Voidaan todeta, että Oulun muotoilupäivät uudistui kokonaisuudessaan ketterän tapahtumasuunnittelun keinoin. Uusi nimi, pidempi kesto ja hajautettu sisältö olivat uusia kokeiluja, joilla tavoitettiin erityyppistä yhteistyötä ja näkyvyyttä.
Yleisömäärä oli yhteensä noin 3175 henkilöä, mitä voidaan pitää hyvänä onnistumisena uudistusten laajuuteen nähden mutta pienenä pettymyksenä ohjelman määrään suhteutettuna. Osallistujamäärä kuitenkin ylitti Mukava juhlavuoden seminaarin ja messujen kävijämäärän (noin 2700hlö) vaikkei mukana nyt ollut muita oppilaitoksia kuin Oulun Ammattikoulun Pikisaaren yksikkö. Vaikka markkinoinnissa oli kehittämisen varaa, tapahtuma saavutti erinomaisen näkyvyyden paikallismedioissa. Lisäksi, kun tavoitteena oli ensisijaisesti muotoilualan toimijoiden verkostoituminen, voidaan saatujen kontaktien laatua pitää satunnaista osallistujamäärää tärkeämpänä.
Tutkimuksena tarkastellen toteutunut prosessi täyttää Lukan määrittelemän konstruktiivisen tutkimuksen kriteeristön; se keskittyi tosielämän ongelmaan, tuotti innovatiivisen konstruktion, yritti toteuttaa konstruktion, edellytti laajaa yhteistyötä ja kytkeytyi teoreettiseen tietämykseen pyrkien reflektoimaan löydöksiä takaisin teoriaan. Vaikka prosessi oli työläämpi kuin mitä olin
odottanut, olen tyytyväinen kokemukseen ja konstruktion kokeiluista saatuihin tuloksiin.
Ketterä tapahtumasuunnittelun konsepti rakentui ja toteutui pääpiirteissään hyvin. Myönnän kuitenkin, että luotu konstruktio ei jälkikäteen tarkastellen vaikuta itsessään niin innovatiiviseltä, kuin mitä konstruktiivista tutkimusotetta käytettäessä olisi ollut hyvä tavoitella. Innovatiivisyyttä olisi mahdollisesti parantanut, mikäli olisimme kehittäneet konstruktiota enemmän työryhmän kanssa tai mikäli olisin kehittänyt sitä tutkimusryhmän, ohjaajan tai muun ulkopuolisen tahon kanssa yhteistyössä. Nyt konstruktion rakentumista ohjasi vahvasti oma näkemykseni esimerkiksi ketteryyden keskeisistä seikoista; joku toinen olisi todennäköisesti korostanut eri periaatteita. Pidän kuitenkin
94 konstruktiota ensisijaisesti onnistuneena, sillä se ei ollut minkään yksittäisen mallin suora adaptaatio vaan bricolage-tyyppinen, siinä hetkessä ja sillä tietämyksellä käsillä olevaan tehtävään rakennettu ratkaisumalli.
Konstruktion testaamisen tarkastelu toi esiin selviä puutteita konstruktion toteutumisessa ja onkin syytä pohtia onko puutteiden taustalla ongelmia itse konstruktiossa vai sen käytäntöönpanossa. Ainakin nimitysten ja päivitysten suhteen tunnustan, etten itse ajanut riittävän voimakkaasti niiden käyttöä.
Konseptointiprosessin johtajalla on täten keskeinen merkitys yhteisöllisestä panoksesta huolimatta.
Kokeilun perusteella ketterä tapahtumasuunnittelu soveltuu, luvussa 9.2.
esitetyin huomioin muokattuna ja tilanteeseen sovellettuna, prosesseihin, joissa tarvitaan monialaisen ja eri tavoin sitoutuneen osallistujajoukon osaamista.
Tapahtumasuunnittelun työvälineeksi suosittelen luotua mallia erityisesti järjestökentän tapahtumiin, joissa toteutus on pitkälti vapaaehtoisten ja verkostojen varassa. Toiminnan periaatteet, roolijaot ja sprinttityöskentely soveltuvat virkistämään ja rytmittämään esimerkiksi organisaatioita, joissa totutuille työskentelymalleille kaivataan vaihtoehtoja. Erityisesti roolijakojen ja sprinttityöskentelyn yhdistelmässä löytyy mahdollisuuksia löytää ratkaisuja talkootyön uuvuttavuuteen työn rytmittämisen kautta.
Muotoilualalle malli tuo huomioita ja ratkaisuja prosesseihin, joissa
joukkoistamisella on keskeinen rooli. Uskon, että joukkoistamisen sähköiset kanavat tulevat yleistymään kaikentyyppisessä muotoilussa, jota myöten tarve teeman tutkimiseen tulee nousemaan esille. Prosessia oltaisiin voitu tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten sosiaalisen median alustat soveltuvat muotoilu- ja innovaatiotoiminnan työskentely-ympäristöiksi tai asiakastestaukseen. Itseäni kiinnostaakin jatkotutkimuksellisesti tarkastella sosiaalisen median ja
elektronisen visuaalisen aineiston käyttöä muotoiluprosessiin osallistamisten näkökulmasta.
95 Ketterä tapahtumasuunnittelu ei tarjonnut ideoinnin näkökulmasta tarkasteltuna niin paljon, kuin mitä ennalta odotin. Ideoita kyllä syntyi mutta kyse oli enemmän ideoinnin mahdollistamisesta muilla keinoin kuin konstruktion kautta. Malli
mahdollisti kuitenkin laajan ideamäärän käsittelyn ja testauksen, joten myös tähän teemaan olisi mielenkiintoista paneutua tarkemmin.
Omaan työkalupakkiini jäävät käyttöön muun muassa ketteryyden perusteet, joita olen kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään myös jatkossa esimerkiksi muotoiluun liittyvän asiakasyhteistyön parissa. Vaikka kokonaisuus olisi voinut sujua tehokkaamminkin, olen tyytyväinen siihen, että uskaltauduin kokeilemaan prosessia, jossa lopputulema oli, Helamaa mukaillen, täysi yllätys – ja sopivasti odd!
LÄHTEET
Painamattomat lähteet
ARKISTOVIITTEET
Hämeen Ammattikorkeakoulu (HA) Lahden muotoiluinstituutti (LM) Laurea Ammattikorkeakoulu (LA) Tekijän yksityinen arkisto (TS)
OPINNÄYTETYÖT
Ahvenainen, Mirja, 2012.Yhdessä luomista, ymmärrystä ja yhdistelyä –Innovatiiviset tutkimusmenetelmät palvelumuotoilussa. Laurea ammattikorkeakoulu.(LA)
Holopainen, Anna, 2014. VVO:n pitkäaikaisten asukkaiden palkitseminen asiakastapahtumilla. Hämeen ammattikorkeakoulu. (HA)
Honkakoski, Heidi, 2014. Odd Oulu Design Days Tuotantoraportti. OAKK & Creamentors. (TS) Winqvist, Ella, 2014. Tapahtuman järjestämisen konseptointi . Laurea-ammattikorkeakoulu. (LA) Sarja, Anttti, 2012. Tapahtumamuotoilua hääjuhlassa. Lahden muotoiluinstituutti.(LM)
PÄIVÄKIRJAT; MUISTIOT JA MUU TUTKIMUSAINEISTO
Helama, Johannes, 2013. Siili-konsepti 20.12.2013. Tulostettu 22.1.2014. (TS).
Helama, Johannes, 2014a. Tapahtuman tuottaminen - Prosessi ja Ketterä. (TS).
Helama, Johannes, 2014b. Sähköposti Taija Sailiolle 7.1.2014. (TS).
MUKAVA, 2008. MUKAVA-työryhmän kokousmuistio 19.2.2008. (TS).
Odd työryhmä, 2014. Odd työryhmän suljettu Facebook-ryhmä, 12.1-7.5.2014. Tulostettu 28.8.2014. (TS).
Sailio, Taija, 2013a. Tutkimuspäiväkirja syksy 2013. (TS).
Sailio, Taija, 2013b. Sähköpostit 2013. (TS).
Sailio, Taija 2013c. Kyselyaineistot. (TS).
Sailio, Taija 2013d. Piirrokset, taulukot ja valokuvat 2013. (TS)
Sailio, Taija 2013e Muistiot ja työpajamateriaalit 2013. (TS) Huom. Käyetty vain liitteessä 2.
Sailio, Taija, 2014a. Tutkimuspäiväkirja 2014. (TS).
Sailio Taija 2014b. Muistiot ja työpajamateriaalit. (TS).
Sailio, Taija 2014c. Piirrokset, taulukot ja valokuvat 2014. (TS).
Sailio, Taija, 2015. Piirrokset, taulukot ja valokuvat 2015. (TS).
Painetut lähteet
Agile Alliance, 2014. What is Agile?. http://www.agilealliance.org/what-is-agile. Luettu 2.2.2014 Aitamurto, Tanja, 2012. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Selvitys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle.
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jv11612085515473. Luettu 29.7.2014.
Andres, Lesley, 2012. Designing & doing survey research. Sage Publications Ldt. London.
Anttila, Pirkko, 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Artefakta 16. Akatiimi Oy. Hamina.
Avoin museo, [2008]. Suomen käsityön museo. Muotoilusanasto. Verkkomateriaali.
http://www.avoinmuseo.fi/craftmuseum/muotoilusanat. Luettu 2.2.2014.
Arctic Design Week, 2014. Tapahtuman kotisivu. http://www.arcticdesignweek.fi Luettu 14.4.2014.
Beck, Kent, Beedle Mike, van Bennekum, Arie, Cockburn, Alistair, Cunningham, Ward,Fowler, Martin, Grenning, James, Highsmith, Jim, Hunt, Andrew, Jeffries, Ron,Kern, Jon, Marick, Brian, Martin, Robert C., Mellor, Steve, Schwabler, Ken, Sutherland, Jeff & Thomas, Dave, 2001. Manifesto for agile Sofware Development. http://agilemanifesto.org.iso.fi, Luettu 2.2.2014.
Clark, Tony & Vizdos, Michael, 2006. The Classic story of the Pig and Chiken.
http://www.implementingscrum.com/2006/09/11/the-classic-story-of-the-pig-and-chicken/ Luettu 8.8.2014.
Design Boom, 2014. Poimintoja vuoden2014 Milanon muotoiluviikosta. www.designboom.com/tag/milan-design-week-2014/ Luettu 14.4.2014.
Design Council [2005]. Design Process. Eleven lessons: managing design in eleven global brands.
http://www.designcouncil.org.uk/sites/default/files/asset/document/ElevenLessons_Design_Council%20.pd f. Luettu 2.2.2014.
Design Days Dubai, [2014] Tapahtuman kotisivu. www.designdaysdubai.ae. Luettu 14.4.2014.
Dodig-Crnkovic, Gordana, s.a.. Constructive Research and Info-Computational
School of Innovation, Design and Engineering, Computer Science Laboratory, Mälardalen University, Sweden. http-//www.mrtc.mdh.se/~gdc/work/MBR09ConstructiveResearch.pdf Luettu 14.3.2014.
Dutch Design Week, [2014] Tapahtuman kotisivu. www.ddw.nl/ Luettu 14.4.2014.
Etelä-Pohjanmaan liitto, s.a. Tapahtumanjärjestäjän opas. C57.
http://www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/documents/tapahtumaopas.pdf. Luettu 13.3.2014.
Esposti, Carl, 2010. http://www.crowdsourcing.org/site/bon-bon-kakku/wwwbonbonkakkucom/1519. Luettu 30.7.2014.
Forlizzi, Jodi & Ford, Shannon, 2000. The Building Blocks of Experience: An early Framework for Interaction designers. Julkaisussa Proceedings of DIS 2000. Designing interactive systems. ACM, New York. 419-423.
Fulton Suri, Jane, 2011. Foreword. Teoksessa Koskinen, Ilpo, Zimmerman, John, Binder, Thomas, Redström, Johan & Wensveen, Stephan, 2011. Design research through practice. From the Lab, Field and Showroom. Eslevier, Waltham. IX-XI.
Frozenbyte 2015. Yrityksen kotisivu. http://www.frozenbyte.com/playtest-fi. Luettu 15.4.2015.
Gets, Donald 2012. Events studies. Theory, Research and Policy for Planned events. Second edition.
Routledge, Oxon.
Haanpää, Minni & Veijola, Soile (toim.) 2006. Hiljaisuuden tuotteistaminen Lapin matkailussa.
Monitieteinen proseminaarityö. Lapin Yliopisto/LEO, Rovaniemi.
Haapea, Kirsi, 2005. Hyvällä muotoilulla on kysyntää Saksan joulutoreilla. Kaleva 19.11.2006.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/hyvalla-muotoilulla-on-kysyntaa-saksan-joulutoreilla/238480/ Luettu 28.8.2014.
Halonen, Katri, 2014. Tapahtumajohtajasta yhteisömanageriksi. Teoksessa Tapahtumakaupungin hyvät käytännöt - keskustelua suomalaisista tapahtuma- ja festivaalikaupungeista. Toim. Mervi.Luonila. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 16. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Helsinki. 51-54.
Heikkinen, Hannu L.T. & Jyrkämä, Jyrki 1999. Mitä on toimintatutkimus? Teoksessa Siinä tutkija missä tekijä - toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja.Toim. Hannu L.T. Heikkinen & Rauno Huttunen &
Pentti Moilanen. Atena Kustannus. Jyväskylä, 11-24.
Helsingin kaupunki, 2014. Tapahtumanjärjestäjän ohjeet..
http://www.visithelsinki.fi/ammattilainen/tapahtumajarjestajat/tapahtumajarjestajan-ohjeet/tapahtumajarjestajan-ohjeet. Luettu 27.7.2014.
Helsingin kulttuurikeskus, 2012. Tapahtumajärjestäjille.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kulttuurikeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/Kulke/fi/Tapahtumaj_rjest_jille¤t
=true Luettu 27.7.2014.
Helsinki Design Week, 2014. Tapahtuman kotisivu.http://www.helsinkidesignweek.comi Luettu 14.4.2014.
Hyysalo, Sampsa, 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä. Tieto, tutkimus ja menetelmät. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 97. Helsinki.
Iljana, Katja ja Meriläinen, Tiina, 2010. MUKAVA-messut / Oulun Muotoiupäivät Facebook-sivu. Luettu 28.8.2014. Sivu poistettu vuonna 2015.
Iljin Jonna, 2006. Mitä on konseptisuunnittelu. Teoksessa Minne menet luova talous? Toim. Inkinen, Sam, Karulehto, Sanna, Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija,2006. Kustannus Oy Rajalla. Oulu, 75-104.
Inkinen, Sam, Karulehto, Sanna, Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija (toim.), 2006. Minne menet luova talous. Kustannus Oy Rajalla. Oulu.
Iso-Aho, Juha & Kinnunen, Joni 2011. Kehittäen kohti tulevaisuuden tapahtumatuotantoa. Teoksessa Tapahtumatuotannon palapeli. Toim. Iso-Aho, Juha & Kinnunen, Joni. Humanistinen ammattikorkeakoulu - HUMAK. Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 4. Helsinki, 76-80.
ISTQB, 2012. What is waterfall model - advantages, disvantages and when to use it?
http://istqbexamcertification.com/what-is-waterfall-model-advantages-disadvantages-and-when-to-use-it./
Luettu 23.7.2014.
Kaljakellunta, 2014. Tapahtuman kotisivu. http://www.kaljakellunta.info/. Luettu 23.7.2014.
Katila, Saija & Meriläinen, Susan, 2006. Henkilökohtainen kokemus tiedon lähteenä: toimintatutkimus akateemisessa yhteisössä. Teoksessa Soveltava yhteiskuntatiede ja filosofia. Toim. Rolin, Kristiina &
Kakkuri-Knuutila Marja-Liisa & Henttonen, Elina. Gaudeamus Kirja ja Oy Yliopistokustannus. Helsinki, 134-150.
Kettunen, Ilkka, 2000. Muodon palapeli. Lapin yliopisto. Taiteiden tiedekunta. Julkaisusarja D3. Rovaniemi.
Kettunen, Ilkka, 2013. Mielekkyyden muotoilu. Autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista. Acta Universitatis Lapponiensis 268. Lapin Yliopisto, Rovaniemi.
Kokkonen, Ville, Kuva, Markki, Leppimäki, Sami, Lähteinen Ville, Meristö, Tarja, Piira Sampsa ja Sääskilahti, Mikko, 2005. Visioiva tuotekonsepti. Työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen.
Teknologiateollisuuden julkaisuja 4/2005. Teknologiainfo Teknova Oy. Helsinki.
Korhonen, Satu-Mari, 2014. Improvisaatioteatteri. http://www.sovellataidetta.fi/tyokalu/. Luettu 7.2.2015 Koskinen, Ilpo, Zimmerman, John, Binder, Thomas, Redström, Johan & Wensveen, Stephan, 2011.
Design research through practice. From the Lab, Field and Showroom. Eslevier, Waltham.
Kuure, Essi 2012. Ketterästi kehittäen, vesiputousmallit hetkeksi unohtaen 4.5.2012.
http://some.lappia.fi/blogs/elavalappi/2012/05/04/ketterasti-kehittaen-vesiputousmallit-hetkeksi-unohtaen/
Luettu 11.10.2013.
Lego, 2015. Serious play. http://www.lego.com/fi-fi/seriousplay/ Luettu 7.2.2015.
Lukka, Kari 2001. Konstruktiivinen tutkimusote.
www.mhttp://www.metodix.com/fi/sisallys/01_menetelmat/02_metodiartikkelit/lukka_const_research_app/k oosteetodix.com. Luettu 10.3.2014.
Lukka, Kari, 2006. Konstruktiivinen tutkimusote: luonne, prosessi ja arviointi. Teoksessa Soveltava yhteiskuntatiede ja filosofia. Toim. Rolin, Kristiina & Kakkuri-Knuutila Marja-Liisa & Henttonen, Elina.
Gaudeamus Kirja ja Oy Yliopistokustannus. Helsinki, 111-133.
Miettinen, Satu (toim.), 2014. Muotoiluajattelu. Teknologiainfo Teknova Oy. Helsinki.
Mikkeli.fi, 2014. Uutinen 12.3.2014. Mikkeli Art & Design Week tapahtuma syksyllä.
http://www.mikkeli.fi/uutinen/mikkeli-art-design-week-tapahtuma-syksylla Luettu 14.4.2014.
Murtovaara, Arto 2007. Muotoiluväen katseet viikonlopussa, artikkeli 12.10.2007. Sanomalehti Kaleva, verkkoaineisto. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/muotoiluvaen-katseet-viikonlopussa/39169/
Luettu14.4.2014
Mäenpää, Marjo 2009. Konseptisuunnittelu.
http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/konseptisuunnittelu_perusteet.pdf Luettu 14.3.2014.
Mäkelä Maarit & Sara Routarinne, 2006. The art of research. Research practice in Art and Design.
Taideteollinen korkeakoulu. Helsinki.
Nandhakumar, Joe & David E. Avison, 1999. Fiction of methodological development : a field study of information systems development. InformationTechnology & People. Vol 12 No 2. MCB University Press.
Bradford.
Nykänen, Pirkko, 2013. Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu.
http://www.uta.fi/sis/tie/tjsum/index/TJSUM_Luento4_2013_PirkkoNyk%C3%A4nen.pdf. Luettu 8.8.2014.
Odd FB 2014, Odd - Oulu Design Days tapahtuman Facebook-sivu
www.facebook.com/ouludesigndays2014, 27.2.-28.8.2014. Tulostettu 28.8.2014.(TS)
Odd WWW 2014, Odd - Oulu Design Days tapahtuman kotisivu www.odd.fi. Tulostettu 28.8.2014. (TS) Oulun Kaupunki, 2013a. Tapahtumajärjestäjän muistilista 22.9.2013.
http://www.ouka.fi/oulu/ajankohtaista/vinkkeja-suunnitteluun Luettu 27.8.2014.
Oulun Kaupunki, 2013b. Tapahtumajärjestäjän taskuopas. http://www.ouka.fi/oulu/ajankohtaista/vinkkeja-suunnitteluun Luettu 27.8.2014.
Oulun läänin taidetoimikunta, 2003. Oulun läänin muotoilupäivät 2003 kotisivu. http://www.anssi.org/visual-design/muotoilupaivat/index.htm. Luettu 27.8.2014.
Paavola, Saara (toim.), 2012. Tapahtumajärjestäjän opas. Tampereen tapahtumatoimisto.
https://www.tapahtumatoimisto.com/fi/sites/default/files/tapahtumajarjestajan_opas.pdf. Luettu 27.8.2014.
Patton, Jeff, s.a. Bringing User Centered Design Practices into Agile Development Projects.
http://www.agileproductdesign.com/presentations/index.html. Luettu 23.7.2014.
Pechakucha.org, 2015. Tapahtuman kotisivu. http://www.pechakucha.org/faq. Luettu 20.3.2015.
Proto, 2014. Järjestön kotisivu. www.proto.fi. Luettu 28.8.2014.
Ravintolapäivä, 2014.Tapahtuman kotisivu. http://www.restaurantday.org/en/info/about/. Luettu 23.7.2014.
Rolin, Kristiina, Kakkuri-Knuutila, Marja-Liisa & Henttonen, Elina (toim.), 2006. Soveltava yhteiskuntatiede ja filosofia. Gaudeamus Kirja ja Oy Yliopistokustannus. Helsinki.
Royce, Winston W., 1970. Managing the development of large software systems. Technical Papers of Western Electronic Show and Convention (WesCon) August 25–28, 1970, Los Angeles, USA.
http://www.cs.umd.edu/class/spring2003/cmsc838p/Process/waterfall.pdf. Luettu 21.7.2014.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006a. Aineisto ja Teorialähtöisyys. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/. Luettu 14.5.2014.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006b. Eläytymismenetelmä. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/. Luettu 14.5.2014.
Sailio, Taija 2011.Taide kohtaa asiakkaat – Oulun osaprojektitoteutus. Teoksessa art360. Toim, Kuusinimei, Tomi, 2011. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, muut julkiasut 5/2011. Pori, 51-71.
Sanders, Elizabeth & Stappers, Pieter Jan. Co-creation and the new landscapes of design.
http://www.maketools.com/articles-papers/CoCreation_Sanders_Stappers_08_preprint.pdf. Luettu 21.7.2014.
Schön, Donald A., 1984. The Reflective Practitioner. How Professionals Think in Action. Basic Books.
[New York].
Shone, Anton & Parry, Bryn, 2010. Succesful event management. Cengage Learning EMEA, Andover, Hampshire.
Stickdorn, Mark, 2011. It is an Iterative Process. Teoksessa Stickdorn, Mark & Schneider, Jakob (toim.) 2011. This is Service Design Thinking. Basics - Tools - Cases. John Wiley & Sons. New Jersey. 124-135.
Stickdorn, Mark & Schneider, Jakob (toim.) 2011. This is Service Design Thinking. Basics - Tools - Cases.
John Wiley & Sons. New Jersey.
Suomienglantisanakirja.fi, 2014. http://www.suomienglantisanakirja.fi/odd. Luettu 5.11.2014.
Taina, Juha, 2009. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmien laatu. Luentokalvot.
http//www.cs.helsinki.fi/u/taina/opol/k-2009/ Luettu 8.8.2014.
Taulavuori, Riitta. 2014. Outo tapahtuma Oulussa. Odd eli Oulu design days jatkaa yhteisöllisesti Oulun muotoilupäivien perinteitä. Sanomalehti Kaleva, 7.5.2014. Oulu.
Toikko, Timo & Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere.
Tolvanen, Perttu & Poimala, Sami, 2011. Ketteryys haltuun.
http://www.meteoriitti.com/Artikkelisarjat/Ketteryys-haltuun/Ketteryys-haltuun/. Luettu 8.8.2014.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli, 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Helsinki.
Vallila, 2011. http://vallilankaksio.com/bonbon-kakku/. Luettu 30.7.2014
Vallo, Helena & Häyrinen, Eija, 2008. Tapahtuma on tilaisuus. Tapahtumamarkkinointi ja tapahtuman järjestäminen. Tietosanoma Oy. Helsinki.
Varto, Juha, 2005. Laadullisen tutkimuksen metodologia.
http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullisen_tutkimuksen_metodologia Luettu 2.3.2014.
Yee, Joyce & Bremner, Craig 2011. Methodological bricolage: What does it tell us about design? In:
Doctoral Design Education Conference, 23-25 May 2011, Hong Kong Polytechnic, Hong Kong.
http://nrl.northumbria.ac.uk/8822/ Luettu 2.3.2014.
KUVALUETTELO
Kansikuva Odd – Oulu design days logo. Suunnittelija Virpi Vainio. (Odd FB 2014) Kuva 1. Tutkimuksen rajaus ja viitekehys. (Sailio 2015.)
Kuva 2. Aineistojen suhde tässä tutkimuksessa. (Sailio 2014c.)
Kuva 3. Aineistomatriisi tässä tutkimuksessa Toikon & Rantasen mallia mukaillen.
(Toikko & Rantanen 2009, 120; Sailio 2015.) Kuva 4. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys. (Sailio 2015.)
Kuva 5. Konstruktiivisen tutkimuksen (Lukka 2006; Lukka 2001), konstruktiivisen muotoilun tutkimuksen (Koskinen et al. 2011) sekä Practice Led -tutkimuksen (Mäkelä & Routarinne 2006). eroja. (Sailio 2015.)
Kuva 6. Tapahtumakategoriat Shonen & Parryn mukaan. Käännös Taija Sailio.
(Shone & Parry 2004, 5.)
Kuva 7. Tapahtumia ja tapahtumatyyppejä. (Halonen 2004; Sailio 2014c.)
Kuva 8. Tuotekehitysprosessin keskeiset elementit Hyysalon mukaan. (Hyysalo 2009, 60.)
Kuva 9. Winston W. Roycen 1970-luvulla julkaisema malli ohjelmistokehityksen vaiheista. (Royce 1970, 1.)
Kuva 10. The Double Diamond -malli. (Design Council [2005], 6.) Kuva 11. Ketterän ohjelmistokehityksen julistus. (Beck et. al. 2001.)
Kuva 12. Ketterän ohjelmoinnin periaatteet. ( Nykänen 2013, Tolvanen & Poimala 2011, osa 1, 1-2, Beck et. al. 2001, 4-6.)
Kuva 13. Kanan ja possun ravintola –sarjakuva kuvaa ketterän työryhmän työnjakoa.
(Clark & Vizdos, 2006.) Kuva 14. Sanapilvi. (Sailio 2013c.)
Kuva 15. Ketterän tapahtumasuunnittelun periaatteet. (Sailio 2015.)
Kuva 16. Ketterän ohjelmistokehityksen (Beck et. al. 2001) muuntuminen ketterän tapahtumasuunnittelun (liite 1) periaatteiksi. (Sailio 2015.)
Kuva 17. Ketterän tapahtumasuunnittelun roolit. (Sailio 2015.)
Kuva 18. Ketterän tapahtumasuunnittelun vaiheet ja alustava aikataulutus. (Sailio 2015.) Kuva 19. Ketterän tapahtumasuunnittelun sprintin vaiheet ja osallistujat. (Sailio 2015.)
Kuva 20. Prosessimallin ja ketterän mallin mahdollisten erojen vertailua Helaman mukaan. (Helama 2014a).
Kuva 21. Tapahtuman idean esittelyä kuvin. (Sailio 2014b)
Kuva 22. Kuvakaappaus Odd tapahtuman Facebook-sivustolta. (Odd FB 2014.) Kuva 23. Odd Shop. (Sailio 2014b.)
Kuva 24. Johannes Helama avaa Odd Launch Party -tapahtuman. Kuva: Taija Sailio.
(Odd FB 2014.)
Kuva 25. Catwalkille katettu illallinen Odd Galassa. Kuva: Veera Uutinen. (Odd FB 2014.)
Kuva 26. Odd Shop Cafe Roosterissa. Kuva: Veera Uutinen. (Odd FB 2014.) Kuva 27. Odd leivos ja tapahtumaflyer. Kuva: Taija Sailio. (Sailio 2014c.) Kuva 28. Sprintit taulukoituna. (Sailio 2015.)
Kuva 29. Tapahtumien jaottelu kohderyhmittäin. (Sailio 2015.) Kuva 30. Kuvauspäivän rekvisiittaa. Kuva: Taija Sailio. (Sailio 2014b.) Kuva 31. Työskentelyä työpajassa. Kuva: Taija Sailio. (Sailio 2014b.)
Kuva 32. The Double Diamond -mallin (Design Council [2005], 6) soveltaminen yhteen sprinttiin. (Sailio 2015.)
Kuva 33. The Double Diamond -mallin (Design Council [2005], 6) toteutuminen ketterän tapahtumasuunnittelun prosessissa. (Sailio 2015.)
Kuva 34. Ketterän tapahtumasuunnittelun päivitetyt periaatteet ja edellytykset. (Sailio 2015.)
Kuva 35. Ketterän tapahhtumasuunnittelun päivitetyt vaiheet ja esitys keskimääräisiksi kestoajoiksi. (Sailio 2015.)
Kuva 36. Ehdotus ketterän tapahtumasuunnittelun uudistetuksi roolijaoksi (Sailio 2015.) Kuva 37. Päivitetyn sprinttijakson osallistujat vaiheittain. (Sailio 2015.)
LIITE 1 Ketterä tapahtumasuunnittelu 14.1.2014. (Sailio 2014a.) 1/3 14.1.2014 Ketterä tapahtuman konseptointi pähkinänkuoressa
Periaatteet
- asiakaslähtöisyyden korostaminen
> kenelle, keiden kanssa, miksi
> aito osallistumisen mahdollistaminen - aikainen julkaisu ja testaus
> kysytään kohdeyleisöltä kommentteja ja ideoita jo suunnitteluvaiheessa
> tehdään tapahtuma yleisölle omaksi
- yhdessä tekeminen ja kaikkien osallistujien asiantuntijuuteen luottaminen
> esim. kysytään mahdolliselta puhujalta, miten hän haluaa osallistua sen sijaan että tilataan 1h puhe aiheesta x
> kysytään yhteistyökumppanilta osallistuisiko hän tapahtumaan x vai y vai keksisikö hän jotain muuta
> ajatusten jakaminen säännöllistä, ei niin paljon katkoksia ja väärinkäsityksiä
> annetaan tiimiläisten itse tulla mukaan sprintille, kun kukin tuntee että hänen
osaamistaan tarvitaan; lisäksi lyhyisiin jaksoihin tiimiläisten helppo sitoutua, kukaan saa ylikuormittua!
- muutoksesta iloitseminen
> varhaiset kommentit säästävät isommalta turhalta työltä ja panostukselta Roolit
Kana kysyi possulta: “Perustetaanko ravintola?”
Possu innostui ja kysyi oliko kana miettinyt jo nimeä. “Pekoni ja munat!” vastasi kana.
Possu tuumaili hetken ja sanoi sitten:
“Ei kuulosta hyvältä, minä antaisin kaikkeni ja sinä vain osallistuisit.”
Possut: etapin työntekijät, tekevät ja päättävät Kanat: muu työryhmä, ohjaavat ja kommentoivat
Possut voivat vaihtua kunkin etapin alussa, kunkin osaamisen ja oman aikataulun mukaan.
Vakiopossuja Heidi/käytännön järjestelyt ja Taija/konsepti & ohjelmasisältö +
Paimen: projektipäällikkö, hallitsee kokonaisprosessia, mahdollistaa possujen työskentelyn, pitää kaikki osapuolet ajan tasalla (Johannes)
Farmari: tapahtuman “omistaja”, vastaa viime kädessä päätöksistä (Tiina?)
LIITE 1 Ketterä tapahtumasuunnittelu 14.1.2014. (Sailio 2014a.) 2/3
Vaiheet
Valmistautuminen
- asiakaslähtöisyys: kartoitus, kyselyt ja käyttäjätarinat
> tuottavat tapahtuman tavoitteet ja kohderyhmät (tavoite 9.1) - tärkeyden ja vaikeuden hahmottaminen
> tuottavat prioriteettilistan
+ käytännön toteutuksen aikataulutus (Heidi) Sprintti
Sprintti on 2viikon-1kk mittainen jakso, jolla on selvä ja realistinen tavoite
* suunnittelukokous
- paikalla farmari, paimen ja possut
- tavoitteiden priorisointi, työsuunnitelma: mitä tässä sprintissä tavoitellaan
* päivitys
- säännöllinen paimenen vetämä pikakokous
- kukin possu kertoo mitä on tehnyt, mitä tekee seuraavaksi, mitä esteitä tekemisellä - mieluiten päivittäin työskentelyjakson aikana mutta meillä esim. 15min kerran viikossa ja päivittäin facebookissa
- tapaaminen avoin kaikille, vain sprinttiin osallistuvat possut puhuvat
- jos tarvetta voidaan pitää lisäksi välikokouksia, kuka tahansa saa kutsua kokoon - tavoitteena pitää kaikki ajan tasalla, pitää yllä työtahtia, bongata ongelmat ajoissa - paimenen tehtävä poistaa esille tulleita esteitä
* välijulkaisu: sprintin tulosten julkaisu, kommenttien vastaanottaminen - ohjelmaluonnoksen esittely yhteistyökumppaneille, puhujille, asiakkalle - äänestyksiä, kilpailuja, haastatteluja, työpajoja…
* välitarkastelu: sprintin tulosten ja kommenttien tarkastelu suunnitteluryhmässä, uuden sprintin ideointi
Tapahtuma Jälkipuinti
LIITE 1 Ketterä tapahtumasuunnittelu 14.1.2014. (Sailio 2014a.) 3/3
Vaiheluonnos Muotoilupäivät (päivämäärät suuntaa antavia!) TAUSTOITUS
Tapahtumaan liittyvien odotusten ja toiveiden kartoittaminen (tehty) Menetelmät: kartoitus, kyselyt, illanvietto
Tulokset
> tunnelma: inspiroiva, innostava, jne.
> tavoite: ammatillinen verkostoituminen, monialainen yhteistyö
>>> ohjelma: lähtökohdat ja aihiot
Asiakasryhmien ja teeman määrittely käyttäjätarinoita hyödyntäen (tavoite 9.1) Menetelmät: työpaja
Tulokset/tavoite
> kohderyhmät: kuka ja kenen/keiden kanssa
> teema/motiivi: yllättyminen, inspiroituminen, verkostojen hyödyntäminen
>>> ohjelma: miten SPRINTTI 1: tapahtumarunko
- Suunnittelukokous mahd. pian? 12.1?: possut, paimen ja farmari
- Työskentelyaika 1 13.1-22.1: Proton päätavoitteiden avaaminen, yhteistyökumppaniverkoston kontaktointi
- Tapaaminen 23.1 klo 18: tapahtumaidean esittely yhteistyökumppanielle, kommentit, yhteistyön ideointi
- Työskentelyaika 2. 24.1-4.2 alustava ilme (?), avaukset someen, tiedote - Julkaisu 5.2 > tiedotustilaisuus Runebergin torttujen äärellä lounasaikaan?
SPRINTTI 2: ohjelmarunko
- Suunnittelukokous 6. tai 7.2 possut, paimen ja farmari - Työskentelyaika 7.-20.2
- Välijulkaisu 20.2: ohjelmarungon julkistaminen / luonnosvaihe - Välitarkastelu 6.3 (koko työryhmä, laskiaispullat)
SPRINTTI 3: ohjelmaluonnos
- Suunnittelukokous 6 tai 7.3 possut, paimen ja farmari - työskentelyaika 7.-20.3
- Välijulkaisu 20.3: ohjelmaluonnoksen julkistaminen / luonnosvaihe - Välitarkastelu 4.4 (koko työryhmä)
SPRINTTI 4: ohjelman julkaiseminen
- Suunnittelukokous 7.4 possut, paimen ja farmari - työskentelyaika 10.-24.4 pääsiäinen 17.-21.4 - Välijulkaisu 24.4: valmiin ohjelman julkaisu - Välitarkastelu 5.5 (koko työryhmä, vappumunkit) TAPAHTUMA 15.- 20.9.2014
JÄLKIPUINTI +karonkka Syyskuun loppu
LIITE 2. Analyysirunko. (Sailio 2014c.) 1/1
Analyysirunko
1) Ketterän tapahtumasuunnittelun prosessin vaiheet, purku aikajärjestyksessä
a. Sprinttijaksojen tunnistaminen b. Sprintin vaiheiden tunnistaminen
i. suunnittelukokoukset ii. sprintin aloituskokoukset iii. päivitykset
iv. muut tapaamiset v. välijulkaisut vi. testaukset vii. välitarkastelut
c. Konstruktion rakentumisen tunnistamien
c. Konstruktion rakentumisen tunnistamien