osallistumaan ja sitoutumaan liikkeeseen?
4. Arvot ja liikkeen tulevaisuus. Millaiset ovat Lähetyshiippakunnan jäsenten raamattukäsitykset, moraaliperiaatteet ja suhde naispappeuteen?
3.2. Tutkimusmenetelmä ja kyselylomake
Tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus, mutta siinä on myös avoimien kysymysten ja aiemman tutkielmani kautta saatua laadullista aineistoa.
Lähtökohta tutkimukselle syntyi aikaisemmin tekemäni kandidaatin tutkielmani pohjalta, jonka tein Lähetyshiippakunnasta laadullisella menetelmällä.
Sähköpostin kautta tapahtuvalla kyselyllä hankin neljältä vastaajalta aineiston, jossa ilmeni motivaatiotekijöitä Lähetyshiippakunnan valintaan. Laajempi Pro gradu tutkimus päätettiin tehdä määrällisenä tutkimuksena, jotta saataisiin muodostettua tarkempi kokonaiskuva suuremman joukon käyttäytymisestä.
Kvantitatiivinen menetelmä mahdollistaa prosessien ja rakenteiden tutkimisen, jotka eivät ole välittömästi havaittavissa. Myös ilmiön yleisyys ja jakaumat sekä vertailun tekeminen ja riippuvuudet on mahdollista selvittää.70 Kyselylomakkeella pystyy hankkimaan aineiston tuntematta vastaajia, ja heidän on helpompi vastata vapaasti ja rehellisesti. Tutkijan subjektiivinen vaikutus poistuu, mutta
70 Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1994, 20-22, 34-47.
tarkentavien kysymysten tekemiseen ei ole mahdollisuutta.71 Kyselylomakkeen rakensin Salomäen ja Hietalan kyselylomakkeen pohjalta, koska halusin vertailla tuloksia heidän tutkimuksiinsa. Lisäksi kehittelin uusia kysymyksiä kandidaatin tutkielman tulosten pohjalta. Naispappeuskysymys oli niin merkittävässä roolissa aiemmissa tuloksissa, joten asiaa kysyttiin nyt tarkemmin ja perusteellisemmin.
Kyselyssä oli 39 strukturoitua kysymystä ja neljä avointa kysymystä, joilla toivottiin saavan vastaajien vapaita ajatuksia esille. Vastaajien taustatietoja selvitettiin kysymyksillä 35-43 ja uskonnollisia taustatekijöitä, kuten lapsuuden uskonnollisuutta, uskon vakaumuksen syntymistä ja herätysliike taustaa
selvitettiin kysymyksillä 14-17. Osallistumista Lähetyshiippakuntaan mitattiin kysymyksillä 1,4,5 ja herätysliikkeisiin ja ev. lut. kirkkoon kysymyksillä 18-22.Osallistumista ja sitoutumista kannustavia tekijöitä selvitettiin kysymyksillä 3, 9-12. Kysymykset 24-30 käsittelivät uskonvakaumusta ja moraalia, ja 31-34 Lähetyshiippakunnan arviointia. Asenneväittämiin vastattiin viisiportaisella Likert- asteikolla. Sen vastaamiseen käytetyt vaihtoehdot olivat yleensä: 1. ei ollenkaan, 2. melko vähän, 3.jonkin verran, 4. melko paljon ja 5. hyvin paljon.
Alkuun sijoitettiin merkityksellinen avoin kysymys, (numero 3.) ”Miksi lähdit mukaan Lähetyshiippakunnan toimintaan?”, että saataisiin vastaajalta
mahdollisimman suuri panostus vastaukseen kyselyn alkuvaiheessa. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin löytämään syvempiä kvalitatiivisia motiiveja liikkeeseen sitoutumiselle sekä paljastamaan suhteen laatu herätysliikkeisiin ja ev.lut.
kirkkoon. Näiden vastausten analysoitiin käytin kvalitatiivista metodia, jonka avulla pyrin ymmärtämään yksilöiden subjektiivisia ja henkilökohtaisia
kokemuksia. Tutkittavien oma ääni sai näin tilaa ja menetelmällä voitiin lähestyä ilmiötä, joita ei voi kuvailla numeroilla ja määrällisillä käsitteillä.72
Sisällönanalyysin mukaisesti pyrin järjestämään hankitun tutkimusaineiston loogisesti, ymmärrettävään muotoon. Pyrittiin myös tiivistämään aineistoa ja kuvailemaan sisältöä teorian pohjalta, niin että tutkimuksen kohteena olevat ilmiöt
71 Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1994, 138.
72 Uusitalo 1991, 79-83.
ja valintaprosessit avautuivat. Silloin voitiin tarkastella ilmiön rakennetta ja ilmiöiden välisiä suhteita ja syitä ilmiön syntyyn.73
3.3. Aineistonkeruu ja käsittely
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin yliopiston sähköisen lomakkeen avulla. Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola tarkasti ja hyväksyi
kyselylomakkeen ennen lähettämistä ja toimi suosittelijana tutkimukselle. Suomen Luther-säätiön Lähetyshiippakunnan kyselyyn vastasi yhteensä 152 henkilöä.
Tavoite oli saada 200 vastausta, mutta kyselyihin ei oikein mielellään osallistuttu joissakin seurakunnissa. Osa oli epäluuloinen kyselyn motiiveista ja pelkäsi että tuloksia käytetään Lähetyshiippakuntaa vastaan. Jotkut pastorit unohtivat asian esille viemisen seurakuntaan ja toiset eivät saaneet jäseniä innostumaan
vastaamiseen. Oli myös pastoreita, jotka pitivät tutkimusta erittäin tärkeänä ja puhelinkeskusteluissa lupasivat suositella lämpimästi kyselyä seurakunnassaan.
Miehiä ja naisia oli lähes yhtä paljon vastaajina. Verkkoon E-lomakkeelle vastasi 124 henkilöä ja paperiversioon 28 vanhempaa henkilöä, joille internetin käyttö oli vierasta. Kyselypyyntö lähetettiin ympäri Suomea Lähetyshiippakunnan 14 seurakunnan paimenelle, jotka jakoivat tietoa tutkimuksesta seurakunnissaan lähettämällä sähköpostilla kyselypyyntöä, jossa ilmeni E-lomakkeen osoite ja suora linkki, jäsenilleen, keskimäärin 20-30 kappaletta joka seurakunnassa.
Paperisia tiedotteita, jossa oli tiedot kyselytutkimuksesta, jaettiin myös
seurakuntien tilaisuuksissa. Tarkoitus oli saada aineisto kerättyä helmikuun alussa 2014. Koska kyselyyn ei tullut aluksi riittävää määrää vastauksia, soitin
seurakunnan paimenille ja tiedustelin hankkeen edistymisestä. Muutamat olivat unohtaneet välittää tietoa ja lupasivat korjata asian. Tarjosin mahdollisuutta myös paperiseen kyselylomakkeeseen, koska olin saanut yhteydenottoja vanhemmilta henkilöiltä, jotka halusivat osallistua kyselyyn, mutta eivät osanneet käyttää tietokonetta. Useimmissa seurakunnissa ilmoitettiin nettikyselyn onnistuvan kaikilta jäseniltä, mutta viisi seurakuntaa ilmoitti paperiversion tarpeesta.
Lopullinen päivämäärä kyselyn päättymiselle asetettiin 3.3.2014, mutta koska paperiversioita saapui postista 6.3. asti tuli siitä viimeinen päivä, jolloin syötin viimeiset tiedot käsin E-lomakkeelle ja aineisto viettiin SPSS for Windows 21 ohjelmaan ja raportti oli valmis analysoitavaksi.
73 Tuomi & Sarajärvi 2004, 98-116.
Tilastollisessa käsittelyssä käytettiin tavanomaisia tilastollisia menetelmiä, erityisesti suoria jakaumia, keskiarvoja ja ristiintaulukointia. Analyysissa saadut prosenttiluvut pyöristettiin lähimpään kokonaislukuun, mistä seurasi, että toisinaan summa saattoi alittaa tai ylittää sata prosenttia. Yksisuuntaista
varianssianalyysiä ja faktorianalyysiä käytettiin, jotta useiden muuttujien sisältöä saataisiin tiivistettyä yksinkertaisiin ulottuvuuksiin. Faktorianalyysillä selvitettiin millä muuttujilla on keskenään samankaltaista vaihtelua. Muuttujat, joilla on keskenään samankaltaista vaihtelua, mutta ovat riippumattomia, yhdistetään faktoreiksi.74
3.4. Kyselyyn vastanneet
Kyselyyn vastanneet muodostivat ryhmän Lähetyshiippakuntaan kiinteästi kuuluvista henkilöistä. Miehiä oli 72 ja naisia 76 vastaajista. Ikäjakaumaa
mitattiin viidessä kategoriassa. Seuraava taulukko esittää jakauman. Vastaajia oli tasaisesti kaikista ikäryhmistä paitsi nuorimmasta ikäluokasta, joita oli niin vähän, että vertailuissa ikäryhmä 21-34 liitettiin 25-34 vuotiaiden ryhmään.
Taulukko 1. Ikäryhmät N=149
Ikä N %
21-24 2 1
25-34 30 20
35-49 40 27
50-64 39 26
65- 38 26
Vastaajien siviilisääty. Naimisissa olevia oli 68 prosenttia, naimattomia 18 prosenttia, eronneita 8 prosenttia ja leskiä 6 prosenttia. Uskontokuntaa kysyttiin neljällä kysymyksellä. Neljä viidestä (82%) kuului Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kahdeksan prosenttia vastasi; ei mikään uskontokunta ja joka kymmenes (10 %) vastasi, jokin muu kohtaan, ja se oli kaikilla
Lähetyshiippakunnan seurakunta. Ortodokseja ei ollut yhtään vastaajien joukossa.
Kyselyyn pyrittiin saamaan osallistujia tasaisesti ympäri Suomen, mutta kyselyssä
74 Nummenmaa 2009, 396-397.
vastaukset painottuvat kahdelle alueelle. Maantieteellisesti katsottuna vastaajia oli eniten Satakunnasta ja Etelä-Savosta. Seuraava taulukko kuvaa jakaumaa
suuruusjärjestyksessä.