Ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan tutkimuksessamme niin, että ihmisille anne-taan mahdollisuus päättää, haluavatko he osallistua tutkimukseen (Kuula, A., 2011, 61). Haas-tateltavat rajattiin MLL:n asiakkaisiin, jotka ovat käyttäneet lastenhoitopalvelua 30.10.2013 jälkeen. Haastateltavien saanti voi tästä syystä olla vaikeampaa, sillä he voivat ajatella, että antavat lastenhoitopalveluita enemmän käyttäneiden osallistua tutkimukseen. Teemahaastat-telun toteuttaminen puhelinhaastatTeemahaastat-telun muodossa sisältää aina omat ongelmansa, jotka voi-vat vaikuttaa vastausten luotettavuuteen. Näitä ovoi-vat esimerkiksi huono kuuluvuus ja se, että tutkittavan kehonkieltä ei pysty tarkastelemaan. Tämä pätee erityisesti tutkimuksen kohde-ryhmään, sillä arkeen saattaa olla haastavaa saada sopiva ajankohta haastattelulle. (Hirsjärvi ym 2010, 64)
Perheiden kehittämis-ehdotuksia MLL:lle Hoitajille omat
profiilit Web-palveluun
Mainonta ja yhteistö esim. neuvoloiden
kanssa
Web- palvelun kehittäminen
nykyisestään -nykyinen palvelu vanhanaikainen ja
kömpelö
Mahdollisuus ollayhteydessä suoraan hoitajiin
Opinnäytetyön luotettavuutta arvioidessa esiin nousevat erityisesti totuuden ja objektiivisen tiedon näkökulmat: haastattelijoiden näkemykset totuudesta ja sen luonteesta vaikuttavat siihen, miten tutkimuksen luotettavuuteen suhtaudutaan. (Sarajärvi & Tuomi 2009, 134) Tämän takia haastattelijoiden on oltava mahdollisimman tietoinen omista
ennakko-oletuksistaan tutkittavaa kohtaan jolloin tutkijan ennakko-oletukset ohjaa tutkimusta. (Kank-kunen & Vehviläinen-Jul(Kank-kunen 2009, 165–166) Haastattelijoiden onkin annettava itsestään hyvä ja asiantunteva ensivaikutelma. Koska tutkimus tehdään haastattelun muodossa, voi taajan äänensävy tai sanavalinnat vaikuttaa haastattelijoiden tulkintaan haastateltavan vas-tauksesta. Aineistoa analysoitaessa on tutkijoiden siis keskityttävä tutkimuskysymykseen, eli MLL:n lastenhoitopalveluiden merkitykseen perheille, ja syrjäyttää perheen sosioekonominen tilanne tai perheen tausta. Toisaalta tämä voi olla haastavaa, sillä nimenomaan yksinhuolta-juus tai alempi sosioekonominen tilanne voivat vaikuttaa merkittävästi haastateltavien koke-muksiin ja merkityksiin.
Myös aineiston ja tulosten kuvaus on tärkeä osa tutkimuksen luotettavuuskysymystä. Tutkijan on kuvattava analyysinsä mahdollisimman tarkasti käyttämällä esimerkiksi taulukoita ja liit-teitä. Yleensä laadulliset tutkimukset tehdään yksin, jolloin tutkija saattaa tulla sokeaksi omaa tutkimustaan kohtaan. (Kankkunen ym 2009, 159-160) Opinnäytetyö toteutetaan kui-tenkin parityöskentelynä, jolloin näkökulmia aineiston analysointiin on kaksi. Tämä lisää tut-kimuksen luotettavuutta.
Internetlähteitä käytettäessä kiinnitimme erityistä huomioita siihen, että materiaali oli tie-teellisesti tutkittua sekä relevantteja. Verkkomateriaalin luotettavuutta arvioitiin huomioi-malla verkkomateriaalin julkaisija sekä heidän käyttämänsä lähteet. Varmistimme myös, että käyttämämme verkkojulkaisut olivat julkisia. (Kankkunen ym 2009 169–170, 192–199)
Tutkimuksen teemana ovat perheiden voimavarat ja jaksaminen arjessa, sekä miten MLL:n lastenhoitopalvelu tukee näitä. Joillekin haastateltaville nämä voivat olla henkilökohtaisia ja arkoja aiheita. Haastattelutilanteessa onkin siis oltava erityisen tarkka miten muotoilemme kysymykset, sillä vuorovaikutukseen ei voi antaa ohjeita joita pystyisi soveltamaan joka tilan-teessa. Tutkijan negatiivinen kirjoittamistyyli voi leimata haastateltavan edustaman ryhmän, vaikkei yksittäisiä tutkittavia pystytä tunnistamaan. Tutkijan on myös osattava suhtautua kriittisesti osaan haastateltavan mielipiteistä ja asenteista sortumatta itse asenteelliseen mustamaalaukseen. (Kuula 2011, 63) Kuulan mukaan ihmisten tulee myös saada tarpeeksi tie-toa tehtävästä tutkimuksesta, jota pyrimme antamaan haastateltaville saatekirjeessä (Liite 1.)
Tämä ilmenee myös salassapitovelvollisuuden muodossa; on eettisesti tärkeää, että haastatel-tavia ei pysty tunnistamaan tekstistä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa saatetaan esittää usein
suoria lainauksia haastatteluista. Kaikki alkuperäislainaukset on muutettu tekstissä yleiskielel-le, jotta haastateltavia ei tunnistettaisi esimerkiksi murreilmauksien perusteella. (Kankkunen ym 2009, 160–161) Noudatamme tutkimuksessamme myös haastateltavien yksityisyyttä ja tie-tosuojaa, eli haastateltavien anonymiteetistä, sekä haastattelumateriaalin asianmukaisesta säilytyksestä ja hävittämisestä niin, ettei sen ole mahdollista joutua ulkopuolisten ihmisten käsiin.
12 Pohdinta
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää MLL:n lastenhoitopalvelun asiakkaiden voi-mavaroja, lastenhoitopalvelun merkitystä perheille sekä kehittämisideoita palvelua kohtaan.
Toista suoranaista tutkimusta aiheesta emme löytäneet, mutta olemme käyttäneet hyväksi MLL:n aikaisemmin tuottamia asiakastyytyväisyyskyselyitä perheille.
Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme oli asiakkaiden voimavarat. Kuten teoriaosuudestamme käy ilmi, ovat perheen sisäiset ja ulkoiset voimavarat merkittävä osa koko perheen hyvinvoin-tia. Perheen voimavaroistakin tulee kuitenkin huolehtia, ja monelle perheelle MLL:n lasten-hoitopalvelu oli keino saada aikalisä arkeen. MLL:n lastenlasten-hoitopalvelua ei välttämättä käy-tetty, jotta vanhemmat pääsevät hoitamaan pakollisia menojansa vaan suurin osa perheistä nimenomaan käyttivät palvelua, jotta perheen vanhemmat saavat enemmän kahdenkeskeistä aikaa ilman lapsia. Tutkimus keskittyi lähinnä äitien näkökulmaan, sillä jokaisesta perheestä haastattelimme poikkeuksetta äitejä.
Kuten tuloksissa on pääteltävissä, myös teoriamme tukee tuloksia vanhempien voimavaroista.
Esimerkiksi muiden, samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien tuki koettiin tärkeäksi ulkoiseksi voimavaraksi. Tämä ilmeni esimerkiksi seurakunnan vauvakerhoissa käyvillä van-hemmilla. Myös palvelun käyttöaiheista käy ilmi, että vanhemmat käyttivät palvelua paljon huolehtiakseen asioista, jotka teoriassa luokiteltiin sisäisiksi voimavaroiksi kuten työpaikat, koulutus ja luottamukselliset ihmissuhteet. Tärkeäksi voimavaraksi ilmeni myös perheiden taloudellinen tilanne, ja kuten aiemmin teoriassa todettiin, jakautuu se kahteen ryhmään:
perheisiin, joille raha on tärkeää sillä se mahdollistaa harrastamisen kun siihen on aikaa, sekä perheisiin, jotka ovat huonommassa taloudellisessa tilanteessa, mutta viettävät ajan, joka muuten kuluisi töissä, lasten kanssa.
Toinen tutkimuskysymys oli lastenhoitopalvelun merkityksestä perheille. Suurin osa perheistä kertoi merkityksen olevan suuri ja välillä olleen ainoa perheen koossa pitävä tekijä. Monella tutkimukseen osallistuneista perheistä ei ollut lähellä asuinpaikkaa kattavaa tukiverkostoa tai tukiverkostoa lainkaan. Tällaiset perheet olivat erittäin kiitollisia palvelusta, ja kokivat sen antavat hieman lisäjoustoa elämäänsä.
Kolmas tutkimuskysymys oli perheiden kehittämisideat MLL:n lastenhoitopalvelua kohtaan.
Perheet toivoivat esimerkiksi sitä, että he saisivat tietää hieman etukäteen, että millainen hoitaja heille on tulossa. Perheet ehdottivat mm. että nettiin voisi jokaiselle hoitajalle luoda profiilin, josta ilmenee hoitajan perustietoja. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista perheistä olivatkin olleet tyytyväisiä hoitajiinsa, olisi heistä kuitenkin mukava tietää hieman, kuka on heidän lapsiansa tulossa hoitamaan. Tutkimus- ja kehittämiskohteena voisi myös olla uuden web- palvelun kehitys hoitajien tilausta varten, jos otettaisiin huomioon
Web-palveluun kohdistuneet kehittämisehdotukset.
Haastateltavat perheet vaikuttivat olevan kiinnostuneita lapsiperheiden lastenhoitopalveluis-ta ja tuen lastenhoitopalveluis-tarpeeslastenhoitopalveluis-ta sekä MLL:n lastenhoitopalveluslastenhoitopalveluis-ta sekä palvelun mahdolliseslastenhoitopalveluis-ta kehittämi-sestä. Olimme tyytyväisiä jokaiseen haastateltavaamme, ja koimme haastattelijoina, että haastateltavat kertoivat meille avoimesti tilanteistaan ja päästivät meidät lähelle omaa elä-määnsä. Opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen lapsiperheille ja koimme, että perheet oli-vat tyytyväisiä, että he saioli-vat äänensä kuuluviin opinnäytetyön tutkimuksen kautta. Perheiden äidit olivat myös kiitollisia, että kuuntelimme heitä, heidän arkeaan ja toivomuksia.
Haastatteluista 90 % tehtiin puhelimitse. Koska opinnäytetyömme aikataulu oli hyvin tiivis, emme olisi ehtineet tekemään kaikkia haastatteluita kasvotusten. Päädyimme myös osaltaan puhelinhaastatteluihin tutkimukseen osallistuneiden perheiden toiveesta, sillä, kuten tutki-muksessa on todettu, oli haastattelutilanteen järjestäminen haastavaa aikataulullisista syistä.
Totesimme myös, että meidän on kustannustehokkaampaa tehdä haastattelut puhelimitse, sille osa haastateltavista asui hyvinkin pitkällä omasta asuinpaikastamme.
Opinnäytetyöstämme esiin nousseet ilmiöt antavat varmasti monelle mahdollisuuksia kehittää opinnäytetyöideaa. Mielestämme esimerkiksi lapsiperheiden voimavaroista sekä lapsiperheille suunnattujen palveluiden merkityksestä olisi tärkeää tehdä lisää tutkimuksia ja saada lapsi-perheiden mielipiteitä selvitettyä. Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluita lapsiperheille tai nimenomaan perheiden äideille voisi myös kartoittaa enemmän, sillä omassa työssämme olemme keskittyneet kokonaan nimenomaan lastenhoitopalveluun.
Opinnäytetyö prosessi oli pitkä ja paikoin koimme sen raskaaksi. Välillä tuntui myös haasta-valta sovittaa kahden ihmisen aikatauluja yhteen, kun samalla molemmat yrittivät hoitaa omaa arkeaan, koulua sekä tehdä töitä. Koimme pientä uupumusta ja loppumattomuuden tunnetta työn puolivälissä, mutta toinen toistamme kannustaen pääsimme kuitenkin rankim-pien aikojen yli yhdessä. Nautimme molemmat suunnattomasti haastattelutilanteista ja koimme halua auttaa perheenäitejä kiireisen arjen keskellä. Tulevina terveydenhoitajina, joiden tehtävä on nimenomaan edistää terveyttä ja toimia ennaltaehkäisevässä työssä, on opinnäytetyömme erittäin ajankohtainen. Uskomme että opinnäytetyön tulosten perusteella
osaamme kiinnittää huomiota vanhempien jaksamiseen sekä voimavaroihin. Toivomme myös, että Mannerheimin lastensuojeluliitto käyttäisi työmme hedelmää hyväksi kehittäessään las-tenhoitopalvelua. Vaikka jo sanasta opinnäytetyö tulee näin jälkeenpäin mieleen pitkä ja haastava prosessi, olemme kuitenkin tätä kirjoittaessa ylpeitä suorituksestamme sekä kiitolli-sia, että ponnistelimme hienosti loppuun asti yhdessä.
Lähteet
Ahlström, S. & Karvonen, S. & Lammi-Taskula, H. (toim.) 2009. Lapsiperheiden hyvinvointi.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. s. 38-43, 94
Asiakastyytyväisyyskysely MLL:n lastenhoitoavun käyttäjäperheille. Kevät 2011. Viitattu 15.3.2013.
Fågel, S. & Rotkirch, A. & Söderling, I. (toim.) 2010. Farkkumummoja ja pehmovaareja – uusia ikkunoita isovanhemmuuteen. Helsinki: Väestöliitto. s. 12-14
Forssén,K. & Haataja, A. & Hakovirta, M. (toim.) 2009. Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestön-tutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009. Helsinki: Väestöliitto. s. 17, 138-144
Gedaly-Duff, V. & Hanson, S. & Padgett, D. & Rowe Kaakinen, J. 2010. Family health care nursing. Theory, practice and research. 4th Edition. Philadelphia: F.A. Davis Company s. 207-209, 213
Haarala, P. & Honkanen, H. & Mellin O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2008. Terveydenhoi-tajan osaaminen. Helsinki: Edita Prima. s. 53
Haavio-Mannila, E. & Hämäläinen, H. & Karisto, A. & Majamaa, K. & Rotkirch, A. & Roos, JP.
& Tanskanen, A. 2009. Sukupolvien ketju. Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaiku-tus Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. s. 49-50 Hakulinen, T. & Pelkonen, M. Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. 2002. Hoitotie-de vol. 14, no. 5/2002 s. 203-206, 208
Halme, N. & Nykänen, S. & Perälä, M-L. & Salonen, A. 2011. Miten lasten ja perheiden palve-lut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportti 36/2011. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. s. 17
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytän-tö.Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press. s. 64-65, 73
Hämäläinen, A. 2013. Perhetoiminnan koordinaattorin kanssa käyty sähköpostikeskustelu 25.10.2013. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Helsinki.
Hämäläinen, U. & Kangas, O. 2010. Perhepiirissä. Helsinki: Kela. s. 266
Järventie, I. & Lähde, M. & Paavonen J. (toim). 2006. Lapsuus ja kasvuympäristöt – tutkimuk-sen kuvia. Tampere: Tampereen yliopisto. s. 219, 236-239
Järvinen, L. 2009. Isovanhemmuus lapsiperheiden voimaannuttajana. Hyvinvointi TV:n ohjel-matuotantoa. Opinnäytetyö. Espoo: Laurea-ammattikorkeakoulu. s. 51-52
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOYpro Oy. s. 159-160, 165-170, 192, 199
Kuntalaki 395/1995. 2 §. Viitattu 27.10.2013.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365
Kuntaliitto 2013. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Viitattu 27.10.2013.
http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/soster/Sivut/default.aspx
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Toinen, uudistettu painos. Tampere: Vastapaino. s. 61-63
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede Vol. 11, no. 1/1999. s. 5
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. 12 §. Viiattu 1.11.2013.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lastensuojelun keskusliitto 2014. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Viitattu 1.11.2013.
http://www.lskl.fi/keskusliitto/mita_teemme/lapsi-_ja_perhekohtainen_lastensuojelu Lastensuojelun käsikirja. Ehkäiseva lastensuojelu. 2013. (a) Viitattu 2.11.2013.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/ehkaisevatyo/
Lastensuojelun käsikirja. Lasten oikeuksien sopimus. 2013 (b) Viitattu 2.11.2013.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/ehkaisevatyo/tavoitteet/lapsenoikeudet/
Lastensuojelun käsikirja. Lastensuojelun palvelujärjestelmä. 2013. (c) Viitattu 2.11.2013.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/mitaonlastensuojelu/lastensuojelun_palvelujarjestelma/
Lastensuojelun käsikirja. Varhainen asioihin puuttuminen. 2013. (d) Viitattu 4.11.2013.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/ehkaisevatyo/tavoitteet/keinot/puuttuminen/
Lehtinen, M. & Vimpari, H-M. 2012. Ehkäisevä lastensuojelu päiväkodissa. Lapsen hyvä arki 2- hanke. Opinnäytetyö. Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2013.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50393/lehtosaari_niina_vimpari_hilla-maria.pdf?sequence=1
Lönnqvist, J. 2009. Stressi ja depressio. Sairauksien ennaltaehkäisy.Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus: seh00020 (005.003) Viitattu 4.10.2013.
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=seh00020
Mannerheimin lastensuojeluliiton asiakastyytyväisyyskysely lastenhoitoavun käyttäjäperheille 2011. Viitattu 16.3.2013.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. Historia. 2013. (a) Viitattu 15.3.2013.
http://www.mll.fi/mll/historia/
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lastenhoito. 2013.(b) Viitattu 16.3.2013.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lastenhoito/
Mannerheimin lastensuojeluliitto. Lastenhoitokurssit. 2013. (c) Viitattu 16.3.2013.
http://www.mll.fi/mll/koulutukset/lastenhoitokurssit/
Mannerheimin lastensuojuliitto. Organisaatio. 2013. (d) Viitattu 15.3.2013.
http://www.mll.fi/mll/organisaatio/
Mannerheimin lastensuojeluliitto. Perhe työnantajana. 2013. (e) Viitattu 16.3.2013.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lastenhoito/tyonantaja/
Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosikertomus 2012. Viitattu 17.3.2013.
http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/5a8d29d25498c469f7f650c9f8145d39/1382691775/application/pdf/17521 009/Vuosikertomus%202012_web.pdf
Mäkijärvi, L. 2008. Aikuisen vastuu. Miten kasvatan tämän ajan lasta? Asikkala: Kirjatalo.
s. 15
Nachshen, J. 2004. Empowerment and families: Building bridges between parents and proffesionals, theory and research. Department of Psychology, Queens Univeristy. Kingston, ON. Journal of developmental disabilities: Volume 11 no. 1. s. 68. Viitattu 29.10.2013.
http://www.oadd.org/publications/journal/issues/vol11no1/download/nachshen.pdf Saarela, P. & Viheriävaara, H. 2000. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö- määrittelyä ja sisäl-lön hahmottelua. Parempi tulevaisuus perheelle 2000. Nuorten ystävät ry. Oulu: Multiprint Oy. s. 13-14
Sarajärvi, A. & Tuomi, J. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannus-osakeyhtiö Tammi. s. 20, 134
Sassi, P.,Tarkkonen, T. & Vaijärvi, K. 2008. Lapsi ja isovanhemmat - Puheenvuoroja isovan-hemmuudesta. Helsinki: Cosmoprint. s. 45
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöil-le. Sosiaali- ja terveysministeriö oppaita. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. s. 80-81, 103-104
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007. Kuntainfo 10/2007. Uusi lastensuojelulaki (417/2007) voimaan 1.1.2008. Viitattu 18.11.2013.
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1253381
Sihvola, S. 2002. Voimaa vanhemmuuteen. Ajatus lapsiin – kirjasarja 1. Toinen Painos. Jyväs-kylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. s. 124
Sisäasianministeriön julkaisuja 35/2012. Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista 2003–
2012. Viitattu 3.10.2013.
http://www.intermin.fi/julkaisu/352012
Suomen terveydenhoitajaliitto ry. 2013. Terveydenhoitaja. Viitattu 27.10.2013.
http://www.terveydenhoitajaliitto.fi/fi/sthl_ry/terveydenhoitaja
Syrjälä, J. (toim.) 2009. Väestöliiton vuosikirja 2009. Hyvän arjen puolesta. Forssa: Forssan kirjapaino Oy. s. 8
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2013. Voimavaralähtöiset menetelmät. Viitattu 9.10.2013.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/tyon/menetelmat/voimavaralahtoiset_menetelmat
Tilastokeskus. Perheet 2011. Lapsiperheiden määrät hitaassa kasvussa. Väestö- ja kuoleman-syytilastot. Julkaistu 25.2.2012. Viitattu 29.10.2013.
http://www.stat.fi/til/perh/2011/perh_2011_2012-05-25_tie_001_fi.html
Unicef. YK:n sopimus lasten oikeuksista. Allekirjoitettu 20.11.1989. Viitattu 11.11.2013.
http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/LOS_A5fi.pdf Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi. s. 97-114
Kuviot
Kuvio 1.
Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön.
Kuvio 2.
Malli perheen valintojen merkityksestä voimavaroihin.
Kuvio 3.
Lapsiperheet tyypeittäin 1995–2011.
Kuvio 4.
Lastensuojelun nelikenttä.
Kuvio 5.
Isät ja äidit.
Kuvio 6.
Lapset.
Kuvio 7.
MLL:n lastenhoitopalveluiden käyttösyyt.
Kuvio 8.
Vanhempien voimavarat arjessa jaksamiseen.
Kuvio 9.
Vanhempien kehittämisehdotukset MLL:n lastenhoitopalvelulle.
Liitteet
Liite 1 Saate MLL:n lastenhoitopalvelun asiakkaille Liite 2 Teemahaastattelurunko
LIITE 1 Saate MLL:n lastenhoitopalvelun asiakkaille
Hei!
Olemme kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa Laurea-ammattikorkeakoulusta. Teemme opinnäy-tetyötämme Mannerheimin lastensuojeluliitolle aiheena vanhempien jaksaminen, voimavarat sekä MLL:n lastenhoitopalvelun merkitys perheille.
Tarvitsisimme haastateltavaksi perheitä Espoosta ja Vantaalta. Haastattelut tehdään joulu-kuun aikana. Haastattelut ovat luottamuksellisia. Haastattelujen materiaalia käytetään ni-mettöminä opinnäytetyössä.
Mikäli olette halukkaita osallistumaan tutkimukseen, laittakaa ystävällisesti sähköpostia elina.mantyla@laurea.fi tai vera.tikkakoski@laurea.fi.
Ystävällisin terveisin,
Elina Mäntylä, terveydenhoitajaopiskelija p. 045 2084166 Vera Tikkakoski, terveydenhoitajaopiskelija p. 050 3750278
LIITE 2
Teemahaastattelurunko
Haastattelijan ja opinnäytetyön esittely
- Salassapitovelvollisuus ja haastatteluaineiston hävittäminen
Haastateltavien taustatiedot:
- Ikä
- Perhe ja elämäntilanne: Parisuhde, työpaikka
- Lasten lukumäärä, ikä/iät, ovatko päivähoidossa/tarhassa/koulussa - Tukiverkosto
Mitkä asiat auttavat teitä jaksamaan arjessa (voimavarat)?
Harrastukset, ystävät
Miten MLL:n lastenhoitopalvelu on tukenut sinun/perheesi arjessa jaksamista?
Mitä kautta olette saaneet tietää MLL:n lastenhoitopalvelusta?
Kuinka monta kertaa olette käyttäneet MLL:n lastenhoitopalvelua?
Missä tilanteissa olet(te) tarvinneet MLL:n lastenhoitoapua?
Miten lastenhoitopalvelu on vastannut odotuksianne:
- Oletteko aina saaneet lastenhoitajan kun olette tarvinneet - Tyytyväisyys hoitajaan/hoitajiin
Mitä kehitettävää MLL:n lastenhoitopalvelussa mielestänne on?