6.1 Ammatillinen peruskoulutus
Perusperiaatteena on, että opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua halua-maansa ammatilliseen koulutukseen (L 630/1998, 26 §). Siten peruskoulussa erityisopetus-ta saaneet oppilaat voivat hakea mihin erityisopetus-tahansa toisen asteen koulutukseen. Peruskoulun oppilaanohjauksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ja hänen huoltajilleen tietoa toisen asteen opinnoista ja ohjata tarvittaessa hakeutumisessa opiskelijalle parhaiten soveltuvaan koulutukseen. Opiskelijavalinnoista on säädetty opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa 4/2013. Kaikkiin koulutuksiin haetaan yhteisen, sähköisen hakumenettelyn kautta.
Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan keväisin ja syksyisin jär-jestettävän yhteishaun kautta. Erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutuk-seen haetaan yhteishakuun liittyvässä erillisessä erityisopetuksen haussa. Haussa ovat mukana koulutuksen järjestäjät, joissa erityisopetus toteutetaan yhdessä muiden opiskeli-joiden kanssa integroituna opetuksena, sekä ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka voivat järjestää opetuksen kokonaisuudessaan erityisopetuksena.
Erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishakuun liittyvässä erillisessä erityisopetuksen haussa.
Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Opiske-lijat valitaan asetuksessa kuvattujen valintapistemäärien perusteella. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosent-tia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapiste-määrästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Tätä mahdollisuutta kutsutaan harkintaan perustavaksi valinnaksi. Sen käyttö on suositeltavaa silloin, kun opiskelijaksi hakeutuvalla on erityistä tuen tarvetta ja pääsy omaksi koetun alan opintoihin saattaa muutoin olla hankalaa. (A 4/2013, 22 §, 23 §.) Valinnan tukena käytetään usein perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyön toimintamuotoja, kuten ennakkoon tehtäviä tutustumisia oppilaitokseen ja koulutusalan opintoihin, kokeiluja tai oppimisvalmiuksia mittaavia kokeita.
Ammatillista perustutkintoa suorittamaan voidaan poikkeustapauksissa ottaa myös hen-kilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän tulee tällöin varmistaa, että hakijalla on riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumineen (L 630/1998, 27 §). Koulutuksen järjestäjä päättää näistä muista opiskelijaksi ottamisen pe-rusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Tärkeää on, että hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita.
Asetuksessa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita ei sovelleta otettaessa opiskeli-joita oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen eikä erityisopetuksen erityisenä koulutustehtävänä saaneiden koulutuksen järjestäjien erityisopetuksena järjestettäviin koulutuksiin (A 4/2013, 2 §). Nämä koulutuk-sen järjestäjät voivat itse päättää opiskelijaksi ottamikoulutuk-sen perusteista.
Ammatilliseen perustutkintoon valmentavaan koulutukseen edellytetään pääsääntöisesti perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Valinnan edellytyksenä on lisäksi, että opiske-lijaksi hakeutuvalla ei ole aikaisempaa toisen asteen koulutusta tai tutkintoa tai ylempää tutkintoa. Lisäksi edellytetään, että opiskelijan on tarkoitus valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan toisen asteen ammatillista perustutkintoa. (L 630/1998, 27 c §.) Koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan tehdä poikkeuksia, mikäli koulutus on hakijan jatko-opintovalmiuksien vuoksi erityisesti perusteltua.
Koulutukseen haetaan yhteishaun yhteydessä järjestettävällä valmentavan koulutuksen haulla. Erityisopetuksena järjestettävään valmentavaan koulutukseen haetaan omalla eri-tyisopetuksen haulla, koska koulutusta voivat tarjota ainoastaan erieri-tyisopetuksen erityi-senä tehtävänä saaneet koulutuksen järjestäjät. Koulutus on ensisijassa tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulu-tukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleenkoulutettavat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puuttei-ta. (Opetushallituksen määräys 5/011/2015.) Muita vastaavia koulutuksia ovat perusope-tuksen lisäluokka ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus (Opintopolku.fi).
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta järjestävät ainoastaan ammatilliset erityisoppilaitokset sekä rajatun erityisopetuksen tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät.
Tähänkin koulutukseen haetaan yhteiseen sähköiseen hakuun liittyvällä haulla. Koulutuk-sen järjestäjä valitsee opiskelijat. EdellytykKoulutuk-senä on erityisopetukKoulutuk-sen tarve. Koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden tuen tarve on yleensä laaja ja monimuotoinen. Ennen kou-lutukseen hakeutumista tehdään yhteistyötä peruskoulun, kotikunnan ja oppilaitoksen kesken, jotta koulutus palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan tulevaisuuden rakentamista. Opiskelijan opiskelutavoitteet, tuen tarpeet, oppimisen ja elämisen pulmat selvitetään, jotta tukea voidaan järjestää opintojen alusta lähtien.
6.2 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen
Näyttötutkintoihin perustuviin koulutuksiin hakeudutaan ottamalla yhteyttä koulutuksen järjestäjään, jolla on kyseisen tutkinnon järjestämissopimus tutkintotoimikunnan kanssa.
Hakeutuminen voi tapahtua itsenäisesti tai esimerkiksi paikallisten työ- ja elinkeinotoi-mistojen (TE-toimistot) kautta, joissa tarjotaan yksilöllistä, maksutonta ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelua. Näiden kautta voi myös saada taloudellista tukea opintojen suoritta-miseen.
Koulutukseen hakeminen on jatkuvaa, ja yhteyttä voi ottaa milloin tahansa. Näyttötut-kintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen aloitetaan näyttötutkinnon suorittajaksi hakeutuvan henkilön lähtötilanteen selvityksellä, jossa neuvonnalla ja
ohjauk-sella on tärkeä rooli (Näkökulmia henkilökohtaistamiseen 2014, 25–32). Tässä yhteydessä voidaan myös käsitellä opiskelijan oppimisen pulmia ja tuen tarvetta. Koulutukseen liitty-vää hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisprosessia tarkastellaan tarkemmin luvussa 12.
6.3 Opiskelijavalintojen esteettömyys
Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä (L 630/1998, 27 a §) käsitellään opiskelijava-lintojen esteettömyyttä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Esteettömissä opiskelija-valinnoissa tulee ottaa huomioon pedagogiset, asenteelliset, psyykkiset, sosiaaliset sekä vuorovaikutukseen, tietotekniikkaan, tiloihin ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Esteet-tömyyden vaatimukset koskevat myös valintaa edeltäviä soveltuvuuskokeita tai vastaavia opiskelijavalintaan liittyviä tilanteita. Pohdintoja esteettömästä opiskelijavalinnasta löytyy Opetushallituksen verkkojulkaisusta (Eskola, Männistö & Nyberg 2014) sekä tämän jul-kaisun ammatillista erityisopetusta syventävästä osuudesta 15.2.
Opiskelijavalintojen tulee olla esteettömiä ja esteettömyyden vaatimukset koskevat myös valintaa edeltäviä soveltuvuuskokeita tai vastaavia opiskelijavalintaan liittyviä tilanteita.
Ammatilliseen peruskoulutukseen hakevan opiskelijan terveydentila tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, ellei kyse ole aikaisemmin mainituista SORA-tutkinnoista, joissa esteellisyys perustuu tilanteisiin, joissa opiskelija ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen eikä estettä voida kohtuullisin toimin poistaa (L 630/1998, 27 a §). Toisaalta erityisopetuksen keinoin, opintojen tavoitteiden joustavuudella ja opiskelijan edellytysten mukaisella toiminnalla voidaan monia esteitä kiertää ja ylittää.
Jotta valinta onnistuisi opiskelijan näkökulmasta mahdollisimman hyvin, tulee koulutuk-sen järjestäjän antaa opiskelijalle etukäteen tieto siitä, minkälaista terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Toisaalta opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjän pyynnöstä opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydenti-laansa koskevat tiedot (L 630/1998, 27 b §). Erityistä tukea tarvitsevalle hakijalle tietojen antaminen on siinäkin mielessä tärkeää, että koulutuksen järjestäjä pystyy niiden avulla määrittelemään opiskelijaksi hakeutuvan tuen tarpeen ennakkoon hakuvaiheessa ja opis-kelun aikana.