Aluksi perehdyimme, mitä tarkoitetaan keskosuudella ja mitä on imetys.
Keskosuuteen liittyy runsaasti erilaisia huomioon otettavia asioita ja eri-tyispiirteitä, jotka poikkeavat terveestä täysiaikaisesta vastasyntyneestä.
Turvatakseen keskoselle mahdollisimman hyvän ja suotuisan kasvun ja ke-hityksen heitä hoitavien on tärkeää osata nämä erityispiirteet.
Imetyksellä on suuri merkitys niin lapselle, äidille kuin koko yhteiskunnal-lemmekin. Sillä on muun muassa monia terveydelle edullisia vaikutuksia.
Keskosen imetyksessä noudatetaan paljon samankaltaisia ohjeita kuin täy-siaikaisillakin lapsilla, mutta ohjeista löytyy poikkeavuuksiakin. Keskosen imetyksessä on hyvin merkittävää, millaiset valmiudet vauvalla itsellään on imemiseen. Kehityksen taso on suoraan verrannollinen syntymähetken raskausviikkoihin nähden. Hoitotyön ammattilaisina meidän tulee osata ohjata vanhemmille imetykseen liittyviä asioita sekä toimia kannustavasti ja perhettä arvostaen. Niin kuin monissa tutkimuksissakin todettiin, oikea-aikainen ja laadukas imetysohjaus on paras keino tukemaan lapsen mah-dollisimman pitkää imetystä.
Tietoa hyvän oppaan tekemisestä oli melko haastavaa löytää ja lähteiden etsiminen oli aikaa vievää. Imetysoppaan tekemiseen saimme tilaajalta tarkat ohjeet, joita noudattamalla oli mahdollista koota tilaajan tarpeiden ja toiveiden mukainen opas. Yhteistyö tilaajan kanssa oli uutta meille mo-lemmille, mutta projektimainen työskentely ja yhteydenpito oli sujuvaa.
Saimme loppujen lopuksi suhteellisen vapaat kädet oppaan sisällön mää-rittämiseksi. Opinnäytetyön pohjalta koottu imetysopas on tarkistettu ja hyväksytty tilaajan puolelta, mikä myös lisää työn luotettavuutta.
Keskosvauvan syntymä voi olla ennalta-arvaamaton tapahtuma. Hoitohen-kilökunnan olisi pystyttävä perustelemaan äidille maidontuotannon ylläpi-don tärkeyttä ja mahdollisesti helpottaa sitä ohjeistuksilla. Tämä tarkoittaa koko perheen kannustamista ja voimavarojen kartoittamista, koska kai-kissa sairaaloissa vanhemmat eivät pysty yöpymään vauvan välittömässä läheisyydessä. Hoidettaessa vastasyntyneitä ja lapsia yleensäkin, ei hoi-deta vain lasta, vaan huomiota tulee kiinnittää koko perheeseen. Us-komme, että opinnäytetyön myötä osaamme kiinnittää entistä enemmän huomiota perhekeskeiseen työskentelyyn erityisesti silloin, kun kyseessä on erityisryhmään kuuluva vastasyntynyt ja hänen perheensä.
Oppaan merkitys käyttäjälle on olla näkyvä ja konkreettinen kannuste kes-kosvauvan imettämiseen. Toivomme sen herättävän vanhemmissa kiin-nostusta ja innokkuutta imetykseen sitoutumisessa. Ohjauksen näkökul-masta uskomme, että opas voisi herättää osastolla positiivista keskustelua ja lisäkysymyksiä. Toivomme, että äidin lisäksi myös puolisot lukevat opasta. Imetyksen avulla vanhemmat voivat olla hyvinkin konkreettisesti ja merkittävällä tavalla mukana vaikuttamassa lapsensa ravitsemukseen.
Opinnäytetyöprosessin aikana kasvoimme hoitotyön ammattilaisina ja saimme paljon lisää arvokasta tietoa. Sekä terveydenhoitajana että sai-raanhoitajana pystymme hyödyntämään saatua tietoa kyseiseen erityis-ryhmään kuuluvien vastasyntyneiden hoitotyössä. Imetyksen tärkeys ko-rostui keskosvauvan ravitsemuksessa, mutta nosti myös huolen esiin sen toteutumisesta. Työn tekeminen auttoi laajentamaan käsitystämme lasten hoitotyöstä ja vahvisti tietoja ja taitoja, joita tarvitaan perheen ohjaami-sessa. Lisäksi opinnäytetyöprosessin aikana saimme lisää valmiuksia ja ko-kemusta työelämäyhteistyössä toimimisesta. Olemme ylpeitä, että saimme työstää oikeaa potilasopasta, joka tulee myös käyttöön. Parityös-kentelyn näkökulmasta opinnäytetyön tekeminen oli intensiivistä ja vaati yhteistyötaitoja. Täydensimme toinen toistemme osaamista opinnäyte-työprosessin edetessä.
LÄHTEET
Agostoni, C., Braegger, C., Decsi, T., Kolacek, S., Koletzko, B., Michaelsen, K., Mihatsch, W., Moreno, L., Puntis, J., Shamir, R., Szajewska, H., Turck, D. & Goudeover, J. Breast-feeding: A Commentary by the ESPGHAN Com-mittee on Nutrition. Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrion 2009, Vol. 49(1), ss. 112–125. Haettu 7.12.2019 osoitteesta
http://www.espghan.org/fileadmin/user_upload/guideli-nes_pdf/Hep_Nutr/Breastfeeding.pdf
Ahlqvist-Björkroht, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. (2017). Vanhempien osal-listuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L.
Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustan-nus Oy Duodecim, ss. 123–129.
Ahola, T. (2019). Pienipainoisena (syntymäpaino alle 2500 g) syntyneen lapsen rautahoito kotona. HUS Lasten ja nuorten sairaala. Haettu 11.12.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/Docu- ments/Keskosena%20kotiin/Lis%c3%a4rauta_kotona_alle_2500g_syn-tym%c3%a4paino.pdf
Arene ry. (2017). Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suosi-tukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 5.12.2019 osoitteesta http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Rapor- tit/2018/arene_ammattikorkeakoulujen-opinnaytetoiden-eettiset-suosi-tukset.pdf?_t=1526903222
Arkkola, T. & Rautava, S. (2017). Keskosen ravitsemus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, ss. 67–79.
Deufel, M. & Montonen, E. (2010). Imetyksen ohjaaminen. Teoksessa M.
Deufel & E. Montonen (toim.) Onnistunut imetys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, ss. 108–145.
Ekholm, E. (2017). Ennenaikainen synnytys. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Hel-sinki: Kustannus Oy Duodecim, ss. 17–25.
Eloranta, T. & Virkki, S. (2011). Ohjaus hoitotyössä. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Ennenaikainen synnytys: Käypä hoito -suositus. (2018). Suomalaisen Lää-käriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työ-ryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Haettu 13.12.2019 osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/hoi50089#s3
ETENE. (n.d.). Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. Haettu 5.12.2019 osoitteesta https://etene.fi/etusivu
Hakulinen, T. & Otronen, K. (2017). Imetysohjaus äitiysneuvolassa. Teok-sessa T. Hakulinen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyk-sen edistämiimetyk-sen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, ss. 80–83. Haettu 17.10.2019 osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1
HAMK. (2018a). Opinnäytetyöopas. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 10.10.2019 osoitteesta https://www.hamk.fi/opiskelijan-ohjeet/opin-naytetyo/
HAMK. (2018b). Lähdeviitteet HAMKissa. Hämeen ammattikorkeakoulu Haettu 21.3.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/opiskelijan-oh-jeet/opinnaytetyo/
Hautaniemi, S. (2017). Liite 5. Golden Hour – varhaisen ihokontaktin to-teuttaminen äidin ja vastasyntyneen välillä sektiossa. Teoksessa T. Hakuli-nen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Haettu 14.10.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1 Healy, P. & Fallon, A. (2014). Developments in neonatal care and nursing responses. British Journal of Nursing 2014, Vol. 23(1), ss. 21–24. Haettu 24.11.2019 Cinahl-tietokanta.
Hermanson, E. (2012). Kotineuvola: Etuajassa! Terveyskirjasto Duodecim.
Haettu 18.10.2019 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskir-jasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00117&p_hakusana=keskonen
Hotus. (2015). Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetel-mät sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hoitosuo-situs. Haettu 10.12.2019 osoitteesta https://www.hotus.fi/wp-con-tent/uploads/2019/03/kaltoinkohtelu-hs.pdf
Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezenodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. (2015a).
Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoin-ninlaitos. Kasvavan keskosen imetys. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Haettu 2.11.2019 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/las- tenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/kas-vavan-keskosen-imetys
Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezenodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. (2015b).
Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoin-ninlaitos. Haettu 2.11.2019 osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenai-kaisesti-syntyneet/imetyksen-aloittaminen
Imetyksen tuki ry. (n.d.). Tietoa yhdistyksestä. Haettu 2.12.2019 osoit-teesta https://imetys.fi/tietoa-yhdistyksesta/
Joosten, K., Embleton, N., Yan, W. & Senterre, T. (2018).
ESPGHAN/ESPEN/ESPR/CSPEN guidelines on pediatric parenteral nutri-tion: Energy. Clinical Nutrition, 37/2018, ss. 2309–2314. Haettu 8.12.2019 osoitteesta https://doi.org/10.1016/j.clnu.2018.06.944
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. (2018). Tutkimus hoitotie-teessä. 3.–6. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kevyt. (n.d.). Kevyt on keskosperheiden oma verkosto. Tietoa meistä. MLL Meilahden yhdistys. Haettu 1.12.2019 osoitteesta
https://www.ke-vyt.net/tietoa-meista/
Kolanen, H. (2014). Imetysohjaus. Sairaanhoitajan käsikirja. Helsinki: Kus-tannus Oy Duodecim. Haettu 8.11.2019 Terveysportti.
Korja, R., Latva, R. (2017). Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus.
Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, ss. 233–264.
Kotus. (n.d.). Vinkkejä ohjetekstin tekijöille. Ohjeet. Kotimaisten kielten keskus. Haettu 24.10.2019 osoitteesta https://www.kotus.fi/ohjeet/vir-kakieliohjeita/ohjeita_ohjeiden_tekijoille
Lapillonne, A., Bronsky, J., Campoy, C., Embleton, N., Fewtrell, M., Mis, N., Gerasimidis, K., Hojsak, I., Hulst, J., Indrio, F., Molgaard, C., Moltu, S., Verduci, E. & Domellöf, M. (n.d.). Feeding the late and moderately pre-term infant: A position paper of the ESPGHAN Committee on Nutrition.
Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition, Publish Ahead of Print. Haettu 7.12.2019 osoitteesta http://www.espghan.org/filead- min/user_upload/Society_Papers/Feeding_the_late_and_modera-tely_preterm_infant.pdf
Lehtonen, L. (2017). Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalahoidon aikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s.
115–122.
Lehtonen, L., Munck, P. & Haataja, L. (2012). Keskosten kehitysennuste on parantunut. Lääkärilehti, 46/2012, vsk 67, s. 3363. Haettu 4.11.2019 Medic-tietokanta.
Leino, M. & Parikka, V. (2017). Keskosvauvan kotiutuminen. Teoksessa S.
Stolt, A. Yliherva, V. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 131–142.
Maastrup, R., Weis, J., Engsig, A., Johannsen, K. & Zoffmann, V. (2017).
Now she has become my daughter’: parents’ early experiences of skin-to-skin contact with extremely preterm infants. Scandinavian Journal of Ca-ring Sciences 32/2018, ss. 545–553. Haettu 24.11.2019 Cinahl-tietokanta.
Mikkola, K. (2017). Rintamaidon vaikutukset keskosena syntyneille. Teok-sessa T. Hakulinen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyk-sen edistämiimetyk-sen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, s. 39. Haettu 7.1.2020 osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1
Niela-Vilén, H. (2017). Keskosvauvan imetyksen kesto jää suosituksia lyhy-emmäksi. Kätilölehti (2), s. 20.
Niela-Vilén, H. (2013). Pientäkin keskosta voi imettää. Sairaanhoitaja-lehti (12), ss. 27–30.
Niela-Vilén, H. (2016). Breastfeeding preterm infant from the delivery ward via NICU to home. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, osa 1223. Haettu 19.10.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6424-6
Niela-Vilén H., Nurmisto, J. & Virtanen, H. (2017). Kun maito ei riitä – äi-tien kokemukset ja terveydenhoitajien näkemyksen imetysohjauksesta lastenneuvolassa. Hoitotiede, 2019, vol. 31(1), ss. 42–54.
NOBAB. (n.d.). Standardit. Suomen NOBAB – NOBAB i Finland r.y. Haettu 13.12.2019 osoitteesta https://nobab.fi/standardit/
Nykyri, A. (2017). Imetysohjaus synnytyssairaalassa. Teoksessa T. Hakuli-nen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ss.
83–88. Haettu 14.10.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1
Opetushallitus. (n.d.). Etiikan keskeiset käsitteet. Ihmisen elämä ja etiikka. Haettu 5.12.2019 osoitteesta http://www02.oph.fi/etalukio/us-konto/kurssi3/sivu_3_2_1.html
Otronen, K. (2017). Synnytyssairaalan vauvamyönteisyysohjelma. Teok-sessa T. Hakulinen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyk-sen edistämiimetyk-sen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, ss. 72–73. Haettu 21.10.2019 osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1
Pallasmaa, N. & Gissler, M. (2016). Synnytysten trendejä Suomessa. Lää-kärilehti 25–32/2016, vsk 71, ss. 1860–1866. Haettu 4.11.2019 Medic-tie-tokanta.
Parikka, V. & Lehtonen, L. (2017). Keskosuus. Teoksessa Stolt, S., Yliherva, A, Parikka, V., Haataja, L. & Lehtonen, L. (toim.) Keskosen hoito ja kehitys.
Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, ss. 9–30.
Pineda, R., Bender, J., Hall, B., Shabosky, L., Annecca, A. & Smith, J.
(2018). Parent participation in the neonatal intensive care unit: Predictors and relationships to neurobehavior and developmental outcomes. Early Human Development 117/2018, ss. 32–38. Haettu 24.11.2019 osoitteesta https://doi.org/10.1016/j.earlhumdev.2017.12.008.
Ruokavirasto. (n.d.). D-vitamiini - saanti- ja valmisteiden käyttösuosituk-set. Erityisohjeet ja rajoitukkäyttösuosituk-set. Haettu 11.12.2019 osoitteesta
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravit-semus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/
Storvik-Sydänmaa, S., Tervajärvi, L. & Hammar, A. (2019). Lapsen ja per-heen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
TAYS. (2015). Pikkukeskosten hoito. Lastentaudit. Tampereen yliopistolli-nen sairaala. Haettu 13.12.2019 osoitteesta https://www.tays.fi/fi-fi/pal-velut/lastentaudit/vastasyntyneiden_ongelmat/Pikkukeskosen_hoito TAYS. (2017). Maidon lypsäminen. Raskaus ja synnytys. Tampereen yli-opistollinen sairaala. Haettu 30.11.2019 osoitteesta
https://www.tays.fi/fi-FI/Raskaus_ja_synnytys/Imetys/Maidon_lypsaminen
TAYS. (2019). Vastasyntyneen vitamiini- ja rautalääkitys kotihoidossa – ohje vanhemmille. Lastentaudit. Tampereen yliopistollinen sairaala. Ha-ettu 11.12.2019 osoitteesta
https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Lastentaudit/Vastasyntyneen_vitamiini_ja_rautal aakity(10245)
Terveyskylä. (2019a). Pikkukeskosen pitkäaikaissairaudet. Lastentalo. Ha-ettu 18.10.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa- lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/pikkukeskosen-pitk%C3%A4aikais-sairaudet
Terveyskylä. (2019b). Imetyksen käynnistyminen. Naistalo. Haettu 14.10.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/imetyksen-k%C3%A4ynnistyminen
Terveyskylä. (2019c). Vauvamyönteisyysohjelma. Naistalo. Haettu 20.10.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/vauvamy%C3%B6nteisyysohjelma
Terveyskylä. (2019d). Keskosuuden määritelmä. Lastentalo. Haettu 9.11.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-las- ten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskosuuden-m%C3%A4%C3%A4ri-telm%C3%A4
Terveyskylä. (2019e). Maitoruokinta. Lastentalo. Haettu 9.11.2019 osoit-teesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauk-sista/keskosena-kotiin/maitoruokinta
Terveyskylä. (2019f). Ennenaikainen synnytys. Naistalo. Haettu
12.11.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/ennenaikainen-synnytys
Terveyskylä. (2019g). Keskosperheen psyykkinen hyvinvointi. Lastentalo.
Haettu 30.11.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tie- toa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskosperheen-psyykkinen-hy-vinvointi
Terveyskylä. (2019h). Keskoslapsen ravitsemus. Lastentalo. Haettu 8.12.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-las-ten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-ravitsemus
Terveyskylä. (2019i). Rauta- ja vitamiinilisät. Lastentalo. Haettu
11.12.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-las-ten-sairauksista/keskosena-kotiin/rauta-ja-vitamiinilis%C3%A4t
Terveyskylä. (2019j). Sanasto. Lastentalo. Haettu 13.12.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/kesko-sena-kotiin/sanasto
Terveyskylä. (2019k). Ennenaikainen lapsivedenmeno. Naistalo. Haettu 28.12.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/ennenaikainen-lapsivedenmeno Terveyskylä. (2019l). Keskoslapsen kasvu. Lastentalo. Haettu 27.1.2020 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauk-sista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-kasvu
THL. (2017a) Sanasto. Teoksessa T. Hakulinen, K. Otronen & M. Kuronen (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, s. 11. Haettu 14.10.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1
THL. (2017b). Vauvamyönteisyysohjelma. Lapset, nuoret ja perheet. Ter-veyden ja hyvinvoinninlaitos. Haettu 17.10.2019 osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ai- tiys_ja_lastenneuvola/vauvamyonteisyys-ja-vauvamyonteisyyssertifi-kaatti/vauvamyonteisyysohjelma
THL. (2018). Ennakko: Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vas-tasyntyneet 2018. Kokoomataulukko ennakkotiedoista. Tilastot ja data.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 21.10.2019 osoitteesta
https://thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2019/Perinataalitilasto_2018_en-nakko.pdf
THL. (2019a). Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. 2. pai-nos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 4.12.2019
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
THL. (2019b). Imetysohjaus. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos. Haettu 21.10.2019 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/lasten-neuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/imetysohjaus
THL. (2019c). Äidinmaidon lypsäminen. Lastenneuvolakäsikirja. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 30.11.2019 osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ime-tysongelmat/aidinmaidon-lypsaminen
THL. (2019d). D-vitamiinien käyttösuositus vauvoille. Elintavat ja ravitse-mus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 11.12.2019 osoitteesta https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten- ravitsemus-ja-ruokailu/imevaisikaiset/d-vitamiinilisien-kayttosuositus-vauvoille
THL. (2019e). Perinataalitilastot – synnyttäjät, synnytykset ja vastasynty-neet 2018. Tilastoraportti 49/2019. Haettu 14.1.2020 osoitteesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121948893
Tiitinen, A. (2019a). Tietoa potilaalle: Imetys. Lääkärikirja Duodecim. Hel-sinki: Kustannus Oy Duodecim. Haettu 8.11.2019 Terveysportti.
Tiitinen, A. (2019b). Imetysongelmia. Lääkärikirja Duodecim. Helsinki:
Kustannus Oy Duodecim. Haettu 9.1.2020 osoitteesta https://www.ter-veyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01021
Thomas, D. & Mathew, S. (2019). Non Nutritive Sucking of Breast on Phy-siological Stability and Nutritional Status among Preterm Babies on RT Fee-ding. International Journal of Nursing Education. Haettu 7.11.2019 Cinahl-tietokanta.
Törölä, H. (2017). Syömisen kehitys. Teoksessa Stolt, S., Yliherva, A, Pa-rikka, V., Haataja, L. & Lehtonen, L. (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Hel-sinki: Kustannus Oy Duodecim s. 161–166.
Uusitalo, L., Nyberg, H., Pelkonen, M., Sarlio-Lähteenkorva, S., Hakulinen-Viitanen, T. & Virtanen, S. (2012). Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Raportti 8/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Haettu 22.10.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7 Underwood, M. (2012). Human milk for premature infant. US National Lib-rary of Medicine National Institutes of Health. Haettu 11.3.2020 osoit-teesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3508468/
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 § 2. Haettu 6.12.2019 osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20141129#Pidp446835648
Vilkka, H. & Airaksinen, T. (2013). Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
VRN. (2018). D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus imeväisikäisillä. Val-tion ravitsemusneuvottelukunta. Haettu 11.12.2019 osoitteesta
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruo-
kavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoituk- set/vrn_imevaisik-dvitamiinivalm.-kayttosuositus_val-mis_k_20.9.2018.pdf
Vänni, N., Ikonen, R., Aho, A. & Kaunonen, M. (2016). Keskosen kenguru-hoito äitien kokemana. Hoitotiede, 2016, 28(4), ss. 251–261. Haettu 4.11.2019 Medic-tietokanta.
WHO. (n.d.). Promoting proper feeding for infants and young children.
Nutrition. Maailman terveysjärjestö. Haettu 9.10.2019 osoitteesta https://www.who.int/nutrition/topics/infantfeeding/en/
Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991 artikla 9. Haettu 1.12.2019 osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops-teksti/1991/19910060/19910060_2#idp446566064