5.3.1 Opinnäytetöiden käyttöä edistävät tekijät
Vastaajista viidennes piti opinnäytetöiden hyvää aihevalintaa ja lähes puolet vastaajista opiskelijoiden itsensä pitämää osastotuntia tekemästään opinnäytetyöstä, opinnäytetöi-den käyttöä edistävänä tekijänä. Viidesosa vastaajista piti oppilaitosten yhteistyötä työ-paikkojen kanssa edistävänä tekijänä sekä kolmannes vastaajista organisaation tukea.
Vain kahdessa vastauksessa hoitajista itsestään johtuva tekijät edistivät opinnäytetöiden käyttöä työelämässä. (Taulukko 9.) Eniten opinnäytetöiden käyttöä hoitotyön kehittämi-sessä edisti opiskelijoista johtuvat tekijät ja vähiten edisti hoitajista itsestään johtuvat tekijät. (Liite 4.)
Taulukko 9. Opinnäytetöiden hyödyntämistä edistävät tekijät, hoitajien kuvaamana, lausumien jakautuminen yläkategorioihin (n)
__________________________________________
Yläkategoria Ilmaisujen määrä (n) % Opinnäytetöistä johtuvat tekijät 68 19 % Hoitajista johtuvat tekijät 2 0,5 % Opiskelijoista johtuvat tekijät 154 43 % Oppilaitoksista johtuvat tekijät 32 9 % Organisaatiosta johtuvat tekijät 104 29 % Yhteensä 360 100 %
Oppinäytetöistä johtuvia tekijöitä, jotka edistivät opinnäytetöiden käyttöä, olivat ai-hevalintaan liittyvät asiat. Käytännönläheiset ja osaston tarpeista lähtevät opinnäytetöi-den aiheet edistäisivät opinnäytetöiopinnäytetöi-den käyttöä työelämässä. Aihetta tulisi kysyä osas-ton henkilökunnalta ja sen pitäisi olla selkeä, hyvin rajattu, riittävän lyhyt ja ytimekäs, jotta työstä tulisi hyvä. Etenkin selkokieliset tiivistelmät, lisäisivät opinnäytetöiden hyö-dynnettävyyttä.
”Huolella valittu aihe, jolla oikeasti painoarvoa käytännön työssä”
Hoitajista johtuvia tekijöitä oli mainittu vain kahdessa vastauksessa. Opinnäytetöiden käyttöä edistäisi hoitajien oma aktiivisuus ja myönteinen asenne opinnäytetöitä kohtaan.
”Oma aktiivisuus ja aiheiden ehdottaminen opiskelijoille”
Opiskelijoista johtuvia tekijöitä, jotka edistäisivät opinnäytetöiden käyttöä työelämäs-sä, oli opinnäytetöiden esittäminen tutkimuksiin osallistuvilla osastoilla. Tämä oli vas-taajien vastauksissa erittäin usein esitetty toive. Vastaajat toivoivat opiskelijoiden itsen-sä pitämiä osastotunteja tai muita yhteisiä tilaisuuksia.
”Opiskelijat itse esittelevät työnsä”
Oppilaitosten, oppilaiden ja työyksikköjen välinen yhteistyö parantaisi töiden laatua ja hyödynnettävyyttä. Yhteistyön avulla hoitohenkilökunta pystyisi vaikuttamaan aiheisiin, sisältöön, opinnäytetöiden luettavuuteen ja ulkoasuun. Oppilaitosten toivottiin mainos-tavan opinnäytetöitään, jotta edes tiedettäisiin, millaisia opinnäytetöitä oli olemassa.
”Koulujen ja työpaikan yhteistyö niin opiskelijoiden kuin opettajien suunnalta. Hyvä olisi, jos opiskelija tuntisi aiheen omakseen ja olisi kokenut aiheen tarpeelliseksi esim.
ollessaan työharjoittelussa tai sijaisena.”
Organisaatio edistäisi opinnäytetöiden käyttöä monella eri tavalla. Esimiesten tulisi luoda yksikköihinsä tutkimusmyönteinen ilmapiiri ja rohkaista henkilökuntaansa maan ja hyödyntämään opinnäytetöitä työssään sekä antaa aikaa opinnäytetöiden luke-miseen työaikana. Ylihoitajien ja osastonhoitajien tulisi ehdottaa
ammattikorkeakou-luille opinnäytetöiden aiheita henkilökunnan toiveiden pohjalta ja osallistua töiden oh-jaamiseen. Opinnäytetöiden tulisi olla hyvin saatavilla osastolla, jotta niitä pystyisi hyö-dyntämään. Osa toivoi, että opinnäytetyöt olisivat luettavissa sähköisessä muodossa ja niiden valmistumisesta ilmoitettaisiin sähköpostitse.
”Jos johto näkee tarpeen osaston kehittämiseen ja on tutkimuksen takana antamassa oman osuutensa sen tekemiseen ja toteutukseen. Ja on myös mukana sovellusten ja nii-den toteuttamisessa osastolla. Muuten se ei onnistu. Varsinkin silloin, jos tutkimus osoittaa johdon puutteita tai kyvyttömyyttä tai arvostelua.”
5.3.2 Opinnäytetöiden käyttöä estävät tekijät
Opinnäytetöiden käyttöä hoitotyön kehittämisessä estäviä tekijöitä oli opinnäytetöistä, hoitajista, opiskelijoista, oppilaitoksesta ja organisaatioista johtuvat syyt. (Taulukko 10.) Eniten esti hoitajista johtuvat tekijät ja vähiten oppilaitoksista ja organisaatiosta johtu-vat tekijät. (Liite 4.)
Taulukko 10. Opinnäytetöiden käyttöä estävät tekijät hoitajien kuvaamana, lausumien jakautuminen yläkategorioihin (n)
___________________________________________
Yläkategoria ilmaisujen määrä (n) % Opinnäytetöistä johtuvat tekijät 68 31 % Hoitajista johtuvat tekijät 56 25 % Opiskelijoista johtuvat tekijät 42 19 % Oppilaitoksista johtuvat tekijät 19 9 % Organisaatioista johtuvat tekijät 19 9 % Yhteensä 221 100 %
Opinnäytetöistä johtuvia tekijöitä opinnäytetöiden käytön esteeksi, nousi esiin vasta-usten ilmaisuissa eniten. Näitä olivat opinnäytetöiden aihe, luotettavuus, liika teoreetti-suus sekä se, etteivät opinnäytetyöt tuoneet uutta tietoa hoitotyöhön. Opinnäytetöiden
aiheet olivat kaukana käytännön hoitotyöstä, liian teoreettisia, vaikeita soveltaa käytän-töön ja osa täysin turhaa tutkimusta. Opinnäytetyöt koettiin tasoltaan epätasaisiksi, tie-teellinen pohja ei ollut riittävä, lähteet saattoivat olla kovin vanhoja ja tutkimusta tehtiin, koska se kuului opintosuunnitelmaan. Tutkimusten otannat koettiin myös liian pieniksi ja se vaikutti näin luotettavuuteen.
” Teoreettisuus, pienet otokset, laihat lopputulokset”
” Aiheet eivät kosketa käytännön hoitotyötä ja ovat usein liian tieteellisiä”
Hoitajista johtuvia tekijöitä olivat ajanpuute, asenteet, aktiivisuuden puute sekä arvi-oimisen ja oman työn kehittämisen vaikeus. Vastaajat kokivat oman ajanpuutteensa, kiireen työelämässä merkittäväksi esteeksi opinnäytetöiden käytön hyödyntämiselle työssään. Hoitohenkilökunnan kielteiset asenteet muutokselle ja kehittämiselle tulivat myös monessa vastauksessa esiin. Samoin tuli esiin hoitajien oman aktiivisuuden puute lukea tai etsiä tietoa opinnäytetöistä tai käyttää niitä hoitotyön kehittämiseen.
”Kiire- kukaan ei ehdi perehtyä opinnäytetyöhön, josta voisi saada hyviäkin vinkkejä käytännön kenttätyöhön. Rahkeet eivät enää riitä siihen vapaa-ajallakaan”
Opiskelijoista johtuvia tekijöitä olivat töiden esittelyn puute, vähäinen työkokemus ja tiedonpuute käytännön työstä. Opiskelijat eivät esitelleet valmiita töitään osastoille, eivätkä pitäneet osastotunteja tuloksista. Opiskelijoiden vähäinen työkokemus ja tieto käytännön hoitotyöstä, johti siihen, että opiskelijoiden todellisuus oli kaukana työelä-mästä.
” Opinnäytetöitä tullaan harvoin esittelemään osastoille, joten ei ole tietoa tutkimustu-loksista”
Oppilaitoksista johtuvia tekijöitä olivat yhteistyön puute, opettajien tietotaito ja opin-näytetöiden määrä. Oppilaitosten opettajien ja käytännön työelämän yhteistyö koettiin kovin puutteelliseksi. Opettajien tiedot käytännön työelämästä olivat kovin kaukana käytännön työelämästä. Oppilaitosten opiskelijat myös tekivät liikaa tai liian vähän opinnäytetöitä sairaanhoitopiirin työyksiköissä.
” Yhteistyön puute koulun ja kentän välillä”
” Opettajilla teoriatiedot ovat kaukana käytännön työstä”
Organisaatiosta johtuvia tekijöitä opinnäytetöiden käytön vähäisyydelle olivat opin-näytetöiden huono saatavuus ja johdon tuen puute henkilökunnalle. Henkilökunta koki, ettei sillä ollut mahdollisuutta saada valmiita opinnäytetöitä luettavaksi työyksikköönsä eikä osastonhoitaja tai muu sairaalan johto tukenut mitenkään opinnäytetöiden lukemis-ta työajalla.
”Tutkittu tieto ei ole kulkeutunut osastolle asti”