Pääomasijoittajien luoma lisäarvo

Yksityisen pääomasijoitusyrityksen managerin mukaan heille ei ole itsetarkoitus antaa koh-deyrityksille lisäarvoa. Pääomasijoittajan toiminta kohdeyrityksissä perustuu pikemminkin omistajaohjaukseen. Heille lisäarvo tarkoittaa kohdeyritysten hoitamisesta niin, että niissä asiat ovat kunnossa. Toiminta kohdeyrityksissä aloitetaan usein avainhenkilötiimin ja halli-tuksen kokoamisella. Hallituksiin haetaan eri alojen ammattilaisia. Tässä tutkimuksessa haas-tatellulla julkisella pääomasijoitusyrityksellä on periaate, että he eivät itse mene kohdeyritys-ten hallituksiin kuin harvoissa tapauksissa. He nimittävät kohdeyrityksen hallitukseen ulko-puolisen asiantuntijan, joka edustaa pääomasijoittajaa yrityksessä ja raportoi yrityksen teke-misistä pääomasijoittajalle. Yksityisen pääomasijoitusyrityksen manageri osallistuu itse koh-deyritysten hallituksiin ja kohkoh-deyritysten hallituksiin etsitään myös ammattilaisia yrityksen ulkopuolelta.

"...meillehän se ei ole mikään itsetarkoitus antaa mitään lisäarvoo yrityksille eikä me niin yrityksille väitetäkään..."

"...avainhenkilötiimin ja hallituksen rakentaminen on usein se mistä aloite-taan..."

"...me aina haetaan semmonen ulkopuolinen jäsen, joka sitten on meidän pipo päässä siellä hallituksessa, joka sitten raportoi meille..."

"...nää yritykset saa tämmösen hyvän ulkopuolisen sparraajan..."

"...yrittäjä on osaava ja kykenevä ja energinen...siellä se on enemmän tämmö-nen sparraava rooli..."

Yksityisen pääomasijoitusyrityksen managerin mukaan pääomasijoittaja voi käyttää omia verkostojaan kohdeyrityksen hyväksi ja auttaa yritystä luomaan verkostoja. Managerit tuovat uuteen kohdeyritykseen mukanaan kokemuksia aiemmista kohdeyrityksistä, mutta yritysten ja yritysten tilanteiden erilaisuudesta johtuen kokemuksen merkitystä on vaikea arvioida. Aiem-paa kokemusta ei aina voi hyödyntää edes samalla toimialalla toimivissa yrityksissä. Koh-deyritysten strategian kehittämisessä yksityisen pääomasijoitusyrityksen manageri käyttää apuna ulkopuolisia konsultteja, mikäli kohdeyrityksen hallituksen jäsenten joukossa ei ole kyseisen alan osaajaa.

"...se voi olla aktiivinen verkostojen luomisessa, auttaa yritystä omalla verkos-tollaan..."

"...kaikkiin yrityksiin jokainen sijoittaja tuo aiemmista sijoituskohteista koke-musta, miten se siinä yrityksessä näkyy, sitä on aina vaikea sanoa..."

"...strategiaprosessi...konsultteja käytetään hyvin paljon tommosissa asioissa..."

Julkisen pääomasijoitusyrityksen managerin mielestä tärkeitä lisäarvon muotoja, joita he luo-vat kohdeyrityksiin oliluo-vat asiantuntemus, verkostot ja strukturoitu hallinto. Pääomasijoittajan tehtävänä oli tuoda yritykseen kunkin kehitysvaiheen vaatimaa parasta osaamista. Pääomasi-joitusyrityksen tiimille on vuosien aikana kehittynyt laaja verkosto ja sen hyödyntämistä al-kavissa biotekniikkayrityksissä pidettiin tärkeänä. Yrityksen hallinnon järjestäminen heti alus-ta asti kunnolla oli myös tärkeä pääomasijoitalus-tajan tehtävä.

"...asiantuntemus mitä tämmönen pääomasijoittaja voi tuoda...meiän koko tii-missä oleville henkilöille on syntynyt valtava verkosto...se on arvokasta tietoa alkavalle yritykselle..."

"...strukturoitua hallinnointia, tämmöstä ison yrityksen näköstä toimintaa lähe-tään viemään heti alusta pitäen...järjestelmällisempää ja sovittua...valmis ra-kenne hyvin yrityksen aikaisessa vaiheessa..."

Markkina-asiantuntemusta pääomasijoittajat eivät pystyneet biotekniikkayrityksiin koska yri-tykset toimivat hyvin kapeilla toimialoilla. Markkina-asiantuntemuksen kehittäminen nähtiin yritysten omaksi tehtäväksi.

"...markkina-asiantuntemus, harvoin meillä on siihen todellista lisäarvoa annet-tavana..."

Seurannan ja valvonnan osalta pääomasijoittajien on tärkeää saada kohdeyrityksistä, markki-noista ja toimintaympäristöstä luotettavaa tietoa riittävän usein. Operatiiviseen toimintaan pääomasijoittajat eivät puutu, mutta tarvittaessa esimerkiksi kohdeyrityksen taloushallinnon järjestämiseen pääomasijoittajilla on tarjota tarvittavat työkalut.

"...saat luotettavaa tietoa riittävän usein sieltä yrityksestä ja markkinoista ja yleensä toimintaympäristöstä..."

"...jos yrityksessä ei kyetä taloushallintoa järjestämään, voidaan kertoa miten se tehdään..."

5.3.2 Pääomasijoittajien osallistuminen ja yhteydenpito

Julkisella pääomasijoitusyrityksellä on paljon kohdeyrityksiä hallinnoitavanaan, osittain siksi, että kohdeyritysten hallituksiin haetaan ulkopuolinen jäsen ja siten pääomasijoittajan aikaa ei mene hallitustyöskentelyyn vaan pääomasijoittaja voi keskittyä muihin toimenpiteisiin. Haas-tatellulla managerilla oli noin viisitoista yritystä hallinnoitavanaan. Julkisella pääomasijoitta-jalla oli liian vähän työntekijöitä tarpeeseen nähden. Siksi managerit eivät voineet olla teke-misissä yritysten kanssa niin paljon kuin olisi tarpeellista. Yksityisen pääomasijoitusyrityksen managerin mielestä noin viisi hallinnoitavaa yritystä on sopiva määrä yhtä manageria kohti,

mutta se voi vaihdella paljon. Toinen manageri voi hoitaa paljon useampaa kohdeyritystä ja toinen paljon vähemmän.

...meidän firmassa meitä henkilöitä, jotka näitten hankkeitten kanssa on tekemi-sissä näitten kohdeyritysten osalta, on suhteellisen vähän...meillä on resurssipu-la...oma panostus on aivan riittämätön..."

"...se on semmonen kapasiteettikysymys..."

Julkisen pääomasijoitusyrityksen manageri oli yhteydessä yrityksiin hyvin vaihtelevasti, toi-siin yrityktoi-siin enemmän ja toitoi-siin vähemmän. Yhteydenpidon määrä vaihteli yhdestä kerrasta kuukaudessa useisiin kertoihin kuukaudessa. Toisinaan yritykset ottavat yhteyttä pääomasi-joittajaan. Tällöin yritykset haluavat keskustella toimintansa hyvistä ja huonoista hetkistä.

Yksityisen pääomasijoitusyrityksen managerilla osa kohdeyrityksistä sijaitsee kaukana, mutta yhteyttä pidetään silti usein erilaisilla nykyaikaisilla kommunikaatiotavoilla, kuten videopu-heluilla. Yhteydenpidon tiheys vaihteli yhdestä kerrasta viikossa yli kahteen kuukauteen. Jos kohdeyrityksillä meni hyvin, tarvetta puuttua sen toimintaan ei välttämättä ollut.

"se on hyvin erilaista eri yritysten kanssa...se on hyvin yksilöllistä...se on hyvä näin..."

"...modernit yhteydenpitovälineet, netti erityisesti kaikissa muodoissaan helpot-taa..."

5.3.3 Pääomasijoittajien maantieteellisen etäisyyden merkitys

Julkisella pääomasijoitusyrityksellä on toimipaikkoja eri puolilla maata ja managerit ovat si-ten suhteellisen lähellä hallinnoitavia yrityksiään. Maantieteellisellä etäisyydellä ei ollut mer-kitystä yhteydenpitoon. Yksityisellä pääomasijoitusyrityksellä on myös toimipaikkoja eri puo-lilla maata, mutta haastatellulla managerilla oli yksi kohdeyritys myös Ruotsissa. Hänen mu-kaansa maantieteellisellä etäisyydellä oli merkitystä yhteydenpitoon nykyaikaisista yhteyden-pitovälineistä huolimatta.

"...me ollaan jakaannuttu tässä valtakunnassa...sillä tavalla me ollaan aika lä-hellä...ei sillä niin hirvittävän suurta vaikutusta ole..."

"...tietysti vaikuttaa, se on ihan itsestään selvää..."

5.3.4 Erilaisten lisäarvojen tärkeys yritystoiminnan eri vaiheissa

Julkisen pääomasijoitusyrityksen mukaan erilaisten lisäarvon muotojen merkitys ja tärkeys vaihtelee yritystoiminnan eri vaiheissa. Alussa on tärkeää saada yrityksen rakenteelliset asiat kohdalleen. Se pitää sisällään mm. hallitustyöskentelyn. Myöhemmin tulevat esille muut lisä-arvon muodot. Myös yksityisen pääomasijoitusyrityksen mukaan alussa on tärkeintä saada rakennettua avainhenkilötiimi ja hallitus ja saada ne toimimaan.

"...sen jälkeen kun rahat on tilillä alkaa se varsinainen työ ja heti ensimmäiseksi pitäs saada nämä rakenteelliset asiat kuntoon...kunnon hallitustyöskente-ly...sitten vähän myöhemmin voi näitä muita asioita tulla eteen..."

"...avainhenkilötiimin ja hallituksen rakentaminen on usein se mistä aloite-taan..."