Opasta voidaan hyödyntää jatkossa pitkään, sillä oppaamme löytyy sähköi-sesti, jonka vuoksi sen käyttöönottaminen on helppoa, mutta tarvittaessa on myös mahdollista tulostaa opas. Tulostettua opasta voidaan käyttää helposti samalla esimerkiksi ulkona lasten kanssa puuhatessa. Sähköinen opas pysyy myös pitkällä aikavälillä paremmin tallessa sähköpostissa, kuin pelkästään pa-perisena versiona säilytettävänä.
Lasten normaali karkeamotorinen kehitys on ajasta riippumatta samanlaista, joten lasten kehitykseen liittyvä tieto ei itsessään muutu ainakaan nopealla ai-kataululla, joka mahdollistaa oppaan hyödyntämisen vielä moniksi vuosiksi.
Jatkokehittämisen näkökulmasta opastamme sekä opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää opasta kehittämällä päiväkodista saama palaute huomioi-den. Lisäksi olisi mahdollista tutkia hienomotoriikan tukemisen keinoja var-haiskasvatuksessa, ja koota vastaavanlainen opas, kuin tässä opinnäyte-työssä. Mahdollista olisi myös tutkia vanhempien osuutta ja keinoja lastensa motorisen kehityksen tukemiseen kotona/päiväkodin ulkopuolella. Oppaamme soveltuvuutta perheiden henkilökohtaiseen käyttöön kotona olisi mielenkiin-toista tutkia, ja mahdollisesti muokata oppaasta soveltuvampi myös perheiden käyttöön sopivaksi.
Tärkein oppaamme pohjalta esille noussut jatkokehittämisehdotus olisi kerätä tarkemmin keinoja 0-1-vuotiaiden lasten karkeamotorisen kehityksen tukemi-seen. Myös innovatiivisempia ideoita karkeamotorisen kehityksen tukemiseen olisi hyvä miettiä, sillä sellaisia täysin uusia ajatuksia päiväkodit varmasti kai-paisivat.
LÄHTEET
Carson, V., Lee, E-Y., Hewitt, L., Jennings, C., Hunter, S., Kuzik, N., Stearns, J., Unrau, S., Poitras, V., Gray, C., Adamo, K., Janssen, I., Okely, A., Spence, J., Timmons, B., Sampson, M. & Tremblay, M. 2017. Systematic review of the relationships between physical activity and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health. PDF-dokumentti. Saatavissa:
http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.xamk.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfvie- wer?vid=3&sid=a9509419-9d22-4df4-8148-ca9d19589fea%40session-mgr4008 [viitattu 15.10.2019].
Hamari, A. 2014. Karkeamotorisen kehityksen viivästymän havainnointi var-haiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tie-dekunta. Pro gradu- tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa:
http://jul-tika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201409231878.pdf [viitattu 20.12.2018].
Heikkilä T. 2014. Tilastollinen tutkimus. PDF-dokumentti. Saatavissa:
http://www.tilastollinentutkimus.fi/7.RAPORTOINTI/TutkimuksenLuotetta-vuus.pdf [Viitattu 7.12.2019]
Hietala, M. 2014. Varhaislapsuuden motoristen toimintojen yhteys myöhem-min opittuihin motorisiin taitoihin. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen lai-tos. Pro gradu- tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44928/URN-NBN-fi-jyu-201412173523.pdf?sequence=4 [viitattu 8.1.2019].
Hyvärinen, R. 2005. Millainen on toimiva potilasohje? Hyvä kieliasu varmistaa sanoman perillemenon. Duodecim 2005;121:1769-1773. Katsaus. PDF-doku-mentti. Saatavissa:
https://www.ebm-guidelines.com/xme-dia/duo/duo95167.pdf [viitattu 25.10.2019].
Jaakkola, T. 2016. Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! Perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. 2016. Kirjallisuuskatsaukset. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://oppimateriaalit.jamk.fi/yamk-kasikirja/kirjalli-suuskatsaukset/ [viitattu 21.5.2019].
Jyväskylän yliopisto KOPPA. 2010 Tutkimuksen toteuttaminen. WWW-doku-mentti. Saatavissa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/tutki-musprosessi/tutkimuksen-toteuttaminen#tutkimustulosten-luotettavuus [viitattu 7.12.2019]
Kananen, J. 2012. Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Karjalainen, A-L. & Roivas, M. 2013. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Hel-sinki: Edita.
Kivioja, E. 2013. 3-vuotiaan lapsen kehityksen arvioiminen HALI-arvioinnin ja Bayley-lll-testin avulla. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Psykologian pro gradu- tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84867/gradu06943.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [viitattu 12.12.2018].
Kotimaisten kielten keskus. Vinkkejä ohjetekstin tekijöille. WWW-dokumentti.
Saatavissa: https://www.kotus.fi/ohjeet/virkakieliohjeita/ohjeita_ohjeiden_teki-joille [viitattu 24.10.2019].
Kukkonen, K. 2019. Lapsilähtöinen liikuntakasvatus päiväkodin toimintaympä-ristössä. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kandidaatin tutkielma.
PDF-dokumentti. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201905211858.pdf [viitattu 19.10.2019].
Käypä hoito. 2012. Lihavuus (lapset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeci-min ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. WWW-dokumentti. Päivitetty 2019. Saatavissa:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=kht00035 [viitattu 6.2.2019].
Laasonen, K. 2015. Motoristen taitojen arviointiin ja niihin liittyvien vaikeuksien tunnistamiseen käytettävän testin kehittäminen 4-6 vuotiaille lapsille. Jyväsky-län yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48056/978-951-39-6428-3_vai-tos_20151219.pdf?sequence=3 [viitattu 1.1.2019].
Laukkanen, A., Joensuu, L., Sääkslahti, A., Ihalainen, J., Huotari, P., & Haa-pala, E. 2018. Motoristen taitojen ja lihasvoiman vuorovaikutus lapsuudessa ja nuoruudessa. Liikunta ja tiede. Julkaisuja 4/2018. PDF-dokumentti. Saata-vissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59660/motoristentaitojenja-lihasvoiman.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 3.10.2019].
Makkonen, S-M. 2018. Vanhempien näkemys ja kokemus 4-5-vuotiaiden las-tensa fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. PDF-doku-mentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han- dle/123456789/57173/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201802251592.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [viitattu 19.10.2019].
MLL. 2018. Vauvan liikunnallinen kehitys. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-liikunnal-linen-kehitys/ [viitattu 29.1.2019].
MLL. 2019a. 1-2-vuotiaan liikunnallinen kehitys. WWW-dokumentti. Saata-vissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuoti-aan-liikunnallinen-kehitys/ [viitattu 29.1.2019].
MLL. 2019b. 3-4-vuotiaan liikunnallinen kehitys. WWW-dokumentti. Saata-vissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/3-4-v/3-4-vuoti-aan-liikunnallinen-kehitys/ [viitattu 29.1.2019].
Nevalainen, K. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta.
Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han- dle/123456789/54326/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201706062698.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [viitattu 20.10.2019].
Numminen, L. 2016. Lasten motoriset taidot kolmessa erilaisessa päiväko-dissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.
PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/51173/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201609023949.pdf [vii-tattu 20.10.2019].
O'Grady, M. & Dusing, S. 2015. Reliability and Validity of Play-Based Assess-ments of Motor and Cognitive Skills for Infants and Young Children: A System-atic Review. Physical Therapy Vol. 95 Issue 1, 25-38. PDF-dokumentti. Saata-vissa:
http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.xamk.fi:2048/ehost/pdfvie- wer/pdfviewer?vid=3&sid=403ed8b9-58d4-40cf-8133-0b0d3634b224%40sdc-v-sessmgr02 [viitattu 20.10.2019].
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä - var-haisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf [viitattu 19.10.2019].
Pelkonen, E. 2019. Alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa.
Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kandidaatin tutkielma. PDF-do-kumentti. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201905151787.pdf [vii-tattu 16.10.2019].
Päkkilä, S. 2016. 3-6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen tukeminen päivä-kodin ohjatun liikunnan avulla. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Kandidaatintyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/fi-les/nbnfioulu-201604271551.pdf [viitattu 9.10.2019].
Rintala, P., Sääkslahti, A. & Iivonen, S. 2017. 3-10 vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. PDF-dokumentti. Saata-vissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52620/rintalasaakslahtiiivo-nenlt2016616tutkimusartikkelit.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu
12.12.2018].
Savolainen, N. & Vienola, S. 2014. Motoriikan havainnointilomakkeen luotet-tavuus 6- vuotiaiden lasten arvioinnissa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustietei-den laitos. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/43954/URN:NBN:fi:jyu-201408062293.pdf?sequence=1 [viitattu 10.12.2018].
Soini, A., Kettunen, T., Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Villberg, J. &
Poskiparta, M. 2012. Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen
aktiivi-suus. Liikunta & Tiede, 49. Tutkimusartikkeli. Jyväskylän yliopiston julkaisu-arkisto. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han- dle/123456789/41248/lt112tutkimusartikkelisoini.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y [viitattu 21.5.2019].
Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä.
Toinen korjattu painos. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja tutkimuksia ja raport-teja. Turku: Turun yliopisto, 7-8.
Sääkslahti, A. 2015. Liikunta varhaiskasvatuksessa. Toinen painos 2018.
Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524518529 [viitattu 8.1.2019].
Timmons, B., LeBlanc, A., Carson, V., Connor Gorber, S., Dillman, C.,
Janssen, I., Kho, M., Spence, J., Stearns, J. & Tremblay, M. 2012. Systematic review of physical activity and health in the early years (aged 0-4 years). Ap-plied Physiology, Nutrition, and Metabolism vol. 33: 773-792. PDF-dokumentti.
Saatavissa: https://www.nrcresearchpress.com/doi/pdf/10.1139/h2012-070 [viitattu 16.10.2019].
Torkkola, S. 2002. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Porvoo: Tammi. 165-166.
Touhula päiväkodit. 2019a. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tou-hula.fi/touhulasta/touhula-yrityksena/ [viitattu 20.5.2019].
Touhula päiväkodit. 2019b. WWW-dokumentti. Saatavissa:https://tou-hula.fi/miksi-touhula/ [viitattu 9.10.2019].
Touhula päiväkodit. 2019c. WWW-dokumentti. Saatavissa:https://tou-hula.fi/teemat/#liikunta [viitattu 9.10.2019].
Touhula päiväkodit. 2019d. WWW-dokumentti. Saatavissa:https://tou-hula.fi/touhulasta/toimintatapamme/ [viitattu 9.10.2019].
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Ohjeistus. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyn käsitteleminen. PDF-dokumentti. Saatavilla:
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [viitattu 3.10.2019].
UKK-instituutti. 2019. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset.
WWW-dokumentti. Päivitetty 21.10.2019. Saatavissa: https://www.ukkinsti-tuutti.fi/liikkumisensuositus/lasten-ja-nuorten-liikkumisen-suositukset [viitattu 4.11.2019].
Viitamaa, K. 2014. Pihatrampoliini lasten motoristen perustaitojen kehittäjänä.
Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti.
Saatavissa:https://jyx.jyu.fi/bitstream/han- dle/123456789/44735/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201411253357.pdf?se-quence=1&isAllowed=y [viitattu 10.10.2019].
Vörlin, M. 2019. Liikunta lapsen kehityksen tukena. Oulun yliopisto. Kasvatus-tieteiden tiedekunta. Kandidaatin tutkielma. PDF-dokumentti.
Saata-vissa:http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201905151788.pdf [viitattu 10.10.2019].
Ylänne, P. 2014. Työnkierron toteutuminen hoitotyössä - edistävät ja estävät tekijät. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Ylempi AMK -opinnäytetyö. PDF-doku-mentti. Saatavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/72983/Ylanne_Pia.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 21.5.2019].
Liite 1/1 LIITTEET
Taulukko teemoittelusta
0-3-vuotiaiden karkeamoto-rinen kehitys
0-1 v -Motorinen kehitys alkaa
hei-jastetoimintojen kehityk-sestä.
(-Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja ympäristölliset tekijät.)
-Motoriset taidot ovat poh-jana arjen askareista selviy-tymiselle, niiden oppiminen ennen kouluikää on tärkeää.
-Fysiologisesti lapsen kehi-tys on vilkkaimmillaan 1-2 kk iässä.
-Lapsi kannattelee päätään 3kk iässä.
-Päätään puolelta toiselle lapsi kääntää n. 4kk iässä, lapsi pyrkii myös istumaan tuetusti.
-Vartalon kääntö ja kierto onnistuu noin 4-6kk ikäi-senä.
-Lapsi istuu itsenäisesti 7kk iässä, ja kuukauden päästä pääsee jo itse istumaan.
-Lapsi hallitsee istumisen 9kk iässä.
-Yhden jalan kautta seiso-maannousun harjoittelu tu-kea vasten alkaa n.9kk iässä.
-Konttaamisen opettelu al-kaa 8-10kk ikäisenä, ensin lapsen molemmat polvet ovat maassa ja hän vetää it-seään käsillä eteenpäin.
Harjoittelun edetessä lapsi käyttää saman puolen raa-joja liikkeessä, lopulta liike harjaantuu vastavuoroiseksi.
-Kävely tukea vasten ja sei-sominen ilman tukea onnis-tuu n. 10kk ikäisenä.
-Ryömimisen ja konttaami-sen opettelu alkaa 10-11kk iässä.
-Jotta lapsi oppii kävele-mään n.12kk ikäisenä, täy-tyy hänen osata ryömiä ja kontata.
-Normaali kehitys etenee jär-jestelmällisesti, mutta yksi-löllisesti
Liite 1/2
1-2v -Lapsi omaksuu alkeelliset
motoriset taidot 1-2 vuoden iässä.
-Vuoden ikäisenä lapsi ym-märtää lelujen käyttötarkoi-tuksen, ja leikit ovat motori-sia: lelujen kantamista, heit-tämistä, keräämistä ja kuljet-tamista.
-Kävely on kokonaisvaltai-sempaa 11-14kk iässä. Lan-tio sijoittuu alas ja kädet eteenpäin, jotta tasapainoa on helpompi ylläpitää.
-Haparoiva kävely kehittyy it-senäiseksi liikkumiseksi n.
15-18kk iässä.
-Vasta noin kaksivuotiaana lapsi juoksee sujuvasti.
2-3v -Liikkumisen perustaitojen
harjoittelu on huipussaan leikki-ikäisenä 2-7 vuoti-aana.
-Lapsen motoriset perustai-dot ovat alkeisvaiheessa 2-3 vuotiaana, eli lapsi ymmär-tää liikkeen, mutta siitä puut-tuu alku sekä loppu.
-Motoriset taidot nähdään arkisten asioiden hallitsemi-sena.
-Lapsi oppii ajamaan kolmi-pyöräistä, kävelee portaat sujuvasti vuoroaskelilla ja hyppii tasajalkaa kolmevuoti-aana.
-Kolmevuotias osaa myös kieriä, roikkua, tasapainoilla, ja näistä kehittyykin heittämi-sen ja kiinniottamiheittämi-sen taito.
-Kehon yhtäaikainen liikkei-den hallinta kohenee ja lapsi osaakin suorittaa jo kahta toimintoa samaan aikaan, esimerkiksi juosta ja heittää.
Liikkeet ovat tosin hitaita, sillä koordinaatio ei ole vielä kehittynyt.
Liite 1/3
Karkeamotorisen kehityksen tukeminen
Lapsen motorisen kehityk-sen vaihe
-Alle neljävuotiaiden lasten liikuntakasvatuksessa pai-nottuvat motoriset perustai-dot sekä havaintomotoriset taidot
-Alle neljävuotiaiden päivit-täiset hoitotilanteet ovat tär-keitä hetkiä ja mahdollisuuk-sia harjoittaa motorimahdollisuuk-sia pe-rustaitoja sekä havaintomo-torisia taitoja
-Alle kaksivuotiaan kanssa voidaan harjoitella kehon ruumiinosia niitä etsimällä ja nimeämällä
-Alle neljävuotiaan kanssa motorisia taitoja voidaan harjoittaa jo laajemmin hyö-dyntämällä erilaisia alustoja, haastavampia liikkumista-poja sekä välineitä
Motivaatio - Sisäinen motivaatio on lap-sen omaa kiinnostusta ja ha-lua oppia
-Ulkoinen motivaatio näkyy lapsen toimiessa ulkoisten palkkioiden vuoksi, ei oman kiinnostuksen pohjalta -Sisäisen motivaation vah-vistamiseksi kokemukset va-paudesta, osaamisesta sekä yhteenkuuluvuudesta tär-keitä
-Sisäisesti motivoitunut lapsi on kiinnostunut ja halukas oppimaan
-Koettu pätevyys eli osaami-nen
-Tunne yhteenkuuluvuu-desta ja hyväksyminen omana itsenään Lapsen omaehtoinen
liikku-minen ja leikkiliikku-minen
-Hyvä liikuntamuoto var-haiskasvatuksessa
-Kasvattajan kannustettava lasta omaehtoiseen liikkumi-seen ja leikkimiliikkumi-seen - Rohkaiseminen itsensä il-maisuun
-Omaehtoisen leikin aikana kasvattajan tehtävänä on varmistaa ympäristön hou-kuttelevuus sekä soveltu-vuus liikuntaan
-Lapsi tarvitsee usein ai-kuista, ainakin aluksi leikin käynnistämiseksi
-Pienempi lapsi tarvitsee enemmän aikuisen tukea
Liite 1/4
Ohjattu liikunta -Varhaisvuosien fyysisen ak-tiivisuuden suosituksen mu-kaan lapsen tulisi saada mo-nipuolista liikkumista (kevyt leikki, reipas ulkoilu & erit-täin vauhdikas fyysinen aktii-visuus) kolmen tunnin ajan päivittäin
-Tekemisen oltava toiminnal-lista
-Varhaiskasvatuksessa käy-tettäviä hyviä liikuntamuotoja ovat erilaiset liikuntaleikit, laulu- ja piirileikit sekä pelit - Mahdollisuus osallistua iästä, sukupuolesta, kielestä, terveydestä tai muusta yh-denvertaisuustekijästä riip-pumatta
-Varhaiskasvatuksessa tulisi järjestää kaksi kertaa vii-kossa; kerran ulkona ja ker-ran sisätiloissa
-Tuokion kesto 10-60 min -Lähtökohtana on aina moto-risten perustaitojen harjoitte-leminen erilaisissa päiväko-din toimintaympäristöissä -Ohjattu tuokio sisätiloissa voi olla esimerkiksi voimiste-lua, voimaivoimiste-lua, liikkumista musiikin tahdissa sekä liik-kumista välineiden ja telinei-den kanssa
-Ulkona ohjattu tuokio voi olla esimerkiksi pihaleikkejä, kiipeilytelineessä liikkumista ja luonnossa eri tavoin liikku-mista vuodenajan mukai-sesti
-Varhaislapsuuden liikunnan tavoitteina on oppia liikku-maan sekä oppia liikunnan avulla, joka toimii lähtökoh-tana varhaiskasvatuksessa harjoittaa monipuolisesti lap-sen motorisia perustaitoja -Liikuntakasvatuksen tulee olla suunnitelmallista toimin-taa, joka kehittää ja tukee lapsen oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
-Ohjatun tuokion tulee tuot-taa lapselle iloa ja innostusta -Ohjaajan innostus ja eläyty-minen tärkeää, sillä se lisää myös lasten aktiivisuutta
Liite 1/5
Kasvattajan ammattitaito -Ymmärrys lapsen tavoista toimia
-Kyky huomata tilanteita, joista lapsi innostuu
-Yhteisymmärrys ja yhdessä tekeminen lapsen kanssa -Kasvattajan huomioitava
-Innostuksen näyttäminen ja lapsen minäpystyvyyden tu-keminen
-Lapsen rohkaisu ja kannus-tus
-Lapselle tilan, ajan ja va-pauden antaminen yrittää ja onnistua
-Iloisten ja motivoivien liikun-nallisten oppimistilanteiden luominen
-Oman toimintatavan mu-kauttaminen lapsesta ja ti-lanteesta riippuen
Välineet -Välineet kestäviä, tukevia ja monikäyttöisiä
-Innostavat lasta liikkumaan -Herättävät mielenkiinnon -Erilaiset alustat konttaami-seen ja kävelemikonttaami-seen -Erikokoisten pallojen heittä-minen ja potkiheittä-minen -Rattaiden työntäminen ja vetäminen
-Esteiden ylittäminen ja alit-taminen
-Pallot, narut, tunnelit, pujot-teluradat
-Välineet sopivia jokaisella lapselle
-Välineitä riittävästi tarjolla -Trampoliini monipuolisena ja hauskana keinona moto-risten taitojen kehittämisen lisäksi kokonaisvaltaisen ke-hityksen tukena (aerobinen kunto, voima, ketteryys, koordinaatiokyky, rytmi, ajoi-tus, tasapaino sekä keski-vartalon lihakset)
Liite 1/6
Ympäristö -Hyvä toimintaympäristö on
monipuolinen, haastava ja turvallinen
-Hyvä toimintaympäristö kannustaa omaehtoiseen leikkiin sekä tarjoaa moni-puolisia kokemuksia ja elä-myksiä
-Lapsi pystyy vapaasti ja monipuolisesti harjoittamaan motorisia perustaitojaan -Pienryhmätoiminta
Liite 2/1 Tutkimustaulukko
Bibliografiset tiedot (tekijä, julkaisun nimi ja julkaisu vuosi)
Aineiston kuvaus Keskeiset tulokset Laadun arviointi
Carson V., Lee E-Y., Hewitt L., Jennings C., Hunter S., Kuzik N., Jodie A. Stearns, Unrau S., Poitras V., Gray C., Adamo K., Janssen I., Okely A., Spence J., Timmons B., Sampson M. &
Tremblay M. System-atic review of the re-lationships between physical activity and health indicators in the early years (0-4 years), 2017.
Tarkoituksena tutkia fyysisen aktiivisuuden sekä terveysindikaatto-reiden välistä suhdetta lapsen varhaisvuosina.
Fyysinen aktiivisuus yhdistettiin suotuisaksi motoriselle kehityk-selle, kunnolle sekä lui-den terveydelle. Aktiivi-nen leikki, aerobic, tanssiminen, makuu-asento imeväisillä sekä ohjattu liikunta olivat suotuisimpia fyysisen Kasvatus-tieteen pro gradu – tutkielma, 2014
Tarkoitus tutkia, miten lastentarhanopettajat päiväko-din arjessa ja koulun väli- sekä
Kivioja E., 3-vuotiaan lapsen kehityksen ar-vioiminen HALI-arvi-oinnin ja Bailey-III-testin avulla, Psyko-logian pro gradu –tut-kielma, 2013
Tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää No-kian kaupungin päivä-koteihin ja neuvoloihin kehittämän 3-vuotiai-den lasten kehityksen arviointimenetelmän, toimi-vana 3-vuotiaan lapsen kehityksen arviointime-netelmänä kokonai-suutta katsottaessa, jota tarkemmin tarkas-teltuna hienomotoriikan tehtävien välillä oleva yhteys vahvistaa.
+Hyvät lähteet
-Yksi kirjoittaja -Pieni otanta
-Tutkimukseen osallis-tuvat lapset valikoituja, ei sattumalta valittuja
Kukkonen K., toimintaym-päristössä ja millainen ympäristön pitää olla tukemaan sitä parhai-ten.
Lähtökohtana lapsiläh-töiselle liikuntakasva-tukselle oli liikunnan ilo, johon vaikutti päi-väkodin ympäristö sekä varhaiskasvatta-jan asenne monen muun tekijän joukossa.
+Lähdekriittisyys
Liite 2/2 aktiivisuu-desta ja siihen vai-kuttavista tekijöistä, liikuntapedagogiikan pro gradu 2018
Tarkoitus selvittää monta tekijää, jotka vaikuttivat fyysiseen aktiivisuuteen kuten asuintalo ja liikkumisen mahdollistama ympä-ristö. Vanhemmat koki-vat olevansa ensisijai-sessa vastuussa, mutta tarvitsevansa muiden tahojen tukea.
Perheiden välillä ei juu-rikaan eroja liikuntaolosuh-teet ja niiden yhteyk-siä lasten motorisiin perustaitoihin, liikun-taolosuhteita ja onko olosuhteilla yhteyttä lasten motorisiin perus-taitoihin.
Eri päiväkotien liikunta-olosuhteilla oli suuria eroja, kuitenkin tilanne on liki sama kuin aikai-semmin tehdyissä
+Suuri ja satunnainen otanta tutkittavilla
-Yksi kirjoittaja -Toistettavuutta ei tar-kistettu kyselylomak-keen osalta
Numminen L., Lasten motoriset taidot päiväko-din lasten motoriset perustaidot ja niiden erot. Lisäselvityksenä millaista motorista pe-rustaitojen hallintaa oli päiväkodin lapsilla.
Lasten motorisissa tai-doissa ei ollut merkittä-viä eroja päiväkotien välillä. Liikuntapäiväko-din lapset saivat muita päiväkodin lapsia
O'Grady, Michael G.
&
Dusing, Stacey C.
Reliability and Valid-ity of Play-Based As-sessments of Motor and Cognitive Skills for Infants and Young Children: A System-atic Review.
Physical Therapy Jan2015, Vol. 95 Is-sue 1, 25-38.
Tarkoituksena selvittää leikkipohjaisten arvioin-timallien luotettavuutta, pätevyyttä ja reagointia 36 kk ikäisten lasten motorisiin sekä kogni-tiivisiin taitoihin
Pelipohjaisilla arviointi-malleilla on potentiaa-lia olla luotettava ja kelvollinen työkalu kog-nitiivisten ja motoristen taitojen arviointiin,
Pelkonen E., Alle kol-mevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päi-väkodissa, Kasvatus-tieteiden kandidaatin tutkielma 2019.
Tarkoitus selvittää alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatus päivä-kodissa sekä mitä var-haiskasvatus on päivä-kodissa alle 3-vuotiaille ja heidän pedagogiset erityispiirteensä.
Liikkuminen on olen-nainen ohjaava tekijä lapsen varhaisvuosien kehityksessä, mikä edistää kognitiivisia, sosio-emotionaalisia, fyysisiä ja motorisia ke-hityksen taitoja. Pie-nillä lapsilla liikunta-kasvatus on arjen tilan-teissa, ulkoilussa ja lei-keissä.
+Tutkimus on tuore +Hyvät ja luotettavat kotimaiset lähteet
-Yksi kirjoittaja
-Kansainvälisiä lähteitä vähän
-Kandidaatin tutkielma
Liite 2/3 las-ten motorista kehitystä tuetaan päiväkodissa fyysi-sen aktiivisuuden ei tarvitse olla fyysisesti kuormittavaa ajatel-lessa motorisen kehi-tyksen edistämistä, mutta tämä on merkit-tävää kokonaisvaltai-sessa kasvussa.
+Selkeät lähdeviittauk-set
+Tutkija saanut eri nä-kökulmia tutkimuksen läh-teet vain suomalaisia -Luotettavuutta poh-dittu niukasti Rintala P., Sääkslahti,
A. & Iivonen, S., 3-10 3-10-vuotiai-den lasten motoriset perustaidot vuonna 2015.
Tutkimus osoitti, että lasten motorisissa tai-doissa on merkittävästi eroa. Eri ikäryhmien välillä havaittiin myös sellaista vaihtelua, että nuoremmat lapset sai-vat korkeammat pisteet kuin vanhemmat. Su-kupuolien välillä ei ollut merkittäviä eroja.
+Vertaisarvioitu +3 kirjoittajaa +Tutkijat koulutettu ja arvioitu arvioimaan otantaa
-Rajattu otanta maan-tieteellisesti
-Käytetyn testin yhteys kulttuurisidonnaisuu-teen
Timmons B., Le-Blannc A., Carson V., Gorber S., Dillman C., Janssen I., Kho M., Spence J., Stearns J.
& Tremblay M. Sys-tematic review of physical activity and health in the early years (aged 0-4 rasvakudok-seen, luun ja luuston terveyteen, motoristen taitojen ja kognitiivisten taitojen kehitykseen. Ei pystytty selvittämään määrää tai laatua fyysi-selle aktiivisuudelle kasvun ja kehityksen edistämiseksi. pro gradu 2014
Tarkoitus selvittää pi-hatrampoliini lasten motoristen perustaito-jen kehittäjänä. Lasten sekä vanhempien ko-kemuksia trampoliinin käytöstä.
Vanhemmat ja lapset kokivat trampoliinin käytön myönteisenä ja kannattavana. Van-hemmat kokivat tram-poliinin tukevan lasten motorisia perustaitoja, otannalle ja otannan kriteereille
Liite 2/4
Vörlin M., Liikunta lapsen kehityksen tu-kena, kasvatustietei-den kandidaatin tut-kielma 2019
Tarkoituksena vastata kahteen tutkimuskysy-mykseen: millä tavoin liikunta vaikuttaa lap-sen kasvuun ja kehi-tykseen sekä miten voidaan tukea liikun-nallisen elämäntavan muodostumista?
Lapset ovat fyysisesti aktiivisempia saades-saan mahdollisuuden vapaaseen, omaehtoi-seen leikkiin vertais-ryhmässä. Myös tavoit-teellisen liikuntakasva-tuksen järjestäminen tärkeää lapsen osallis-tumisen ja liikuntataito-jen kehittymisen kan-nalta. Fyysisellä aktiivi-suudella ja motorisilla taidoilla toisiinsa vaiku-tusta
Lapset ovat fyysisesti aktiivisempia saades-saan mahdollisuuden vapaaseen, omaehtoi-seen leikkiin vertais-ryhmässä. Myös tavoit-teellisen liikuntakasva-tuksen järjestäminen tärkeää lapsen osallis-tumisen ja liikuntataito-jen kehittymisen kan-nalta. Fyysisellä aktiivi-suudella ja motorisilla taidoilla toisiinsa vaiku-tusta