1. Siinä nimenomaan sen järjestelmän uudistamisessa ja rakentamisessa ammattikorkea-koululla on iso rooli, koska siinä tarvitaan organisaatio, jolla on kompetenssia olla aktiivinen ja jolla on myös jonkin verran omia resursseja. (SA11)
2. … me ollaan joskus oltu ensimmäisenä sijoittajana. Se on ollut itse asiassa tuolla Mediwes-tissa ja Nikkarikeskuksessa Jurvassa. Me ensimmäisenä, erittäin pitkän jauhamisen jälkeen päätettiin, että vuokrataan sieltä tiloja. Kun me vuokrattiin, niin sitten tulee muitakin mu-kaan. Tää on ollut meidän yksi rooli, joka ei ole hirveän paljon ulos lausuttu, eikä ole ehkä aina mietittykään. (SA14)
3. Sitten on pyritty ohjaamaan sitä, että meidän yliopettajilla olis yhteydet EPANET-profes-soreihin. Me on kutsuttu ne yliopettajakokouksiin esittäytymään, että meidän ihmiset sais kuvaa, ketä siellä on. Yritetään houkutella, keksiä porkkanoita, että tehtäis yhteisiä hankkeita ja näin poispäin, että tää vuorovaikutus tiivistyis koko ajan. (I5)
4. … meille tuli EU-jäsenyys ja sitä myöten varsinkin maaseutupuolella ja perustuotannon puolella aukeni hanketoimintamahdollisuudet. Siellä ei varsinaisesti tehdä tutkimustoi-mintaa, vaan silloin puhutaan nimenomaan kehitystoiminnasta ja hankkeista ja tällaisesta soveltavasta tutkimuksesta. Se on yks yksikkö, joka osas lähteä hyödyntämään niitä mah-dollisuuksia ja sitä rahoitusta, joka oli tarjolla, koska osaamistahan sekin vaatii. Semmoista pitkäjänteistä on myös sosiaali- ja terveyspuolella, varsinkin sosiaalipuolella. Ne on nykyisin sama yksikkö myös, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Siellä on semmoista näkemystä, pitkä-jänteisesti kehitetty sitä osaamista ja lähdetty hakemaan sellaisia kumppanuuksia. (I5) 5. Meillä on se hyvä tilanne, että meillä on sentään niitä yrityksiä. Vaikka ne on pk ja pieniä vielä suurin osa, niin niitä kuitenkin on ja sieltä löytyy sitä kehittämishalukkuutta, mutta se on sitä jatkuvaa markkinointia ja kontaktointia. Tietyllä tapaa toimien olis paljon helpom-paa, jos olis muutama iso, jolla olis koko ajan jotain juttuja. (I7)
6. Tällainen kollegiaalinen ja demokraattinen lähestymistapa, niin sitä kautta hyväksyy ja sitoutuu myös muiden jutut. (I8)
7. Sitten on tää tutkimus- ja kehittämiskeskus O´Sata, joka myy tavallaan tutkimus- ja kehi-tyspalveluja ja toimii tällaisena tiedonsiirtolinkkinä yrityksiin ja elinkeinoelämään. (SA9) 8. Ammattikorkeakoulun perustamisideakin oli se, että se palvelee aluetta jne. Rakenteita on pyritty sen mukaan myös siinä alkuvaiheessa kehittämään. Jos ajatellaan sitä, että meilläkin oli 13 oppilaitosta, jotka lyötiin yhteen. Koko organisaatiolle rakennettiin sitten yksi yhtei-nen kehittämis- ja palvelukeskus, joka nyt on sitten tää tutkimus- ja palvelukeskus O´Sata.
Luotiin nimenomaan sitä funktiota, että on tällainen oma kanavansa. (SA9)
9. … tässä Satafood oli mainittu yhtenä toimijana tuolla Huittisissa. Tässä on tää Satafood ja ammattikorkeakoulun Huittisten yksikkö, niin nehän toimii periaatteessa samoissa tiloissa.
Toimitusjohtaja on ammattikorkeakoulusta lainassa tai virkavapaalla Satafoodissa. Sen syn-nyttämisessä oli ammattikorkeakoululla merkittävä rooli. (SA9)
10. Koska Jyväskylän seudulla on monia toimijoita yritysten kehittämisroolissa, niin me ol-laan tavalol-laan suhteellisen pieni tai sanotaan yksi toimija monen joukossa. Mutta kun men-nään tonne reuna-alueille, niin meidän rooli on siellä aivan toista suuruusluokkaa eli siellä ei näistä muilla työelämän kehittämistoimijoilla ole niin paljon roolia kuin mitä meillä siellä on. (SA6)
11. Siinä mielessä ammattikorkeakoulun aluestrategia on luonteeltaan merkityksetön, ellei se ole yhteisymmärryksessä muiden toimijoiden strategioiden kanssa. Sen takia se ei voi olla itsenäinen. Ammattikorkeakoulu ei voi vetää tätä maakunnan kehitystä yksin, mutta se voi olla siinä mukana. (SA6)
12. Meillä on yksi hirmu tärkeä asia, mikä meidän täytyy lähiaikoina saada aikaiseksi, saada itsemme läpinäkyvämmiksi tuonne työelämään päin. Meidät koetaan sellaisena isona mam-muttina, johon on vaikea käydä mistään kohti kiinni. On vaikea saada yhteyksiä sellaisiin yrityksiin, jotka eivät meitä ennestään tunne. Sen organisointi ei ole meillä vielä kunnossa.
(SA6)
13. Tää aluekehitystehtävä on aika mielenkiintoinen täällä Tampereen seudulla kaikkiaan, kun meitä on kolme korkeakoulua ja VTT ja muutenkin paljon sellaista t&k-myönteistä yri-tystoimintaa. Täällä on t&k-toimijoita aika paljon, sitten osaamiskeskuksia ja kaikkea. Tääl-lä kaikki pistävät oman lusikkansa aluekehitykseen tälTääl-lä seudulla ja sitä on vaikea ajatella meidän tehtäväksi erityisesti. (I2)
14. Ennen kaikkea se, että kun tätä strategiaa tehtiin, niin siinä syntyi tällaisia henkilökoh-taisia kontakteja ja oppii tuntemaan toisiamme, jolloin se kanssakäyminen on paljon hel-pompaa myös niillä aloilla, joissa tätä perinnettä ei ollut vielä. Sehän ei jää pelkästään siihen asiakirjaan, vaan neuvottelukunta yhdessä kokoontuu pari kertaa vuodessa niitä hankkeita valmistelemaan. (SA9)
15. Nää tän tyyppiset organisaatiot ovat hirveän tärkeitä, koska minun mielestä ne monesti kutoo yhteen sitä aika hajanaista organisaatioiden kirjoa, mikä löytyy monista maakunnista.
Jos sieltä puuttuvat nämä verkostomaiset organisaatiot, niin se yhteistyö on minun mielestä aika niukkaa ja aika muodollista sillä tavalla, että ei mennä välttämättä kovin syvälle näissä asioissa. (SA11)
16. … että kun tehdään alueellisia strategioita, niin halutaan olla niissä itse mukana jo siinä laatimisvaiheessa. Ei välttämättä sillä tavalla, että haluaisimme olla rakentamassa itseämme sisään siihen. Ehkä sekin on yksi ajatus, mutta se että olla mieluummin proaktiivinen kuin reaktiivinen, ettei vaan reagoida siihen, että joku sanoo, että meillä” (I9)
17. Melkein jopa enemmän strateginen linjaaja, koska tää on niin merkittävä toimija tällä alueella. Täällä on paljon osaamista, taloudellisesti vahva yksikkö. Ei me pelkästään tyydytä seuraamaan, mun mielestä, että mitä mennään ja tarjoamaan osaamista, että jos ei kelpaa, niin ottakaa, vaan kyllä tässä ammattikorkeakoulussa yhtymähallituksessa koko kuntayhty-mässäkin tehdään linjauksia.(I5)
18. Siinä on ehkä se, että ammattikorkeakoulun rooli nyt hyväksytään. Ammattikorkea-koulusta ei tiedetty, miten se toimii. Tavallaan ne ennakkoluulot siellä yliopiston puolella on hälventyneet. Nyt on lähdetty tasavertaisemmasta tilanteesta, että ammattikorkeakoulu tunnustetaan merkittäväksi innovaatiotoimijaksi. Pystytään varmaan sopimaan semmoisia
alueita, joissa ammattikorkeakoulu on selkeä veturi ja sellaisia alueita missä yliopisto on ja sitten ne, missä tehdään yhteistyötä ja miten. Työnjakoa pystytään selkiyttämään. (I3) 19. Jos tää yhteistyöhalukkuus lisääntyy, niin se luo mun puolesta paljon uusia mahdolli-suuksia sille, että me voidaan sekä koulutus- että tutkimuspuolella tehdä yhteisiä juttuja ja sillä tavalla päästä yhdistämään toimintoja, vaikka näitä organisaatioita ei sinänsä miten-kään muutettaiskaan. Lähinnä se on nähdäkseni siitä kiinni, että saadaan yhteistyöasenne leviämään näihin suuntiin. (I2)
20. Edelleen tätä tutkimus- ja kehitystyötä ollaan ajamassa sisälle, mutta näyttöjä on jo vuo-silta ennen kaikkea tekniikan puolelta. (SA9)
21. Meidän tekniikka on hyvin vahva toimija, aika isojen ja kovien hankkeiden kanssa. (SA6) 22. Sosiaali- ja terveysala on erittäin aktiivinen ja tehokas toimija, mutta siihen liittyy yksi pieni ongelma. Ne ei löydä koskaan rahoittajia. (SA6)
23. Rahaa liikkuu aika pitkälle tekniikan puolella. Jos ajatellaan sosiaali- ja terveyspuolta, niin siellä ei ole sellaista maksajaa. Rahoitusrakenne on ihan erilainen. (SA9)
24. Rakennuspuolella on tuotteistettuja palveluja (mittauspalvelut: kosteus- ja äänimittauk-set), fysiikan puolella on jotakin tuotteistettuja palveluja. Niille on määritelty, mitä palvelu sisältää ja mitä se maksaa. Niille on olemassa asiakkaat. Meillä pitäisi olla paljon enemmän testaus- ja palvelutoimintaa, joka on tuotteistettu ja sillä on selkeä hinta. Se vaatii myös sen, että sillä on omat tekijänsä. Siinä on joku vastuuhenkilö, joka tekee sitä työtä. Se ei voi olla niin, että me myydään jotain mittaus- tai testauspalvelua siten, että me katsotaan listasta, että tuolla opettajalla on kaksi tuntia vapaata, käypä mittaamassa. Se on kuitenkin ammatti-työtä. Ei se oikein onnistu. Siinä pitäisi olla aina joku, joka tekee sen. Ainut on, jos me oltais oikeasti kehitetty jotain tuotteita ja palveluja, jota me myytäis ja sitä kautta saatais tulora-hoitusta. (I1)
25. Toinen oli se, että tämmöinen tutkimus- ja kehitystoiminnan yksikkö, jonka liikevaihto tulee pääosin näistä julkisrahoitteisista projekteista, Tekesin ja rakennerahaston jutuista ja muista. Ei se pääse ikinä nollatulokseen budjettiteknisesti, kun sinne tulee kaikki, osuus ammattikorkeakoulun yleisistä kustannuksista ja kaikki muu nämä. (I7)
26. … ulkopuolinen rahoitus, tuli se sitten EU-rahoituksena tai oli se Tekesiä tai mitä vaan, niin siihen kaikkeen liittyy tietyn lopputuloksen tekeminen asiakkaalle tai asiakasryhmälle.
Silloin se tarkoittaa, että siinä ei ole mitään löysiä. (I8)
27. EU:n ja TEKES:n ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden hankkia rahoitusta työntekijöiden palkkakustannuksiin. Läänin hankkeet eli ESR-rahaston hankkeet ei pysty investointeja te-kemään…Ainut, miten tuollaisista pystyisi saamaan tulorahoitusta on, että toimii toimitta-jana eli alihankkitoimitta-jana jollekin jo hankkeen saaneelle organisaatiolle, joka laskuttaa ja saa sitä kautta. (I1)
28. Jos me tehdään omilla pienillä rahavaroilla tai yrityksiltä saaduilla pienillä, lyhytkestoi-silla rahoituklyhytkestoi-silla, niin silloin me ei saada kunnolla sitä jatkuvuutta tähän. Senkin takia on tarvetta tällaisiin isompiin monivuotisiin hankekokonaisuuksiin, joissa aina on joku julki-nen rahoittaja mukana. (I2)
29. Pikku hiljaa, ei olis tarkoitus tasapäistää, mutta antaa tietyt perusraamit, missä toimi-taan. Yhtäältä näkyis, että ammattikorkeakoululla olis tietty tavoitetaso, mikä me halutaan ja näyttäis yhtenäiseltä ammattikorkeakoululta. Toisaalta halutaan antaa mahdollisuus oma-leimaisuuteen ja kunkin oman alan erilaisuuteen. (I5)
30. Tää oli sellainen asia, että kukin yksikkö saattoi lähettää hakemuksia Satakuntaliittoon ja TE-keskukseen ilman, että niistä tiedettiin keskushallinnossa oikeastaan mitään ja saatet-tiin tehdä sellaisia rahoituspäätöksiä, jotka eivät olleet linjassa koko ammattikorkeakoulun kanssa. Kyllä tää varmasti nyt on paljon enemmän linjassa. Näiden painopisteiden mukaan mennään. Tavallaan tiedetään, mistä ne hakemukset tulee. Ne tulee O’Sadan kautta, proses-sin läpi käy. (SA9)
31. Tämä on hirveän tärkeä asia, että miten se kulttuuri hyväksyy sen. Yliopistossahan se kannustinjärjestelmä perustuu semmoiseen henkilökohtaiseen meritoitumiseen. Se on sem-monen aika helppo puoli siellä, että yliopistot saadaan tutkimaan ja kehittämään. Se on se oma kunnianhimo, joka ajaa. Tässä järjestelmässä, joka on pohjimmiltaan tällainen oppilai-tosjärjestelmä, niin miten se siihen saadaan, se on se ydinkysymys. (I3)
32. Pikku hiljaa pitää muokata tätä asennetta, että se on osa opetusta. Ehkä ennen kaikkea tarjoamalla esimerkkejä, että opettaa voi muutenkin kuin sieltä opettajan pöydän takaa pe-rinteisillä menetelmillä. Nuorille ja uusille opettajille se on luontevampaa kytkeä opetusta projektiopintoihin ja kaikkea muuta, niin että opiskelijat tulee kytkettyä tähän tutkimus- ja kehitystoimintaan, mutta vanhemmille opettajille se muutos ei ole kaikille ole ihan helppo.
(I5)