Tutkimukseni tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Hiedanrannan aluekehityshankkeen ja Tampereen infra-alan innovaatioympäristön välisestä suhteesta ja tunnistaa Hiedanrannan innovaatiotoiminnasta yleistettävissä olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti infra-alan digitalisaation etenemiseen. Hiedanrannan aluekehityshankkeeseen osallistuvien henkilöiden haastatteluaineistosta tunnistin kaksi osin toisistaan poikkeavaa digitalisaatiota koskevaa tulkintalinjaa. Infrasuunnitteluun ja –rakentamiseen rajautuvassa tulkintalinjassa digitalisaatio on pääroolissa infra-alan toiminnan muutoksessa. Digitalisaatio näyttäytyy infran
suunnittelun ja rakentamisen tiedon ja tiedostojen hallintana, 3D-tietomallipohjaisena suunnitteluna ja muun muassa kaivinkoneiden koneohjausteknologiana. Digitalisaation tavoitteena on toiminnan sujuvuus ja parantuva käyttäjäkokemus erityisesti digitaalisia työvälineitä ja prosesseja käyttävien henkilöiden kohdalla. Lisäksi digitalisaation odotetaan parantavan päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Rajatun tulkinnan taustalla on tehokkuutta ja tuottavuutta korostavia arvoja, joista kehittäminen motivoituu. Myös järjestelmien
älykkyys nähdään itsessään arvona.
Laajassa toimialarajat ylittävässä tulkintalinjassa digitalisaation rooli infra-alan muutoksessa on välineellinen. Digitalisaation tavoitteena on edistää toiminnan muiden tavoitteiden
toteutumista. Hiedanrannan tapauksessa erityisesti infra-alan ilmasto- ja
ympäristövaikutusten pienentäminen korostui muutoksen perimmäisenä tavoitteena, mutta taustalla voi periaatteessa olla myös muita toimintaan liittyviä tavoitteita. Laajassa
tulkintalinjassa digitalisaatio ilmenee sensoriteknologian, älykkäiden verkostojen ja erilaisten mittausmenetelmien mahdollistaman tietotuotannon ja datan analysoinnin muodostamana kokonaisuutena. Laajan digitalisaatiotulkinnan taustalla on ympäristöä ja ilmastoa korostava arvopohja, mutta niin kuin rajatussa tulkintalinjassakin, myös järjestelmien ja prosessien älykkyys nähdään arvona sinänsä.
Suunnitteluun ja rakentamiseen rajautuvassa digitalisaatiotulkinnassa rakennus- ja infra-alan vakiintunut toimialarajaus piirtyy selkeänä, mutta laajassa tulkinnassa voidaan tunnistaa innovaatioekosysteemeille ominaisia toimialarajat ylittäviä piirteitä. Digitalisaatiotulkintojen kautta Hiedanranta näyttäytyykin potentiaalisena tai kehittymässä olevana, mutta ei vielä todellisena innovaatioekosysteeminä, jossa erikoistutaan uuden löytämiseen ja käyttöön ottamiseen ja joissa hyödynnetään jaettuja teknologioita ja taitoja.
Keskeinen löydös on, että erilaisten tulkintojen myötä kuva digitalisaatiosta
aluekehityshankkeen yhteydessä muodostuu moniulotteiseksi. Varsinkin laajassa tulkinnassa digitalisaatio kietoutuu haastateltujen kuvauksissa lähes erottamattomasti yhteen muun kehittämisen ja siihen liittyvien moninaisten tavoitteiden ja arvopohjan kanssa.
Tutkimusaineiston perusteella onkin hyvin vaikea eritellä infra-alan digitalisaatiota muusta Hiedanrannan kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta erillisenä ilmiönä eikä se välttämättä ole tarkoituksenmukaistakaan.
Digitalisaatioon liittyvien tulkintojen ja arvolähtökohtien tarkastelu toi esiin kaksi keskeistä huomiota Hiedanrannan innovaatiotoiminnan ja Tampereen infra-alan innovaatioympäristön välisestä suhteesta. Ensinnäkin Hiedanrannan aluekehityshanke on Tampereen
kaupunkiseudun mittakaavassa niin suuri, että siellä tapahtuva kehitys ei voi jäädä Tampereen infra-alan toimijoilta huomaamatta. Hiedanrannan innovaatiotoiminta
vaikuttaakin osaltaan kulttuuristen normien ja arvostusten kehittymiseen liittyen infra-alan digitalisaatioon ja ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen Tampereen seudulla. Toiseksi
digitalisaatiota koskevien tulkintojen kietoutuminen yhteen erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksistä motivoituvan kehittämisen kanssa vahvistaa käsitystä, että digitalisaatiota on mielekkäintä tarkastella osana laajempaa kehittämisen ja
innovaatiotoiminnan kokonaisuutta. Tällöin Tampereen infra-alan paikallinen
innovaatioympäristö rajautuu laajaksi eri toimialat ylittäväksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy perinteinen katujen ja viheralueiden rakentamiseen keskittyvä
maanrakennusliiketoiminta, mutta myös eri verkostotoimijat ja verkostoihin liittyvät tuotantolaitokset ja -järjestelmät sekä niitä kehittävät yritykset. Näin muodostuva infra-alan innovaatioympäristö tai -verkosto on huomattavan moninainen, mikä on syytä huomioida innovaatioverkoston johtamisen ja hallinnan näkökulmista.
Hiedanrannan digitalisaatiota ja kestävyyttä koskevien tavoitteiden toteutumista hidastaa joukko tekijöitä, jotka ovat jäljitettävissä paikallisen innovaatioympäristön analyysimallin (Kolehmainen 2016) eri tasoihin. Kehittämistä hidastavia tekijöitä koskevat löydökset tukevat ajatusta siitä, että innovaatioympäristö eri elementit vaikuttavat organisaatioiden
innovaatiotoimintaan. Tutkimukseni kannalta olennaista oli kuitenkin myös tunnistaa miten Hiedanrannan toimijat tuottavat paikallista innovaatioympäristöä, eli miten Hiedanrannan innovaatiotoiminnalla ja instituutioiden kehittämisellä voidaan vaikuttaa takaisinpäin innovaatioympäristön elementteihin. Hiedanrannan innovaatiotoiminnan ja infra-alan
paikallisen innovaatioympäristön välisen suhteen tarkastelu toi esiin, että Hiedanrannan aluekehitysohjelman yhteydessä toteutettu innovaatiotoiminta, Hiedanrannan
kehitysmyönteinen imago ja kunnianhimoiset kehitystavoitteet ovat vaikuttaneet jossain määrin paikallisen innovaatioympäristön instituutioiden kehitykseen. Hiedanrannan innovaatiotoiminta on lisännyt innovaatioympäristössään uutta luovia ja hyödyllisiä vuorovaikutusprosesseja, jotka inspiroivat alueen muita toimijoita ja innovatiivisuutta.
Tutkimukseni antaa viitteitä myös siitä, että Hiedanrannan aluekehitysohjelma ainakin jossain määrin on jo nyt toiminut uutta yritys- ja liiketoimintaa synnyttävänä dynamona ja uusia yrityksiä ja muita organisaatioita lähelleen houkuttelevana magneettina. Vaikutuksen voimakkuutta ja sen myötä merkittävyyttä ei tutkimusaineistoni pohjalta voida kuitenkaan arvioida. Hiedanrannan kaltaisen aluekehityshankkeen ja innovaatioympäristön välisen positiivisen kytköksen tunnistaminen on kuitenkin jo itsessään kiinnostava tutkimustulos, johon jatkotutkimuksella voidaan pureutua syvemmin. Esitän, että Hiedanrannan
aluekehitysohjelman kaltaiseen laajaan ja näkyvään aluekehityshankkeeseen liittyvä
innovaatiotoiminta voi olla parhaimmillaan hyvinkin merkityksellinen paikallisen infra-alan innovaatioympäristön kannalta, jos innovaatioverkoston orkestrointi on johdonmukaista ja systemaattista, jos innovaatiotoiminnan asemointi suhteessa paikalliseen
innovaatioympäristöön on tarkoituksenmukainen ja jos innovaatiotoiminnan pyörittämiseksi onnistutaan muodostamaan kumppanuusmalli, jonka myötä keskeiset organisaatiot sitoutuvat edistämään innovaatioverkoston toimintaa sekä käytännössä että rahoittamalla sitä.
Kuva Infra-alan innovaatioympäristön toimijakentästä muotoutui kaksijakoiseksi. Infra-alan yrityskenttä koostuu perinteisesti hyvin pienistä toimijoista ja isotkin yritykset organisoivat toimintansa tyypillisesti hankekohtaisiksi projekteiksi, joissa tekeminen pilkkoutuu
alihankintaketjuihin. Toisaalta infraverkostojen osalta keskeinen rooli on monopoliasemassa olevilla, pääosin julkisomisteisilla verkostoyhtiöillä, joilla on yhdessä kuntaorganisaatioiden kanssa hyvin suuri vaikutus alan kehityksen suuntaan paikallisesti. Infra-alan paikallinen innovaatiojärjestelmä on haastattelujen perusteella paikallisesti melko heikko ja nojautuu lähinnä toimialan koulutus- ja tutkimustoimintaan sekä hanketoimintaan, jossa erityisesti paikalliset korkeakoulut ja jossain määrin myös Tampereen kaupunki ovat aktiivisia. Infra-alan instituutionaalinen innovaatiojärjestelmä jäsentyy kuitenkin haastattelujen perusteella vahvemmin ylipaikallisesti.
Huomio kansallisen tason korostumisesta infra-alan innovaatioverkostoissa on tutkimukseni kannalta kiinnostava. Tampereen infra-alan institutionaalinen innovaatioympäristö näyttäytyy toteuttamieni haastattelujen valossa heikosti kytkeytyneeltä siitäkin huolimatta, että
Tampereen infra-alan tiede- ja teknologiaperusta on erityisesti Tampereen
korkeakouluyhteisön ja VTT:n läsnäolon myötä kohtuullisen vahva. Tutkimusaineistooni liittyvät rajoitteet on kuitenkin syytä huomioida ennen liian pitkälle meneviä tulkintoja Tampereen infra-alan innovaatiojärjestelmän tilasta. Ymmärryksen lisääminen infra- ja rakentamisalojen paikallisten innovaatioympäristöjen erityispiirteistä onkin jatkotutkimuksen kannalta kiinnostava kohde.
LÄHTEET
Adner, R., & Kapoor, R. (2010). Value creation in innovation ecosystems: how the structure of technological interdependence affects firm performance in new technology
generations. Strategic Management Journal, 31: 306–333.
Amin, A. & Thrift, N. (1994). Living in the Global. Teoksessa Amin, A. & Thrift, N. (toim.) Globalization, Institutions, and Regional Development in Europe. Oxford University Press. New York.
Autio, E. & Thomas, L. (2014). Innovation ecosystems: Implications for innovation management? Teoksessa Dodgson, M., Gann, D, & Philips, N. (toim.) The Oxford Handbook of Innovation Management. Oxford University Press. New York.
Bamberg, J., Jokinen, P. & Laine, M. (2007). Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria.
Teoksessa J. Bamberg, P. Jokinen & M. Laine (toim.). Tapaustutkimuksen taito.
Gaudeamus. Helsinki.
Braczyk, H-J., Cooke, P. & Heidenreich, M. (1998). Regional innovation systems: The Role of Governances in a Globalized World. UCL Press. London.
Dhanaraj, C. and Parkhe, A. (2006). Orchestrating Innovation Networks, Academy of Management Review, Vol. 31, No. 3, s. 659-669.
Eskola J., Suoranta J. (1998). Johdatus Laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino.
Etzkowitz, H., Leydesdorff, L. (1997). Universities and the Global Knowledge Economy: A Triple Helix of University-Industry Government Relations. Pinter. London.
Gartner, Inc. (2020). IT Glossary. Haettu osoitteesta:
https://www.gartner.com/en/information-technology/glossary/digitalization.
17.10.2020
Heinonen, S., Kasanen, P., Walls, M. (2002). Ekotehokas yhteiskunta. Ympäristöklusterin kolmannen ohjelmakauden esiselvitysraportti. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 598. Helsinki.
Haila, Y. (2007). Analogiamallit ja dynaaminen yleistettävyys. Teoksessa Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito. Gaudeamus. Helsinki.
Hartley, J. (2006). Innovation and its Contribution to Improvement. A Review for Policymakers, Policy Advicers, Managers and Researchers. Department for Communities and Local Government. London.
Hiedanrannan kehitys Oy (2021a). Hiedanrannan alue. Verkkosivu. Haettu osoitteesta:
https://hiedanranta.fi/hiedanranta/. 18.3.2021.
Hiedanrannan kehitys Oy (2021b). Hiedanrannan historia. Verkkosivu. Haettu osoitteesta:
https://hiedanranta.fi/hiedanranta/historia/. 18.3.2021.
Hiedanrannan kehitys Oy (2021c). Hiedanrantaa kehitettään yhden yhtiön mallilla – mitä se tarkoittaa? Verkkosivu. Haettu osoitteesta: https://hiedanranta.fi/ukk-yhden-yhtion-malli/. 18.3.2021.
Hiedanrannan kehitys Oy (2021d). Innovaatiot. Verkkosivu. Haettu osoitteesta:
https://hiedanranta.fi/innovaatiot/. 18.3.2021.
Hämäläinen, T. & Heiskala, R. (2004). Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Sitra. Helsinki.
Iansiti, M & Levien, R (2004). Strategy as Ecology. Harvard Business Review 82 (3).
Jacobs, J. 1969. The Economy of Cities. Random House. New York.
Joensuu, T; Norvasuo, M & Edelman, H. (2020). Stakeholders’ Interests in Developing an Energy Ecosystem for the Superblock—Case Hiedanranta. Sustainability 12, no. 1:
327.
Jussila, S. (2019). Yhdessä tehty kaupunki - Raportti Väliaikaisen Hiedanrannan kokeilusta.
Raportti. Tampereen kaupunki.
Kankainen, J. & Junnonen, J-M. (2017). Rakennuttaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki Kolehmainen, J., Kautonen, M. & Koski, P. (2003). Korkeakoulut ja alueellisen
innovaatiopolitiikan visiot. Teoksessa Aittola, H. (toim.) €KG? €urooppa,
korkeakoulutus, globalisaatio?. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Jyväskylä.
Kolehmainen, J. (2005a). Knowledge Institutions in the Local Innovation Environment: Case Digital Media Agglomeration in Tampere. Teoksessa Kasvio, A. & Anttiroiko, A.-V.
(toim.) eCity: Analysing Efforts to Generate Local Dynamism in the City of Tampere.
Tampere University Press. Tampere.
Kolehmainen, J. (2005b). Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Teoksessa Sotarauta, M. & Kosonen, K.-J. (toim.) Yksilö, kulttuuri ja
innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere.
Kolehmainen, J. (2006). Innovation Activities of KIBS Companies and Spatial Proximity:
Some Empirical Findings from Finnish New Media and Software Companies.
Teoksessa James W. Harrington, J. W. & Daniels, P. W. (toim.) Knowledge-Based Services, Internationalization and Regional Development. Ashgate Publishing Ltd.
Aldershot.
Kolehmainen, J., & Kolehmainen, J. (2016). Paikallinen innovaatioympäristö: Kohti alueellisen innovaatiotoiminnan ymmärtämistä University of Tampere; Tampere University Press.
Laasonen, V., Ruokonen, H., Talvitie, J., Lähteenmäki-Smith, K., Kolehmainen, J., Ranta, T., Järvelin, A-M., Piirainen, K (2019). Selvitys innovaatioympäristöjen ja -ekosysteemien menestystekijöistä sekä julkisen sektorin rooleista kehityksessä. Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:32. Helsinki.
Lahdenperä, P. (2007). Innovaatioita edistämässä. Lähtökohtia ja ajatuksia rakennus ja infra-alan hankintamallien kehittämiseen. VTT Working Papers 87, VTT, Espoo.
Lavikka, R., Kallio, J., Casey, T., & Airaksinen, M. (2018). Digital disruption of the AEC industry: Technology-oriented scenarios for possible future development
paths. Construction Management and Economics, 36(11).
Li, Y.-R. (2009). The technological roadmap of Cisco's business ecosystem.
Technovation, 29(5), 379-386.
Li, Y.-R. & Garnsey, E. (2014). Policy-driven ecosystems for new vaccine development.
Technovation, 34(12), 762-772.
Liikennevirasto (2015). InfraTeema-tutkimushankkeen vuosien 2010–2014 arviointi.
Yhteenveto ja hankeraportointi. Liikennevirasto, tekniikka ja ympäristö -osasto.
Helsinki 2015. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 69/2015.
Lindholm, M., Junnonen, J-M. (2012). Infrahankkeen tuotannonhallinta. Suomen Rakennusmedia Oy, Helsinki.
Lundvall, B.-Å. (toim.) (1992). National Innovation Systems: Towards a Theory of Innovation and Interactive Learning. Pinter. London.
Malerba, F. (2002). Sectoral Systems of Innovation and Production. Research Policy, vol.
31(2).
Marshall, A. (1890/1925). Principles of Economics: An Introductory Volume. Macmillan.
London.
Moore, J.F. (1993). Predators And Prey: A New Ecology of Competition. Harvard Business Review, 71 (3). 75-86
Moore, J.F. (1996). The Death of Competition: Leadership and Strategy in the Age of Business Ecosystems. Harper Business, New York, NY
Moulaert, F. & Sekia, F. (2003). Territorial Innovation Models: A Critical Survey. Regional Studies, Vol. 37(3). 289–302.
Oksanen, K., & Hautamäki, A. (2015). Sustainable Innovation: A Competitive Advantage for Innovation Ecosystems. Technology Innovation Management Review, 5(10): 24-30.
Porter, M.E. (1998). Clusters and the new economics of competition. Harvard Business Review, 76(6).77–90.
RIL ry. (2006). Infrarakentamisen kustannushallinta. RIL 231-1-2006. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Verkkojulkaisu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja). https://www.fsd.tuni.fi/palvelut/menetelmaopetus. Luettu 17.3.2021.
Scaringella, L & Radziwon A. (2018). Innovation, Entrepreneurial, Knowledge, and Business Ecosystems: Old Wine in New Bottles? Technological forecasting & social change 136 (2018): 59–87.
Schumpeter, J. A. (1934). The Theory of Economic Development: An inquiry into profits, capital, credit, interest and the business cycle. Harvard University Press. Cambridge, MA.
Schumpeter, J. A. (1939). Business Cycles: A Theoretical, Historical and Statistical Analysis of the Capitalist Process. McGraw-Hill. New York.
Sotarauta, M., Linnamaa, R. & Suvinen, N. (2003). Tulkitseva kehittäminen ja luovat kaupungit: Verkostot ja johtajuus Tampereen kehittämisessä. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente; Tekniikan Akateemisten Liitto, TEK.
Sente-julkaisuja 16/2003. Tampere.
Sotarauta, M., Saarivirta, T. ja Kolehmainen J. (2011). Mikä estää kuntia uudistumasta?
Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 66. Sastamala.
Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Sotarauta, M., Heinonen, T., Sorvisto, P. & Kolehmainen J. (2016). Ihmisten varaosateollisuuden ja riskirahoituksen nykytila ja kehityshaasteet. Teoksessa Sotarauta, M., Heinonen, T., Sorvisto, P. & Kolehmainen, J. (toim) Innovation ecosystems, competences and leadership human spare parts and venture finance ecosystems under scrutiny. Tekes Publication, Helsinki
Tampereen kaupunki (2014). 28 § Metsä Board Oyj:n omistamien eräiden maa- ja vesialueiden ostaminen. Kaupunginvaltuuston päätös 17.2.2014.
Tampereen kaupunki (2019a). Hiedanrannan kehitysohjelma. Ohjelmasuunnitelma. Haettu osoitteesta:
https://www.tampere.fi/tiedostot/h/kbNDCk4xn/Hiedanrannan_kehitysohjelma_ohjelm asuunnitelma_09122019.pdf. 17.4.2021.
Tampereen kaupunki (2019b). § 57 Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen.
Kaupunginvaltuuston päätös 15.4.2019. Haettu osoitteesta:
https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_1542019/Hiedanrannan_kehitysohjelman _yhtioittami(91933). 15.4.2021.
Tampereen kaupunki (2020). Talousarvio 2021 ja taloussuunnitelma 2022-2024. Haettu osoitteesta:
https://www.tampere.fi/tiedostot/t/FJDiVe0F9/Tampereen_kaupungin_talousarvio_202 1.pdf. 17.4.2021.
Tampereen kaupunki (2021). Kehitysohjelmat. Verkkosivu. Haettu osoitteesta:
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/elinvoiman-ja-kilpailukyvyn-palvelualue/kehitysohjelmat.html. 15.4.2021
Tuomi, J & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Turun kaupunki (2021). Laaja-alaiset kaupunkikehittämishankkeet. Verkkosivu. Haettu osoitteesta: https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/projektit-ja-hankkeet/laaja-alaiset-kaupunkikehittamishankkeet. 15.4.2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2013). 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. ICT 2015 - työryhmän raportti. Innovaatio 4/2013, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki, Haettu osoitteesta:
https://tem.fi/tem-julkaisuja-2013. 22.2.2021.
Vainio, T. & Nippala, E. (2013). Infrarakentaminen muutoksessa Osa 1. Infrarakentamisen rakenne. Tutkimusraportti, VTT. Haettu osoitteesta:
https://projectsites.vtt.fi/sites/infra2030/www.vtt.fi/sites/infra2030/Documents/1_Infrar akentamisen_rakenne.pdf. 15.4.2021.
Vaismaa, K, Laitinen, K, Örmä M., Wallander. J., Koskinen, A., Junnonen, J-M., Saari, A.
(2020). Tiekartta infra-alan tuottavuuteen. Väyläviraston julkaisuja 20/2020.
Vaismaa, K (2020). ProDigial-tutkimusohjelman tutkimussuunnitelma. (ei julkaistu)
Vesa, M. (2014). Innovaatiotoiminnan johtaminen rakennustuoteteollisuudessa. Väitöskirja, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Tampere.
Weber, A. (1909/1929). Alfred Weber’s Theory of Location of Industries. The University of Chicago Press. Chicago, Illinois.
Tilastokeskus (2020). Arvon lisäykseen perustuva työn tuottavuus toimialoittain. Haettu Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannasta 17.10.2020.
Yin, R. K. (1994) Case study Research: Design and methods. Sage publications.
LIITE: TEEMAHAASTATTELURUNKO
Teema 1 - Organisaatioiden oma innovaatioympäristö
Miten edustamasi organisaatio kehittää digitalisaatiota ja ylipäätään kehittämistä!
o Mikä ajaa kehittämään digitalisaatiota?
Mitkä ovat organisaatiosi innovaatiotoiminnan keskeiset ajurit ja tavoitteet?
Mitä hyötyä organisaatiollesi on digitalisaatiosta?
Mitä esteitä digitalisaation edistämisessä on?
o Mihin konkreettisiin asioihin kehittäminen kohdistuu ja miten kehittämistä tehdään (kehittämisen muodot)?
o Miten kehittäminen organisaatiossanne organisoidaan ja resursoidaan?
Teema 2 - Infra-alan innovaatioympäristö Tampereella ja Suomessa
Mitkä yritykset, organisaatiot ja verkostot ovat omasta ja organisaationne näkökulmasta keskeisiä alan digitalisaation kehittämisessä Tampereella ja Suomessa?
Mitkä ovat juuri teidän organisaationne keskeisiä kumppaneita digitalisaatiossa (tai laajemmin kehittämisessä)?
Oletteko osallistuneet (joko henkilökohtaisesti tai joku muu organisaatiosta) paikallisiin tai kansallisiin infra-alan kehittämisverkostoihin, hankkeisiin tai projekteihin? Jos kyllä, mihin?
Teema 3 - Innovaatioiden Hiedanranta - ekosysteemin muotoutuminen ja johtaminen
Hiedanrannan kaupunginosan kehittämiseen liittyy kunnianhimoisia tavoitteita erityisesti innovatiivisuuden älykaupunkikehityksen, kiertotalouden ja kestävyyden osalta. Ovatko Hiedanrannan kehittämistavoitteet teille tuttuja?
Hiedanrannassa on toteutettu ja käynnissä useampia infra-alaan liittyviä kehityshankkeita. Onko oma organisaatiosi ollut mukana näissä hankkeissa?
o Miten hankkeet ovat onnistuneet? Onko hankkeissa kehitettyjä ratkaisuja otettu laajemmin käyttöön organisaatiossasi?
Miten Hiedanrannan kehittäminen eroaa (oman organisaatiosi näkökulmasta) muista työkohteista, joissa olet aiemmin ollut mukana?
Onko Hiedanrannan infra- ja suunnitteluhankkeissa tavoiteltu mielestänne uusia innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään digitalisaation hyödyntämistä tai muita hyötyjä?
Miten Innovaatioita / kehitystä johdetaan Hiedanrannassa
o Minkälaisia prosesseja, palveluita, tilaisuuksia, viestintää jne. Hiedanrannassa järjestetään, johon olette osallistuneet?
Onko Hiedanrannan yhteydessä muodostunut uutta kehittämisyhteistyötä tai uusia kehittämiskumppanuuksia?
Onko Hiedanrannan yhteydessä muodostunut uusia markkinasuhteita?
Miten innovatiivisuutta ja digitalisaatiota voitaisiin Hiedanrannassa vielä nykyistä paremmin edistää?