-kysymyssarja

Liite 4: MRSA-kysymyssarjan muuttujien väliset keskinäiset korrelaatiot Liite 5. Taustatietolomake

Liite 6. Saatekirje tutkittavalle Liite 7. Tiedote tutkittavalle

10I/MRSA

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

TERVEYTEEN LIITTYVÄN ELÄMÄNLAADUN KYSELYLOMAKE (15D©)

Ohje: Lukekaa ensin läpi huolellisesti kunkin kysymyksen kaikki vastausvaihtoehdot.

Merkitkää sitten rasti (x) sen vaihtoehdon kohdalle, joka parhaiten kuvaa nykyistä terveydentilaanne. On tärkeää, että vastaatte kaikkiin 15 kysymykseen rastittamalla kustakin yhden vaihtoehdon.

1. Liikuntakyky

1 ( ) Pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa.

2 ( ) Pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä vaikeuksia.

3 ( ) Pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana.

4 ( ) Pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana.

5 ( ) Olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma.

2. Näkö

1 ( ) Näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai ilman).

2 ( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman).

3 ( ) Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman).

4 ( ) En näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen kulkea ilman opasta.

5 ( ) En näe kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea.

3. Kuulo

1 ( ) Kuulen normaalisti eli kuulen hyvin normaalia puheääntä (kuulokojeella tai ilman).

2 ( ) Kuulen normaalia puheääntä pienin vaikeuksin.

3 ( ) Minun on melko vaikea kuulla normaalia puheääntä, keskustelussa on käytettävä normaalia kovempaa puheääntä.

4 ( ) Kuulen kovaakin puheääntä heikosti; olen melkein kuuro.

5 ( ) Olen täysin kuuro.

4. Hengitys

1 ( ) Pystyn hengittämään normaalisti eli minulla ei ole hengenahdistusta eikä muita hengitysvaikeuksia.

2 ( ) Minulla on hengenahdistusta raskaassa työssä tai urheillessa, reippaassa kävelyssä tasamaalla tai lievässä ylämäessä.

3 ( ) Minulla on hengenahdistusta, kun kävelen tasamaalla samaa vauhtia kuin muut ikäiseni.

4 ( ) Minulla on hengenahdistusta pienenkin rasituksen jälkeen, esim. peseytyessä tai pukeutuessa.

5 ( ) Minulla on hengenahdistusta lähes koko ajan, myös levossa.

5. Nukkuminen

1 ( ) Nukun normaalisti eli minulla ei ole mitään ongelmia unen suhteen.

2 ( ) Minulla on lieviä uniongelmia, esim. nukahtamisvaikeuksia tai satunnaista yöheräilyä.

3 ( ) Minulla on melkoisia uniongelmia, esim. nukun levottomasti tai uni ei tunnu riittävältä.

4 ( ) Minulla on suuria uniongelmia, esim. joudun käyttämään usein tai säännöllisesti unilääkettä, herään säännöllisesti yöllä ja/tai aamuisin liian varhain.

5 ( ) Kärsin vaikeasta unettomuudesta, esim. unilääkkeiden runsaasta käytöstä huolimatta nukkuminen on lähes mahdotonta, valvon suurimman osan yöstä.

6. Syöminen

1 ( ) Pystyn syömään normaalisti eli itse ilman mitään vaikeuksia.

2 ( ) Pystyn syömään itse pienin vaikeuksin (esim. hitaasti, kömpelösti, vavisten tai erityisapuneuvoin).

3 ( ) Tarvitsen hieman toisen apua syömisessä.

4 ( ) En pysty syömään itse lainkaan, vaan minua pitää syöttää.

5 ( ) En pysty syömään itse lainkaan, vaan minulle pitää antaa ravintoa letkun avulla tai suonensisäisesti.

7. Puhuminen

1 ( ) Pystyn puhumaan normaalisti eli selvästi, kuuluvasti ja sujuvasti.

2 ( ) Puhuminen tuottaa minulle pieniä vaikeuksia, esim. sanoja on etsittävä tai ääni ei ole riittävän kuuluva tai se vaihtaa korkeutta.

3 ( ) Pystyn puhumaan ymmärrettävästi, mutta katkonaisesti, ääni vavisten, sammaltaen tai änkyttäen.

4 ( ) Muilla on vaikeuksia ymmärtää puhettani.

5 ( ) Pystyn ilmaisemaan itseäni vain elein.

8. Eritystoiminta

1 ( ) Virtsarakkoni ja suolistoni toimivat normaalisti ja ongelmitta.

2 ( ) Virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on lieviä ongelmia, esim. minulla on virtsaamisvaikeuksia tai kova tai löysä vatsa.

3 ( ) Virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on melkoisia ongelmia, esim. minulla on satunnaisia virtsanpidätysvaikeuksia tai vaikea ummetus tai ripuli.

4 ( ) Virtsarakkoni ja/tai suolistoni toiminnassa on suuria ongelmia, esim. minulla on säännöllisesti "vahinkoja" tai peräruiskeiden tai katetroinnin tarvetta.

5 ( ) En hallitse lainkaan virtsaamista ja/tai ulostamista.

9. Tavanomaiset toiminnot

1 ( ) Pystyn suoriutumaan normaalisti tavanomaisista toiminnoista (esim. ansiotyö, opiskelu, kotityö, vapaa-ajan toiminnot).

2 ( ) Pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista hieman alentuneella teholla tai pienin vaikeuksin.

3 ( ) Pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista huomattavasti alentuneella teholla tai huomattavin vaikeuksin tai vain osaksi.

4 ( ) Pystyn suoriutumaan tavanomaisista toiminnoista vain pieneltä osin.

5 ( ) En pysty suoriutumaan lainkaan tavanomaisista toiminnoista.

10. Henkinen toiminta

1 ( ) Pystyn ajattelemaan selkeästi ja johdonmukaisesti ja muistini toimii täysin moitteettomasti.

2 ( ) Minulla on lieviä vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai muistini ei toimi täysin moitteettomasti.

3 ( ) Minulla on melkoisia vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai minulla on jonkin verran muistinmenetystä.

4 ( ) Minulla on suuria vaikeuksia ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti, tai minulla on huomattavaa muistinmenetystä.

5 ( ) Olen koko ajan sekaisin ja vailla ajan tai paikan tajua

11. Vaivatjaoireet

1 ( ) Minulla ei ole mitään vaivoja tai oireita, esim. kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne.

2 ( ) Minulla on lieviä vaivoja tai oireita, esim. lievää kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne.

3 ( ) Minulla on melkoisia vaivoja tai oireita, esim. melkoista kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne.

4 ( ) Minulla on voimakkaita vaivoja tai oireita, esim. voimakasta kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne.

5 ( ) Minulla on sietämättömiä vaivoja ja oireita, esim. sietämätöntä kipua, särkyä, pahoinvointia, kutinaa jne.

12. Masentuneisuus

1 ( ) En tunne itseäni lainkaan surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi.

2 ( ) Tunnen itseni hieman surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi.

3 ( ) Tunnen itseni melko surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi.

4 ( ) Tunnen itseni erittäin surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi.

5 ( ) Tunnen itseni äärimmäisen surulliseksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi.

13. Ahdistuneisuus

1 ( ) En tunne itseäni lainkaan ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi.

2 ( ) Tunnen itseni hieman ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi.

3 ( ) Tunnen itseni melko ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi.

4 ( ) Tunnen itseni erittäin ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi.

5 ( ) Tunnen itseni äärimmäisen ahdistuneeksi, jännittyneeksi tai hermostuneeksi.

14. Energisyys

1 ( ) Tunnen itseni terveeksi ja elinvoimaiseksi.

2 ( ) Tunnen itseni hieman uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi.

3 ( ) Tunnen itseni melko uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi.

4 ( ) Tunnen itseni erittäin uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi, lähes "loppuun palaneeksi".

5 ( ) Tunnen itseni äärimmäisen uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi, täysin

"loppuun palaneeksi".

15. Sukupuolielämä

1 ( ) Terveydentilani ei vaikeuta mitenkään sukupuolielämääni.

2 ( ) Terveydentilani vaikeuttaa hieman sukupuolielämääni.

3 ( ) Terveydentilani vaikeuttaa huomattavasti sukupuolielämääni.

4 ( ) Terveydentilani tekee sukupuolielämäni lähes mahdottomaksi.

5 ( ) Terveydentilani tekee sukupuolielämäni mahdottomaksi.

15D©/Harri Sintonen

10I/MRSA

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN KYSELYLOMAKE GHQ-12

Ohje: Seuraavat kysymykset liittyvät psyykkiseen toimintakykyyn. Olkaa hyvä ja ympyröikää vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten viime aikaista tilannettanne.

KYSYMYS 16. Oletteko viime aikoina pystynyt keskittymään töihinne?

0 paremmin kuin tavallisesti 1 yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 huonommin kuin tavallisesti 3 paljon huonommin kuin tavallisesti

KYSYMYS 17. Oletteko viime aikoina valvonut paljon huolien vuoksi?

0 en ollenkaan

1 en enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 18. Onko Teistä viime aikoina tuntunut siltä, että mukana olonne asioiden hoidossa on…

0 tavallista hyödyllisempää 1 yhtä hyödyllistä kuin tavallisesti 2 vähemmän hyödyllistä kuin tavallisesti 3 paljon vähemmän hyödyllistä kuin tavallisesti

KYSYMYS 19. Oletteko viime aikoina tuntenut kykenevänne päättämään asioista 0 paremmin kuin tavallisesti

1 yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 huonommin kuin tavallisesti 3 paljon huonommin kuin tavallisesti

KYSYMYS 20. Oletteko viime aikoina tuntenut olevanne jatkuvasti rasituksen alaisena?

0 en ollenkaan

1 en enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 21. Onko Teistä viime aikoina tuntunut siltä, ettette voisi selviytyä vaikeuksistanne?

0 ei ollenkaan

1 ei enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 22. Oletteko viime aikoina kyennyt nauttimaan tavallisista päivittäisistä toimistanne?

0 enemmän kuin tavallisesti 1 yhtä paljon kuin tavallisesti 2 vähemmän kuin tavallisesti 3 paljon vähemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 23. Oletteko viime aikoina kyennyt kohtaamaan vaikeutenne?

0 paremmin kuin tavallisesti 1 yhtä hyvin kuin tavallisesti 2 huonommin kuin tavallisesti 3 paljon huonommin kuin tavallisesti

KYSYMYS 24. Oletteko viime aikoina tuntenut itsenne onnettomaksi ja masentuneeksi?

0 en ollenkaan

1 en enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 25. Oletteko viime aikoina kadottanut itseluottamuksenne?

0 en ollenkaan

1 en enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 26. Oletteko viime aikoina tuntenut itsenne ihmisenä arvottomaksi?

0 en ollenkaan

1 en enempää kuin tavallisesti

2 jonkin verran enemmän kuin tavallisesti 3 paljon enemmän kuin tavallisesti

KYSYMYS 27. Oletteko viime aikoina tuntenut itsenne kaiken kaikkiaan kohtalaisen onnelliseksi?

0 enemmän kuin tavallisesti 1 yhtä paljon kuin tavallisesti 2 vähemmän kuin tavallisesti 3 paljon vähemmän kuin tavallisesti

10I/MRSA

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

MRSA-kyselylomake

Henkilöt voivat kokea syrjintää ja leimaamista terveydentilansa vuoksi.

Tässä lomakkeen osiossa on esitetty jotain kysymyksiä ja väittämiä epäoikeudenmukaiseen kohteluun liittyen.

Ympyröikää mielipidettänne ja kokemustanne kuvaava vaihtoehto.

1. Onko MRSA vaikuttanut ystävyyssuhteisiinne?

0 Ei lainkaan 1 Jonkin verran 2 Kohtalaisesti 3 Paljon