Arvonlisäverokorvaus

Yksityisen koulutuksen järjestäjän saama arvonlisäverokorvaus määräytyy yksityisten jär-jestäjien saaman perusrahoituksen suhteessa vuoden 2017 yksityisten koulutuksen järjes-täjien kustannustiedon keruun yhteydessä ilmoittamista toteutuneista arvonlisäverokustan-nuksista valtionosuudella rahoitetussa ammatillisessa koulutuksessa.

Yksityisen koulutuksen järjestäjän arvonlisäverokorvaus = Koulutuksen järjestäjän perus-rahoitus varainhoitovuodelle / Kaikkien yksityisten koulutuksen järjestäjien perusperus-rahoitus varainhoitovuodelle x Kaikkien koulutuksen järjestäjien valtionosuudella rahoitetun ammatil-lisen koulutuksen toteutuneiden arvonlisäverojen kokonaismäärä vuonna 2017

Järjestäjäkohtaisen arvonlisäverokorvauksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n val-tionosuudet yksikön www-sivujen raporteilta v92yt7s19.lis:

Arvonlisäverokorvauksen järjestäjäkohtainen laskenta vuodelle 2019

5 7 Kunnallisten koulutuksen järjestäjien perus-rahoituksesta tehtävä ns KIKY - vähennys

Laskettaessa perusrahoitusta varainhoitovuodelle 2019 ammatillisen koulutuksen määrära-haan tehdään laskennallinen euromääräinen lisäys, joka on 10 272 000 euroa.

Tämän jälkeen kunkin ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toimivan kunnan ja kuntayhty-män (kunnallinen koulutuksen järjestäjä) rahoituksesta vähennetään euromäärä, joka saa-daan, kun 10 272 000 euroa jaetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toimivien kuntien ja kuntayhtymien perusrahoituksen määräytymisperusteena käytettävillä suoritteilla ja ker-rotaan kyseisen koulutuksen järjestäjän perusrahoituksen määräytymisperusteena käytettä-villä suoritteilla.

Kunnallisen koulutuksen järjestäjän perusrahoituksesta vähennettävä euromäärä = Kun-nallisen järjestäjän vuoden 2019 painotettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä / kaikkien kunnallisten järjestäjien vuoden 2019 painotettu tavoitteellinen kokonaisopiskelijavuosi-määrä x 10 272 000 €

Järjestäjäkohtaisen kiky-vähennyksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n val-tionosuudet yksikön www-sivujen raporteilta v92yt7s19.lis:

Kiky-vähennyksen järjestäjäkohtainen laskenta vuodelle 2019

5 8 Ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös

Koulutuksen järjestäjäkohtainen ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös vuodelle 2019 sisältää yhteenvedon käyttökustannuksiin myönnetystä valtionosuudesta eriteltynä perus- ja suoritusrahoitukseen ja arvonlisäverokorvaukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskennallista eikä rahoitusta tarkisteta jälkikäteen toteutuman mukaiseksi.

Rahoituspäätöksessä on huomioitu jo kunnalliselle järjestäjälle tehty kiky-vähennys.

Järjestäjäkohtaisen rahoituksen määräytyminen on tarkistettavissa OPH:n Valtionosuu-det-yksikön www-sivujen raporteilta YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA KÄYTTÖKUSTAN-NUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE 2019:

Yksityiskohtainen laskelma myönnetystä rahoituksesta vuodelle 2019

Mahdollisissa oikaisuissa ja korjauksissa ja koulutuksen järjestäjille varainhoitovuoden 2019 aikana myönnettävässä perusrahoituksen lisäpäätöksissä käytetään ensikertaisen pää-töksen mukaista painotetun opiskelijavuoden hintaa, joka on 8 175,47 €/painotettu opiske-lijavuosi ja mahdollisissa suoritusrahoituksen oikaisuissa suorituspisteen hintana 24,02 €/

suorituspiste.

6. VAPAA SIVISTYSTYÖ

6 1 Rahoitettava toiminta

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, lii-kunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot.

Vapaan sivistystyön rahoitus määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Rahoituksen saamisen ehtona on opetus- ja kulttuuriminis-teriön myöntämä ylläpitämislupa, jossa määritellään oppilaitoksen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vapaan sivistystyön lain mukainen ylläpitämis-lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.

Vuonna 2019 vapaan sivistystyön rahoituksen piirissä olevia oppilaitoksia on yhteensä 304, joista 77 kansanopistoa, 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta, 180 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 12 opintokeskusta.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatil-lisen koulutuksen rahoitus määräytyy kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusperusteiden mukaisesti.

6 2 Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet

Vapaan sivistystyön rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin suorit-teiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa.

Vuoden 2019 rahoitusta ei varsinaisesti tarkisteta, mutta siltä osin kuin ylläpitäjille on myön-netty ylläpitäjän arvion perusteella rahoitusta maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan hyväksytylle koulutukselle ja toteutettu suoritemäärä tätä kyseistä koulutusta alittaa suori-temäärän, joka siihen tarkoitukseen on myönnetty, opetus- ja kulttuuriministeriön on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) perusteella määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi.

Vuoden 2019 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2016 toteutuneisiin kustannuksiin. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuotokohtaisiin keskimääräisiin yksikköhintoihin vaikuttaa val-tiontalouden säästötoimet, joiden vaikutuksesta yksikköhintoihin ei ole tehty joka vuosi kus-tannustason muutoksesta aiheutuvaa indeksitarkistusta.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen mukaan kan-sanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään 100 prosentin valtionosuus sellaiseen oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, joka on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan.

6 3 Kansanopistot

Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvatta-vat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Kansanopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelija-viikkojen määrän ja opiskelijaviikkoa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 3 1 Yksikköhinnan laskenta

Kansanopistojen vapaan sivistystyön korottamattoman yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2019 on 252,14 euroa /opiskelijaviikko.

Yksikköhintaa korotetaan seuraavien tekijöiden perusteella (A 805/1998, 3§):

• opistossa majoitettujen opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 %

• vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 97 % kansanopistoille, joiden pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus (ns. erityiskan-sanopistot), ja 32 % kansanopistoille, joiden koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus

• niistä opiskelijaviikoista, jotka osana kansanopiston ylläpitämisluvan mukaista koulutus-tehtävää ovat työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitet-tua koulutusta tai erityisestä syystä määrättävää muuta erityistä koulutustehtävää, yksik-köhintaa korotetaan 26 %

Yksikköhinta lasketaan seuraavasti:

(pohja-arvo x opiskelijaviikot + korotus -% x pohja-arvo x korotettavat opiskelijaviikot): opis-kelijaviikot

Opiskelijaviikot otetaan huomioon vuosien 2015-2017 toteutuneiden opiskelijaviikkojen keski-arvona.

Yksityisen kansanopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,85 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 3 2 Rahoituksen määräytyminen

Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla sille vahvistettu opiskelijaviikkojen määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Yksityisille kansanopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kansanopistojen valtionosuuden määrä vuonna 2019 on 56,16 prosenttia valtionosuuden perusteesta. Edellä mainittu johtuu siitä, että vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailuky-kysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen

30 prosentilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huo-mioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää

rahoitus-/valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta myöntää kansanopiston ylläpitäjälle val-tionosuutta enemmän kuin 57 %, jos oppilaitoksen luvan mukainen pääasiallinen koulutus-tehtävä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus. Valtionosuuden määrä voi tässä tapauksessa olla enintään 80 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opiskelijaviikkojen määrä perustuu kyseisen kan-sanopiston aiempina vuosina toteutuneiden opiskelijaviikkojen määriin sekä valtion talousar-viossa jaettavissa olevaan opiskelijaviikkojen kokonaismäärään. Opetus- ja kulttuuriministe-riön rahoituksen perusteeksi vahvistamat opiskelijaviikkomäärät määräytyvät 90-prosentti-sesti opistokohtaisten kiintiöiden mukaan, jolloin opistojen vuosien 2009-2013 toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvo suhteutetaan kaikkien opistojen keskiarvoista yhteenlaskettuun määrään ja rahoitusvuodelle jaettavissa olevien opiskelijaviikkojen tasoon. Opistojen välinen suhteellinen osuus jaettavissa olevista opiskelijaviikoista pysyy vuosittain samana ja kiintiöi-den laskennan perusteena olevat vuodet eivät myöskään muutu.

Rahoituksen perusteeksi vahvistettavien opiskelijaviikkojen määrästä 10 % muodostuu ns.

liikkuvasta osasta. Vuodelle 2019 opiskelijaviikkojen liikkuva osa lasketaan vuosien 2015–

2017 toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvon mukaan suhteutettuna kaikkien opistojen keskiarvoista yhteenlaskettuun määrään ja rahoitusvuodelle jaettavissa olevien opiskelija-viikkojen tasoon. Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston ylläpitämisluvassa mai-nittu koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskeli-javiikkoja laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen yhteismäärästä huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikista toteutuneista lähiopetuksen opiskeli-javiikoista. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista otetaan kuitenkin aina huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikista toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista.

Mikäli opiston kolmen vuoden toteutuneiden opiskelijaviikkojen keskiarvo jää alle myönnettä-vissä olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita. Myönnetty suoritemäärä voi pudota korkeintaan 10 % edellisen vuoden myönne-tystä, rahoitusvuoden tasoon suhteutetusta suoritemäärästä.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opiskelijavii-koista niiden opiskelijaviikkojen määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus.

Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaeh-toiseen koulutukseen. Vuodelle 2019 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opiskelijaviikkojen määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2017 toteutuneiden ja vuoden 2019 arvi-oitujen opiskelijaviikkojen määrät. Vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä johtuen kunnallisten kansanopistojen kotoutumiskoulutuksen val-tionosuuden määrä vuonna 2019 on 98,53 prosenttia valval-tionosuuden perusteesta.

Raportti kansanopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

6 4 Kansalaisopistot

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittä-miselle.

Kansalaisopistojen rahoitus määräytyy ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetus-tuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 4 1 Yksikköhinnan laskenta

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2019 on 84,65 euroa/opetustunti.

Yksityisen kansalaisopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,03 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 4 2 Rahoituksen määräytyminen

Kansalaisopiston valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministe-riön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla.

Yksityisille kansalaisopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kansalaisopistojen valtionosuuden määrä vuonna 2019 on 55,97 prosenttia valtionosuuden perusteesta. Edellä mainittu johtuu siitä, että vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailuky-kysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen

30 prosentilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huo-mioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamasta opetustuntien määrästä 90 % perustuu kiin-tiöön, jolloin jaettavissa olevien opetustuntien opistokohtaiset määrät pysyvät suhteellisesti samansuuruisina vuodesta toiseen.

Liikkuva osan perusteella vahvistetaan 10 % opetustunneista. Liikkuvan osan jakosuhteet lasketaan kansalaisopistojen toiminta-alueilla väestöpohjassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Väestöpohjan muutoksissa seurataan toiminta-alueiden väestön kokonaismää-rää, työttömien määkokonaismää-rää, vieraskielisten määrää ja 63 vuotta täyttäneiden määrää. Liikkuvan osan laskennassa väestön kokonaismäärän muutoksen painoarvo on 70 % ja kaikkien muiden kriteereiden muutosten painoarvo on 10 %. Vuonna 2019 väestömuutosten osuus liikkuvassa osassa perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin Tilastokeskuksen tietoihin, työttömyysti-laston osalta vuosien 2011 ja 2016 väliseen muutokseen ja muiden väestötietojen osalta vuo-sien 2013 ja 2018 väliseen muutokseen.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opetustunneista niiden opetustuntien määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus. Valtionosuus on

tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaehtoiseen koulutuk-seen. Vuodelle 2019 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2017 toteutuneiden ja vuoden 2019 arvioitujen opetustuntien määrät. Vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä joh-tuen kunnallisten kansalaisopistojen kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden määrä vuonna 2019 on 98,19 prosenttia valtionosuuden perusteesta.

Raportti kansalaisopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

6 5 Kesäyliopistot

Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottu-vat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.

Kesäyliopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustun-tien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella

6 5 1 Yksikköhinnan laskenta

Kesäyliopistojen vapaan sivistystyön yksikköhinta vuonna 2019 on 156,94 euroa/opetustunti.

Yksityisen kesäyliopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,52 %:lla (L 632/1998, 13 a §)

6 5 2 Rahoituksen määräytyminen

Kesäyliopiston vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla.

Yksityisille kesäyliopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisten kesäyliopistojen val-tionosuuden määrä vuonna 2019 on 56,23 prosenttia valval-tionosuuden perusteesta. Edellä mai-nittu johtuu siitä, että vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukyky-sopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosen-tilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huomioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/

valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnettävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen kesäy-liopiston toteutuneiden opetustuntien määriin ja valtion talousarviossa jaettavissa olevan opetustuntien kokonaismäärän mukaan. Vuodelle 2019 vahvistetun opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuosien 2016 ja 2017 toteutuneiden ja vuoden 2018 arvioi-tujen opetustuntien määrät.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opetustunneista niiden opetustuntien määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus. Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaehtoiseen koulutuk-seen. Vuodelle 2019 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2017 toteutuneiden ja vuoden 2019 arvioitujen opetustuntien määrät. Vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla, mistä joh-tuen kunnallisten kesäyliopistojen kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden määrä vuonna 2019 on 98,65 prosenttia valtionosuuden perusteesta.

Raportti kesäyliopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

6 6 Liikunnan koulutuskeskukset

Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäiväistä opetusta antavia valtakunnallisia sisäoppi-laitoksia tai alueellisia oppisisäoppi-laitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvin-vointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoi-mintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoiseuratoi-mintaa.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriminis-teriön vahvistaman opiskelijavuorokausien määrän ja opiskelijavuorokautta kohden määrä-tyn yksikköhinnan perusteella.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelijapäivien määrän ja opiskelijapäivää kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 6 1 Yksikköhinnan laskenta

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan käyttökustannusten perusteella. Vuonna 2019 yksikköhinta on 88,20 euroa/opiskelijavuoro-kausi.

Yksityisen valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjän yksikköhintaa korote-taan arvonlisäveron osalta 8,37 %:lla (L 632/1998, 13 a §).

6 6 2 Rahoituksen määräytyminen

Valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. liikunnan koulutuskeskuk-selle vahvistama opiskelijavuorokausien määrä opiskelijavuorokauden yksikköhinnalla.

Yksityisille liikunnan koulutuskeskuksille myönnettävän valtionosuuden määrä on 65 pro-senttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta ja kunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen valtionosuuden määrä vuonna 2019 on 64,42 prosenttia val-tionosuuden perusteesta. Edellä mainittu johtuu siitä, että vuoden 2019 valtionosuuspää-töksissä otetaan huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin

lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus huomioidaan alentamalla kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuden laskennassa käytettävää rahoitus-/valtionosuusprosenttia, jonka avulla valtionosuuden laskennallisesta perusteesta lasketaan valtionosuuden saajalle myönnet-tävän valtionosuuden määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opiskelijavuorokausien määrä perustuu kyseisen liikunnan koulutuskeskuksen toteutuneiden opiskelijavuorokausien määriin. Vuodelle 2019 vahvistetun opiskelijavuorokausien määrän valmistelun perusteena ovat olleet aikavälillä 1.1.2014–31.7.2018 (55 kk) toteutuneiden opiskelijavuorokausien määrät.

Raportti liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien määrän ja opiskelijapäivän yksikköhinnan valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Vuonna 2019 yksikköhinta on 16,60 euroa/opiskelijapäivä. Valtion-osuus myönnetään erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

6 7 Opintokeskukset

Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktii-visen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi.

Opintokeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustun-tien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

6 7 1 Yksikköhinnan laskenta

Opintokeskusten opintotoiminnan yksikköhinta vuonna 2019 on 141,28 euroa/opetustunti.

Vuoden 2016 rahoituksesta alkaen opintokeskusten käyttökustannusten valtionosuuspohjaan ja yksikköhinnan laskentaan otetaan mukaan myös opintokerhotoiminnan kustannukset, mistä syystä opintokerhotunteja ei enää vuodesta 2016 alkaen rahoiteta erillisellä rahoituk-sella. Opintokerhotoiminta jatkuu opintokeskusten pedagogisena menetelmänä.

Opintokeskuksille laskettu yksikköhinta sisältää arvonlisäveron.

6 7 2 Rahoituksen määräytyminen

Opintokeskusten vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opintokeskukselle vahvistama opetustuntien määrä ope-tustunnin yksikköhinnalla.

Valtionosuus opintokeskuksen ylläpitäjälle on 65 % valtionosuuden laskennallisesta perus-teesta ja se myönnetään erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa opintokeskusten opetustuntimäärät siten, että opin-tokeskusten välinen suhteellinen osuus jaettavissa olevista opetustunneista pysyy vuosittain samana. Valtion talousarvioesityksessä määritellään vuosittain jaettavissa olevien val-tionosuuteen oikeuttavien opetustuntien enimmäismäärä.

Vuonna 2018 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut rahoituksen perusteeksi vahvistetuista opetustunneista niiden opetustuntien määrän, joihin myönnetään 100 prosentin valtionosuus. Valtionosuus on tarkoitettu maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman mukaiseen omaehtoiseen koulutuk-seen. Vuodelle 2019 vahvistetun kotoutumiskoulutuksen opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuoden 2017 toteutuneiden ja vuoden 2019 arvioitujen opetustuntien määrät.

Raportti opintokeskusten yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista

7. TAITEEN PERUSOPETUS

7 1 Rahoitettava toiminta

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen kou-lutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistä-miseen liittyvää toimintaa (L 633/1998).

Taiteen perusopetusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityi-seltä yhteisöltä tai säätiöltä.

Taiteen perusopetuksen valtionosuusrahoitus jakaantuu asukasmäärän perusteella rahoitet-tavaan toimintaan ja opetustuntimäärän perusteella rahoitetrahoitet-tavaan toimintaan.

7 2 Rahoituksen yleiset perusteet ja rahoituksen määräytyminen

7 2 1 Asukasmäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus

Kuntien asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen rahoitus yhdistettiin vuoden 2010 alusta osaksi kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuutta, jota hallinnoi valtiovarainministeriö (L 1704/2009). Vuoden 2015 alusta kuntien peruspalvelujen tehtäväkohtaiset valtionosuusperusteet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka sisältää myös taiteen perusopetuksen valtionosuuden. Valtionosuus perustuu kunnan ikäluokittaisiin perushintoihin ja ikäluokkiin kuuluviin kunnan asukkaiden määriin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin.

7 2 2 Opetustuntimäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen nojalla taiteen perusopetusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Myös kunnalle voidaan asukasperusteisen rahoituksen lisäksi myöntää lupa saada opetustuntiperusteista rahoitusta taiteen perusopetukseen.

Vuonna 2019 opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia on 128. Rahoituksen piirissä olevia taiteenaloja ovat musiikki, tanssi, kuvataide, arkkitehtuuri, käsityö, teatteritaide, sanataide ja sirkustaide.

Opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen vuotuinen valtionosuu-den peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle vahvistama opetustuntimäärä opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla (L 1705/2009).

Yksikköhinta on kaikille koulutuksen järjestäjille sama ja se määrätään toteutuneiden kus-tannusten perusteella. Vuonna 2019 yksikköhinta on 76,82 euroa/opetustunti. Yksityisen kou-lutuksen järjestäjän yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2019 on 2,15 prosenttia yksikköhinnasta, jolloin yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta vuonna 2019 on 78,47 euroa/opetustunti.

Opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen järjestäjälle myönnet-tävä valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuu-den perusteesta. Vuovaltionosuu-den 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopi-muksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla.

Tästä johtuen, myönnettäessä valtionosuutta taiteen perusopetusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle, valtionosuuden perusteena käytettävästä euromäärästä otetaan vuosina 2017–2019 taiteen perusopetuksen osalta huomioon 97,98 prosenttia.

Raportti taiteen perusopetuksen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perus-teista

8. MUSEOT

8 1 Rahoitettava toiminta

Museoiden tehtävänä on edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupol-ville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy valtion talousarvion rajoissa museon valtionosuuteen oikeutetuksi. Museotoiminnan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että (Museolaki 729/1992, 2§):

• museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntö-määräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen

• museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan yllä-pidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi

• museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään

• museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa

• museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museo-alan koulutuksen saanutta henkilöstöä

• museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia

• museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa

• museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään

Vuonna 2019 valtionosuuden saavia museoita on 123.

8 2 Rahoituksen määräytyminen

Museoiden vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla laitokselle vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä henkilötyövuotta kohden määrätyllä yksikköhin-nalla. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa.

Henkilötyövuosimäärät määritellään laskennallisesti. Vakinaisen, päätoimisen henkilökun-nan määrään lisätään muun henkilökunhenkilökun-nan määrä, joka saadaan jakamalla muun henkilö-kunnan palkkakustannukset vakinaisen, päätoimisen henkilöhenkilö-kunnan keskipalkalla. Museoi-den henkilötyövuosien laskentaan sisältyy myös kiinteistöhenkilökunta.

Yksityisten museoiden ylläpitäjälle myönnettävän valtionosuuden määrä on 37 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta. Opetus- ja kulttuuriministe-riön nimeämälle valtakunnalliselle erikoismuseolle, maakuntamuseolle ja aluetaidemuseolle

suoritetaan valtionosuus valtakunnallisten tai alueellisten tehtävien vuoksi 10 prosenttiyksik-köä korkeampana. Vuoden 2019 valtionosuuspäätöksissä otetaan huomioon kilpailukykysopi-muksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen 30 prosentilla.

Tästä johtuen, myönnettäessä valtionosuutta museota ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhty-mälle, valtionosuuden perusteena käytettävästä euromäärästä otetaan vuosina 2017–2019 museoiden osalta huomioon 98,29 prosenttia.

8 3 Yksikköhinnan määräytyminen

Vuoden 2019 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2016 toteutuneisiin kustannuksiin henkilötyö-vuotta kohden. Tästä vähennetään valtiontaloudessa 2012–2017 tehdyt säästöt, joiden vaiku-tus on yksikköhintaa vähentävästi 17 571 € (L opevaiku-tus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta, 35 a §). Vähennysten jälkeen saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama museoiden yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta kohden, joka vuonna 2019 on 67 543 €/henkilö-työvuosi.

Vuoden 2019 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2016 toteutuneisiin kustannuksiin henkilötyö-vuotta kohden. Tästä vähennetään valtiontaloudessa 2012–2017 tehdyt säästöt, joiden vaiku-tus on yksikköhintaa vähentävästi 17 571 € (L opevaiku-tus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta, 35 a §). Vähennysten jälkeen saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama museoiden yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta kohden, joka vuonna 2019 on 67 543 €/henkilö-työvuosi.

In document Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus - Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2019 (sivua 38-0)