Opinnäytetyön tekeminen sujui parityönä ongelmitta. Opinnäytetyön tekijät kirjoittivat opinnäytetyötä omalla ajallaan itsenäisesti ja yhdessä opinnäytetyön loppuvaiheessa.
Toinen opinnäytetyön tekijöistä piti yhteyttä työelämätahon edustajaan säännöllisin vä-liajoin esitteen toteuttamiseen liittyen. Opinnäytetyön tekijät kokivat ohjaavan opettajan ohjauksen olevan hyödyllistä ja antavan tukea opinnäytetyön eri vaiheissa raportin kir-joittamiseen koko opinnäytetyöprosessin ajan.
Tiedonhaussa opinnäytetyöntekijät käyttivät pääasiassa Medic -tietokantaa, jossa haku-sanoina käytettiin "food hypersensitivity", ruokayliherk*, "ruoka-allergia" AND
suolis-to*, vatsaki*, ummetus, ripuli, vatsavai*, maha*. Näiden hakusanojen avulla lähes kaikki opinnäytetyössä käytetyt tieteelliset tutkimukset löytyivät. Muina lähteinä käytet-tiin kirjallisuudesta löytyvää tietoa.
Opinnäytetyöntekijät yllättyivät kyselyyn tulleiden vastausten määrästä. Vastausten määrästä näki, että aihe on tärkeä ja vanhemmilla on asian suhteen paljon kokemusta, toiveita ja odotuksia. Suolisto-oireiden tunnistaminen ei ole helppoa, koska samanlaisia oireita voi ilmetä lapsella ilman ruoka-allergiaa, mistä johtuen suolisto-oireiden tunnis-taminen allergiaksi on haasteellista.
Vertaistuen osuus jäi opinnäytetyön raportissa lyhyeksi, sillä vertaistuesta ei löytynyt juurikaan tieteellistä tietoa. Vertaistuen teksti on lähinnä yleisesti kirjoitettua tietoa, eikä erityisesti vertaistuen merkityksestä allergian yhteydessä, vaikka samat asiat liittyvät mihin tahansa asiaan, johon voidaan tarvita vertaistukea. Perheen kohtaaminen ja ver-taistuen tärkeys olisivat hyviä tutkimuskohteita tulevaisuudessa, sillä tieteellistä tietoa aiheista löytyy hyvin vähän ruoka- allergian yhteyteen liittyen ja juuri nämä asiat koe-taan tärkeiksi osana lapsen ruoka-allergian hoitoa.
Opinnäytetyön tekijöille opinnäytetyön aihe on uusi ja mielenkiintoinen, koska tekijöil-lä ei ole omakohtaista kokemusta suolisto-oireisesta allergiasta. Sairaanhoitajan ammat-tia varten opinnäytetyön aiheella on suuri ammatillinen merkitys, sillä suolisto-oireiden yhteydessä mahdollisuus taustalla olevasta allergiasta on tärkeää muistaa. Sairaanhoita-jan työssä on tärkeää ohjata ja tukea vanhempia. Sairauden hoidon ohjauksen lisäksi vertaistuen pariin ohjaaminen on erittäin tärkeässä roolissa.
LÄHTEET
Allergia- ja astmaliitto ry. 2016. Lasten ruoka-allergia. 5/2016. Luettu 14.9.2017.
https://www.allergia.fi/site/assets/files/1210/lasten_ruoka_allergia_lowres_2016.pdf Allergialapset ry. 2017. Luettu 14.9.2017. http://www.allergialapset.fi/
Arikoski, P. 2016. Lasten ja nuorten pitkittyneet vatsakivut. Suomen Lääkärilehti 36/2016. Luettu 8.1.2018.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/04/27/640/sll362016-2177.pdf Dennis, C-L. 2003. Peer support within a health care context: A concept analysis. Facul-ty of Nursing, UniversiFacul-ty of Toronto. International Journal of Nursing Studies 40/2003.
Luettu 23.11.2017.
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.1010.7758&rep=rep1&type=
Dunder, T., Kuitunen, M., Mäkelä, M., Pelkonen, A., Reijonen, T., Valovirta, E. & Al-lergiaohjelman sihteeristö. 2011. Lasten allergiat. Ohjeet ehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta. Suomen Lääkärilehti 18/2011, Liite 18. Luettu 27.10.2017.
http://www.allergiaterveys.fi/upload/ohjeet/lastenallergiaohjeet.pdf
Eettisyys. N.d. Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöpakki. Luettu 13.4.2018.
https://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Eettisyys
Haapalahti, M. 2005. Nutrition, Gastrointestinal Food Hypersensitivity and Functional Gastrointestinal Disorder in Schoolchildren and Adolescents. Kuopion yliopisto. Väi-töskirja. Luettu 20.1.2018.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-27-0463-3/urn_isbn_951-27-0463-3.pdf Hakulinen-Viitanen T., Hietanen-Peltola M., Hastrup A., Wallin M. & Pelkonen M.
2012. Laaja Terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä koulu-terveydenhuoltoon. Opas 22.
Hannuksela, M. 2013. Ruoka-allergia. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 8.1.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00482
Ilmonen J., Isolauri, E. & Laitinen K. 2007. Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä. Suomen Lääkärilehti 40/2007, 61–66.
Jalanko, H. 2009. Ruoka-aineallergia. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 8.1.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00028
Kalliomäki, M. 2013. Ruoka-allergia. Teoksessa Färkkilä M., Isoniemi, H., Kaukinen K. & Puolakkainen P. (toim.) Gastroenterologia ja hepatologia. Keuruu: Otavan Kirja-paino Oy.
Kirkas, T. 2016. Toisiamme tukien. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsemme-lehti 4/2016. Luettu 10.3.2018. https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/toisiamme-tukien/
Komulainen, K. 2011. Ruoka-allergiaa sairastavan lapsen hoito, koettu kuormitus ja perheen elämänlaatu äitien arvioimana. Kasvatustieteen lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. Luettu 21.3.2018.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32817/ruokaall.pdf?sequence=1
Komulainen, K. 2014. Perheen elämänlaatu alle kouluikäisen ruoka-allergisen lapsen perheessä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Luettu 21.3.2018.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96273/978-951-44-9632-5.pdf?sequence=1 Kuitunen, M. 2011. Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa. Suomen Lääkärilehti 50–
52/2011, 41–45.
Kuitunen, M. 2012. Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia. Suomen Lääkärilehti 43/2012, 105–110.
Lumme, R., Leinonen R., Leino, M., Falenius, M. & Sundqvist, L. 2006. Monimuotoi-nen/toiminnallinen opinnäytetyö. Virtuaali ammattikorkeakoulu. Luettu 2.10.2017.
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030906/1113558655385/115460 1154602/1154670359399/1154756862024.html
Merras-Salmio, L. & Kalliomäki, M. 2017. Kun vauvan vatsa vaivaa. Suomen Lääkäri-lehti 49/2017. Luettu 22.12.2017.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/28/22/058/sll492017-2885-1.pdf Merras-Salmio, L. & Kolho, K-L. 2015. Pulautteleva imeväinen. Lääketieteellinen ai-kakausikirja Duodecim. 131 (3). Luettu 10.4.2018.
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/3/duo12065
Mäkelä, M. 2007. Ruokien aiheuttamat suolioireet imeväisiässä. Teoksessa Haahtela, T., Hannuksela M., Mäkelä, M. & Terho, Erkki O. (toim.). Allergia. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy, 305–315.
Mäkelä, M. & Pelkonen, A. 2016. Allergiat. Teoksessa Rajantie, J. Heikinheimo, M. &
Renko M. 2016. (toim.). Lastentaudit. 6.uud. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 8.1.2018. Vaatii käyttöoikeuden. http://www.oppiportti.fi/op/opk04498
Paajanen, L. 2005. Milk Hypersensitivity. Effects of Cow’s Milk and its Processing on Gastrointestinal Symptoms and Delayed-Type Immune Responses. Helsingin yliopisto.
Väitöskirja. Luettu 20.1.2018.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paajanen/milkhype.pdf
Raivio, M., 2012. Nuoret sankarit pamfletti mielenterveydestä ja toiminnallisesta ver-taistuesta. Sosiaalipedagogiikan säätiö.
Remes, S. & Kulmala, P. 2017. Lasten ruoka-allergia–oireista patomekanisheimin.
Suomen Lääkärilehti 10/2017, 57–63.
Ruoka-allergia (lapset). 2015. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duo-decimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalai-nen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 8.1.2018. www.kaypahoito.fi
Ruoka-allergian oireet. N.d. Terveyskylä.fi. Luettu 21.3.2018.
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/astma-ja-allergia/lasten-ruoka-allergiat/ruoka-allergian-oireet
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työnte-kijöille. Helsinki: Edita Prima Oy. Luettu 14.9.2017.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74223/Opp200414.pdf?sequen ce=1&isAllowed=y
Strengell, K. 2010. Ruoansulatusvaivat. Teoksessa Arffman, S. & Hujala, N. (toim.) Ravitsemus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Prima Oy, 86–91.
Tarnanen, K., Remes, S. & Sipilä, R. 2017. Ruoka-allergia lapsilla. Suomalainen Lääkä-riseura Duodecim. Luettu 8.1.2018.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00048
Tuokkola, J. 2010. Ruoka-allergiat. Teoksessa Arffman, S. & Hujala, N. (toim.) Ravit-semus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Prima Oy, 95–100.
Tuokkola, J. & Strengell, K. 2010. Syömiseen liittyvät sairaudet ja muut erityistilanteet.
Teoksessa Arffman, S. & Hujala, N. (toim.) Ravitsemus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Prima Oy, 81–82.
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy, 9–168.
Virtanen, S. 2016. Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 13.4.2018.
https://www.slideshare.net/THLfi/suvi-virtanen-imetys-ja-kiinteiden-ruokien-aloittaminen
LIITTEET