3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT
6 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT
6.3 Päätelmät ja suositukset
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella esitetään seuraavat päätelmät ja suositukset:
1. Psykiatrisen hoitohenkilöstön työtyytyväisyys oli tämän tutkimuksen perusteella hyvä.
Tyytyväisyyttä edistivät työn sisällölliset tekijät, kuten työn mielenkiintoisuus, oman osaami-sen laaja-alainen käyttö sekä luottamus omaan ja työtoverien osaamiseen. Myös lähijohtami-seen oltiin hyvin tyytyväisiä, mutta reilu neljännes vastaajista oli eri mieltä tai epätietoinen siitä, kehittikö lähijohtajan antama palaute ammattitaitoa. Lähes joka kolmannella vastaajalla ei ollut kokemusta yksikön päätöksentekoon osallistumisesta.
Hyvää työtyytyväisyyttä on vahvistettava ja ylläpidettävä sekä huolehdittava siitä, että se kan-taa myös muutosten yli. Säännöllisen palautteen pitää olla osa toiminkan-taa ja sen kehittämistä, eikä sitä saa ymmärtää ainoastaan lähijohtajan työntekijälle antamana palautteena kehitys-keskustelun yhteydessä, vaan jokainen on velvollinen antamaan toisilleen sekä hyvää että rakentavaa palautetta aina kun siihen on aihetta. Yhteistä päätöksentekoa on kehitettävä niin, että entistä useampi tuntee olevansa siihen osallinen.
2. Eri ammattiryhmien työtyytyväisyys poikkesi toisistaan merkittävästi. Hoitotyön johtajat arvioivat muun muassa henkilöstömitoituksen, sijaisten perehdyttämisen, työmäärän tasaisen jakautumisen ja työpaikan yhteishengen selvästi henkilöstöä paremmin toteutuneeksi. Mielen-terveyshoitajien tyytyväisyys työhönsä oli ammattiryhmistä heikointa.
On syytä tarkastella kriittisesti, miksi hoitotyön johtajilla on erilainen käsitys yksikön toimin-nasta kuin yksiköissä työskentelevällä henkilöstöllä. Olivatpa syynä sitten hoitotyön johtajien tulostavoitteet, vähäiset aikaresurssit työyksikön päivittäisen toiminnan seurantaan tai henki-löstön haluttomuus nostaa epäkohtia keskusteluun, asioista pitää puhua ja näkemyserot pe-rustella. Yhteinen käsitys yksikön toiminnasta voi säästää epäkohtien pohtimiseen käytettyä energiaa ja suunnata sitä perustyöhön. Jokaista työntekijää on arvostettava koulutustaustas-taan riippumatta, sillä pitkä työkokemus ja ammatillinen kehittyminen ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa. Mielenterveyshoitajien kokemusta ja näkemystä on arvostettava tasavertaisena muiden ammattiryhmien kanssa, jotta myös heidän mahdollisuutensa tehdä työtään tyytyväi-sin mielin täyttyisivät.
3. Vastaajat olivat tyytymättömimpiä organisaatiotekijöihin, kuten epätarkoituksenmukaisiin tiloihin ja välineistöön, ylimmän johdon arvostuksen puutteeseen sekä epäoikeudenmukaiseen palkkaukseen. Tämän lisäksi joka neljäs vastaaja koki liiallista stressiä työssään, joka kolmas piti henkilöstön määrää riittämättömänä ja vain joka toinen arvioi työmäärän jakautuvan yksi-kössään tasaisesti.
Yksikön tilojen ja välineistön toimivuuden parantamiseen on hyvät mahdollisuudet uudisra-kennusten suunnittelussa. Useiden aiempien tutkimusten mukaan psykiatrisen hoitotyön voima on kollegiaalisuudessa ja yhteistyössä, mutta tämän tutkimuksen perusteella niitä pitää edel-leen vahvistaa. Jokaisen on ymmärrettävä vastuunsa yksikön työntekijänä ja yhteishengen luojana sekä huolehdittava siitä, ettei kenellekään kerry liikaa työkuormaa.
6.4 Jatkotutkimushaasteet
Psykiatrisen hoitohenkilöstön työtyytyväisyyden tutkimusta on syytä jatkaa, ja varsinkin lähi-tulevaisuudessa oleva rakennemuutos olisi otollinen aika tehdä pitkittäistutkimusta siitä, mi-ten muutos työtyytyväisyyteen vaikuttaa. Psykiatrista vastaanottotyötä tehdään myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa, joten tutkimusta voisi kohdentaa myös perusterveydenhuollon psykiatristen hoitajien työtyytyväisyyteen.
Psykiatrisen hoitajan, niin sairaanhoitajan kuin mielenterveyshoitajan, työtyytyväisyyden ja työhön tyytymättömyyden lähteitä olisi mielenkiintoista lähestyä myös laadullisesta näkö-kulmasta, jolloin työn luonne avautuisi paremmin kuin työtyytyväisyyden määrää mittaavas-sa, valmiita vaihtoehtoja sisältävässä kyselyssä. Myös tässä tutkimuksessa käytetyn mittarin ja sen muuttujien keskinäisen korreloinnin tutkimista kannattaa jatkaa, jolloin osamittareista muodostuisi yhtenäisempiä ja johdonmukaisempia.
LÄHTEET
Admi, H., Tzischinsky, O., Epstein, R., Herer, P. & Lavie, P. (2008). Shift work in nursing: Is it really a risk factor for nurses' health and patients' safety? Nursing Economic$, 26(4), 250−257.
Allen, D. E. & Vitale-Nolen, R. (2005). Patient care delivery model improves nurse job satis-faction. Journal of Continuing Education in Nursing, 36(6), 277−282.
Aronson, K. R. (2005). Job satisfaction of nurses who work in private psychiatric hospitals.
Psychiatric Services, 56(1), 102−104.
Bingham, C. R., Valenstein, M., Blow, F. C. & Alexander, J. A. (2002). The mental health care context and patient characteristics: Implications for provider job satisfaction. Jour-nal of Behavioral Health Services & Research, 29(3), 335−344.
Cleary, M., Walter, G. & Hunt, G. (2005). The experience and views of mental health nurses regarding nursing care delivery in an integrated, inpatient setting. International Journal of Mental Health Nursing, 14(2), 72−77.
Cummings, G. G., MacGregor, T., Davey, M., Lee, H., Wong, C. A., Lo, E., Muise, M. &
Stafford, E. (2010). Leadership styles and outcome patterns for the nursing workforce and work environment: A systematic review. International Journal of Nursing Studies, 47(3), 363–385.
Currid, T. (2009). Experiences of stress among nurses in acute mental health settings. Nursing Standard, 23(44), 40−46.
Dallender, J. & Nolan, P. (2002). Mental health work observed: A comparison of the percep-tions of psychiatrists and mental health nurses. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 9(2), 131−137.
Failla, K. R. & Stichler, J. F. (2008). Manager and staff perceptions of the manager's leader-ship style. Journal of Nursing Administration, 38(11), 480−487.
Gigantesco, A., Picardi, A., Chiaia, E., Balbi, A. & Morosini, P. (2003). Job satisfaction among mental health professionals in Rome, Italy. Community Mental Health Journal, 39(4), 349−355.
Gulliver, P., Towell, D. & Peck, E. (2003). Staff morale in the merger of mental health and social care organizations in England. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 10(1), 101−107.
Hanrahan, N. P. & Aiken, L. H. (2008). Psychiatric nurse reports on the quality of psychiatric care in general hospitals. Quality Management in Health Care, 17(3), 210−217.
Happell, B., Martin, T. & Pinikahana, J. (2003). Burnout and job satisfaction: A comparative study of psychiatric nurses from forensic and a mainstream mental health service. Inter-national Journal of Mental Health Nursing, 12(1), 39−47.
Hatch-Maillette, M. A. & Scalora, M. J. (2002). Gender, sexual harassment, workplace vi-olence, and risk assessment: Convergence around psychiatric staff's perceptions of per-sonal safety. Aggression and Violent Behavior, 7(3), 271−291.
Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. (2008). 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima.
Hintsala, A. (2005). Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä: Nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Kuopio: Kopijyvä.
Hyrkäs, K. (2005). Clinical supervision, burnout, and job satisfaction among mental health and psychiatric nurses in Finland. Issues in Mental Health Nursing, 26(5), 531−556.
Hyvönen, J. (2008). Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Kuopio: Kopijyvä.
Hämäläinen, T. & Lantta, K. (2008). Työhyvinvointi mielenterveystyössä. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos.
Häyrinen, K. (2008). Hoitohenkilökunnan työtyytyväisyys erikoissairaanhoidossa. Pro gradu -tutkielma. Kuopio: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos.
Inoue, M., Tsukano, K., Muraoka, M., Kaneko, F. & Okamura, H. (2006). Psychological im-pact of verbal abuse and violence by patients on nurses working in psychiatric depart-ments. Psychiatry & Clinical Neurosciences, 60(1), 29−36.
Ito, H., Eisen, S. V., Sederer, L. I., Yamada, O. & Tachimori, H. (2001). Factors affecting psychiatric nurses' intention to leave their current job. Psychiatric Services, 52(2), 232−234.
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. 1. painos. Hel-sinki: WSOYpro.
Kilfedder, C. J., Power, K. G. & Wells, T. J. (2001). Burnout in psychiatric nursing. Journal of Advanced Nursing, 34(3), 383−396.
Kvist, T. (2004). Hoidon laatu - potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Kuopio: Kopijyvä.
Laine, M., Wickström, G., Pentti, J., Elovainio, M., Kaarlela-Tuomaala, A., Lindström, K., Raitoharju, R. & Suomala, T. (2006). Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005. Työterveyslaitos, Helsinki.
Lautizi, M., Laschinger, H. & Ravazzolo, S. (2009). Workplace empowerment, job satisfac-tion and job stress among Italian mental health nurses: An exploratory study. Journal of Nursing Management, 17(4), 446−452.
Lesinskiene, S., Jegorava, N. & Ranceva, N. (2007). Nursing of young psychotic patients:
Analysis of work environments and attitudes. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 14(8), 758−764.
Lynn, M. R., Morgan, J. C. & Moore, K. A. (2009). Development and testing of the satisfac-tion in nursing scale. Nursing Research, 58(3), 166−174.
McCrae, N., Prior, S., Silverman, M. & Banerjee, S. (2007). Workplace satisfaction in a men-tal health service for older adults: An analysis of the effects of setting and professional status. Archives of Psychiatric Nursing, 21(1), 17–24.
Murphy, L. (2005). Transformational leadership: A cascading chain reaction. Journal of Nursing Management, 13(2), 128−136.
Nakakis, K. & Ouzouni, C. (2008). Factors influencing stress and job satisfaction of nurses working in psychiatric units: A research review. Health Science Journal, 2(4), 183−195.
Nolan, P., Haque, M., Bourke, P. & Dyke, R. (2004). A comparison of the work and values of community mental health nurses in two mental health NHS trusts. Journal of Psychiatric
& Mental Health Nursing, 11(5), 525−533.
Nummenmaa, L. (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Vammala: Tammi.
Ouzouni, C. & Nakakis, K. (2009). An exploratory study of the relationships between inter-professional working, clinical leadership, stress and job satisfaction in Greek registered mental health and assistant nurses. Health Science Journal, 3(3), 175–186.
Partanen, P. (2002). Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja.
Kuopion yliopiston Julkaisuja E. Kuopio: Kopijyvä.
Perkins, D., Larsen, K., Lyle, D. & Burns, P. (2007). Securing and retaining a mental health workforce in Far Western New South Wales. Australian Journal of Rural Health, 15(2), 94−98.
Pinikahana, J. & Happell, B. (2004). Stress, burnout and job satisfaction in rural psychiatric nurses: A Victorian study. Australian Journal of Rural Health, 12(3), 120−125.
Polit, D.F. & Beck, C.T. (2006). Essentials of nursing research: methods, appraisal, and uti-lization. 6th edition. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins.
Pryce, J., Albertsen, K. & Nielsen, K. (2006). Evaluation of an open-rota system in a Danish psychiatric hospital: A mechanism for improving job satisfaction and work-life balance.
Journal of Nursing Management, 14(4), 282−288.
Rask, M. & Levander, S. (2002). Nurses satisfaction with nursing care and work in Swedish forensic psychiatric units. Journal of Mental Health, 11(5), 545−556.
Richards, D., Bee, P., Barkham, M., Gilbody, S., Cahill, J. & Glanville, J. (2006). The preva-lence of nursing staff stress on adult acute psychiatric in-patient wards. Social Psychiatry
& Psychiatric Epidemiology, 41(1), 34−43.
Rigby, A., Leach, C. & Greasley, P. (2001). Primary nursing: Staff perception of changes in ward atmosphere and role. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 8(6), 525−532.
Robinson, S., Murrells, T. & Smith, E. M. (2005). Retaining the mental health nursing work-force: Early indicators of retention and attrition. International Journal of Mental Health Nursing, 14(4), 230−242.
Schulz, M., Damkroger, A., Heins, C., Wehlitz, L., Lohr, M., Driessen, M., Behrens, J. &
Wingenfeld, K. (2009). Effort-reward imbalance and burnout among German nurses in medical compared with psychiatric hospital settings. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 16(3), 225−233.
Sellgren, S. F., Ekvall, G. & Tomson, G. (2008). Leadership behaviour of nurse managers in relation to job satisfaction and work climate. Journal of Nursing Management, 16(5), 578−587.
Sharp, T. P. (2008). Job satisfaction among psychiatric registered nurses in New England.
Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 15(5), 374–378.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2008). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisoh-jelma KASTE 2008−2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki:
Yliopistopaino. www.stm.fi/julkaisut
Sosiaali ja terveysministeriö (2009a). Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaa-li- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. www.stm.fi/julkaisut
Sosiaali- ja terveysministeriö (2009b). Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyö-hön. Toimintaohjelma 2009−2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18.
Helsinki: Yliopistopaino. www.stm.fi/julkaisut
Tausa-Ollila, E. (2009). Hoitotyön johtajien työtyytyväisyys erikoissairaanhoidossa. Pro gra-du -tutkielma. Kuopio: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos.
Tomey, A. M. (2009). Nursing leadership and management effects work environments. Jour-nal of Nursing Management, 17(1), 15−25.
Tyson, G. A., Lambert, G. & Beattie, L. (2002). The impact of ward design on the behaviour, occupational satisfaction and well-being of psychiatric nurses. International Journal of Mental Health Nursing, 11(2), 94−102.
Utriainen, K. & Kyngäs, H. (2008). Hoitajien työhyvinvointi: Systemaattinen kirjallisuuskat-saus. Hoitotiede, 20(1), 36–47.
Utriainen, K., Kyngäs, H. & Nikkilä, J. (2007). Ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvointi:
Grounded theory -tutkimus. Hoitotiede, 19(6), 314−325.
Ward, M. & Cowman, S. (2007). Job satisfaction in psychiatric nursing. Journal of Psychia-tric & Mental Health Nursing, 14(5), 454−461.
Watters, S. (2009). Shared leadership: Taking flight. Journal of Nursing Administration, 39(1), 26–29.
Weyers, S., Peter, R., Boggild, H., Jeppesen, H. J. & Siegrist, J. (2006). Psychosocial work stress is associated with poor self-rated health in Danish nurses: A test of the effort-reward imbalance model. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 20(1), 26−34.
White, E. & Roche, M. (2006). A selective review of mental health nursing in New South Wales, Australia, in relation to clinical supervision. International Journal of Mental Health Nursing, 15(3), 209−219.
Wieck, K. L., Dols, J. & Northam, S. (2009). What nurses want: The nurse incentives project.
Nursing Economic$, 27(3), 169−177.
Wilson, B. & Crowe, M. (2008). Maintaining equilibrium: A theory of job satisfaction for community mental health nurses. Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing, 15(10), 816−822.
Wilson, C. (2006). Why stay in nursing? Nursing Management - UK, 12(9), 24−32.
Zhao, I. & Turner, C. (2008). The impact of shift work on people's daily health habits and adverse health outcomes. Australian Journal of Advanced Nursing, 25(3), 8−22.
LIITETAULUKKO 1. Psykiatrisen hoitohenkilöstön työtyytyväisyystutkimukset tietävät mitä tehdä ja saavat valita miten sen tekevät, vaikutetaan iän myötä siten, että vasta-alkajat ja pisimpään työssä olleet olivat muille-kin. 87 % arvioi yksikkönsä hoidon laatua erinomaiseksi asteikolla heik-ko-keskinkertainen-erinomainen.