3 Tutkimuskysymykset, aineiston- aineiston-keruu ja analyysin aloittaminen
8. Opiskelijan ratkaisut:
3.4 Opettajien puhe opiskelijoista
Haastatteluiden litterointityön jälkeen minulla oli tiheää opettajien puhetta haasteellisiksi koetuista opiskelijoista. Tämän puheen avulla oli selvitettävä haasteellisuuskokemuksen arvoitus. Etenin siten, että luin jokaisen haastat-telun tarkasti läpi ja kirjoitin luettelon niistä teemoista, jotka opettajien puheesta tunnistin tai jotka vaikuttivat kiinnostavilta tai toistuivat haastatte-lusta toiseen. Aluksi aineisto vaikutti kovin sekavalta ja monisyiseltä, mutta usean lukukerran jälkeen havaitsin eräiden aihepiirien toistuvan tiheään pu-hujien esityksissä.
Haastatteluiden tunnustelevassa lukuvaiheessa huomioni kiinnittyi ensik-si ensik-siihen, miten irrallaan tunnistamani puheen ytimet ensik-sijaitensik-sivat toiensik-sistaan.
Haastattelusta toiseen kohtasin toistuvasti opettajien tekemät opetukselliset ratkaisut, ajan ja paikan luonnehdinnat, haasteellisuuden syyn paikan eritte-lyn, haasteellisuuskokemuksessa opiskelijaan ja oppilaitokseen liittyvät es-teet ja mahdollisuudet sekä erityisesti haasteellisena koetun opiskelijan ky-kyihin ja käyttäytymiseen liittyvän kuvauksen. Jätin analyysin aluksi vielä aineistoltaan hatariksi kokemieni syiden, paikan, ajan ja ratkaisujen ilmauk-set taka-alalle ja keskityin sanontoihin opiskelijan kyvyistä ja käyttäytymi-sestä. Jokainen opettajahaastattelu sisälsi kuvauksia näistä piirteistä.
Opis-kelijan kykyihin liittyvät sanonnat esiintyvät tiheästi opettajien puheessa siksi, että haastattelukysymykseni sisälsivät ainesta, joka herkästi johdatti erittelemään kuvailun kohteiden pystyvyyttä oppijoina. Sen sijaan opiskeli-jan käyttäytymistä pohtivat opettajien maininnat tulevat puheessa usein ilmi ohi kysymysteni siten, että opettaja saattaa aloittaa kuvailemalla opiskelijan kykyjä, mutta puhe kääntyy arvioimaan opiskelijan käyttäytymistä oppitun-tien aikana.
Keräsin kunkin opettajan haastattelusta ilmaukset, jotka sisälsivät kerron-taa opiskelijan kyvyistä ja käyttäytymisestä. Laadin kumpaankin akseliin neliportaisen asteikon. Sijoitin opettajan puheen niin, että opiskelijan koko-naisluonnehdinta sijoittui johonkin akseleiden kentistä ”Kyvyt heikot”, ”Ky-vyt kohtalaisen heikot”, ”Ky”Ky-vyt kohtalaisen vahvat”, ”Ky”Ky-vyt vahvat”. Opet-tajien opetettavistaan antamat käyttäytymisluonnehdinnat jaoin niin ikään neljään osaan. Kenttien sisällöksi valitsin osiot opettajan mielestä opiskeli-jan ”Käyttäytyminen häiritsevää”, ”Käyttäytyminen kohtalaisen häiritsevää”,
”Käyttäytyminen kohtalaisen häiriötöntä” ja ”Käyttäytyminen häiriötöntä”.
3.4.1 Opiskelijoiden sijoittaminen kykyakselille
Ryhdyttyäni sijoittamaan opettajien puhesitaatteja kykyjen ja käyttäytymi-sen akseleille havaitsin, että vaikka opettajien puhe pääasiassa keskittyi voimakkaasti akseleiden ääripäihin, hyppelehtivät maininnat kyvykkäitäkin kuvattaessa pitkin akselia. Tätä hyppelehtimistä selittää aika. Opiskelijat eivät ole opettajan silmissä samanlaisia, vaan opiskelijoissa tapahtuu ajan kuluessa muutosta. Itse peruskyvyissä ei niinkään tapahdu liikettä, vaan kiinnittyminen opintoihin auttaa opiskelijoita yrittämään aiempaa enemmän ja osoittamaan osaamistaan. Opiskelijan oppimisvaikeuksien luonnehdinta keskittää puheen Kyvyn akselin kielteiseen ääripäähän ja ainoastaan suppe-alla alueella opiskelija saatetaan mainita pystyväksi. Opettaja A5 antaa ope-tettavastaan seuraavat kategorian Kyvyt alaisuuteen liitettävät luonnehdin-nat:
”aika terävä kaveri pohjimmiltaan”
”oli keskittymiskyvyn puutetta”
”kaveri sitten edisty”
”siitä vois tulla hyväkin kaveri”
”tuota sen puolen vuoden sissään kaveri suoritti, se oli ihan kärki-pään miehiä”
”No keskittymiskyvyn puute oli.”
”Mutta oppijana sitten, kun se valkeni, erinomanen lyhyellä ajalla”
”oppijana pidin sen loppujen lopuks hyvänä”
”perustaidot oli tuota aika hyväs lähtökohas”
”Vahvoja alueita oli käsityötaidot. Joka homma.”
Opettaja kokee haasteellisena opiskelijan, jonka kyvyt hän arvioi vahvoiksi.
Varsinkin ilmaukset ”terävä”, ”kärkipään miehiä” ja ”erinomanen lyhyellä ajalla” puoltavat opiskelijan sijoittamista aineistosta muodostetun asteikon positiiviseen ääripäähän ”Kyvyt vahvat”.
Kykyihin liittyvät kuvaukset opettajien puheessa kohdistuivat yleisem-min kohti akselin kielteistä päätä eli haasteelliset opiskelijat koettiin useam-min heikoiksi kuin pystyviksi ja menestyviksi oppijoiksi. Opettaja B2 luon-nehtii seuraavassa opetettavaansa kykyjen osalta varsin pessimistiseen sä-vyyn sitaateissa, jotka on poimittu haastattelun eri osista.
”ei niinku ruvennu pärjäämään”
”kaikki niinku käynnisty hirveen hittaasti”
”ku ei neliön piirtäminen onnistu”
”hirveen surkee kaikessa”
”Ihan semmoset perustaidot, mitkä peruskoulussa tulee ja pitäs olla, ni ei oo”
”hidas oppimaan”
”onnettoman tyhmiä vastauksia aina”
”oppii kyllä tavallaan, jos joku koko ajan pystyy olemaan siinä vieressä”
”hidas oppimaan”
”Jotenki aivan uskomattomat nää hänen numerot”
Opettajan B2 puheesta kuvastuu suorastaan toivottomuus hänen luonnehti-essaan opetettavansa kykyjä. Nauhoitteissa opettaja painottaa voimakkaasti puhettaan kohdissa, joissa opiskelijan pystymättömyyttä osoitetaan. Alku-peräisestä haastattelusta eristämieni sanontojen sisällön tulkitsen sijoitetta-vaksi opiskelijan oppimista arvioivan akselin kielteiseen ääripäähän ”Kyvyt heikot”.
3.4.2 Opiskelijoiden sijoittaminen käyttäytymisakselille
Kävin uudelleen läpi opettajien alkuperäiset litteroidut haastattelut ja poimin seuraavaksi puheesta kohdat, joissa opettajat viittasivat opiskelijan
käyttäy-tymiseen joko oppilaitoksen arjessa tai vapaa-aikana. Eräissä haastatteluissa opettajat kiinnittävät jopa enemmän huomiota opiskelijan käyttäytymiseen kuin opiskeluvahvuuksien kuvaukseen. Opettaja B13 luonnehti kuvaileman-sa nuoren käyttäytymistä seuraavasti:
”ja kun se on kiltti”
”eikä häirihe koskaan”
”Tämä on kiltti poika”
”toisten kanssa tulee toimeen.”
”mahottoman myönteinen ja ahkerasti tekee”
”ja justiin hyvä asenne”
”Mutta se suhtautuminen ei ei, ei missään tilanteessa ole niinku näyttäytyny kielteisenä, ei mitenkään.”
”minkäänlaista törmäyksiä näittenkään kielten ja muitten opettajien kanssa ni yhtään ainoaa semmosta en oo kuullu.”
”mahollisimman normaalisti kulukee näissä riennoissa”
”yleensä niinku nuoret touhuaa”
Opettaja suhtautuu opiskelijaan myönteisesti ja pitää tätä kilttinä, suorastaan liiankin kilttinä. Opiskelija alistuu noudattamaan koulun sääntöjä. Tulkitsen opettajan sanonnat sijoitettavaksi opiskelijan käyttäytymisen akselin positii-viseen ääripäähän kenttään ”Käyttäytyminen häiriötöntä”.
Ammattiaineiden opettaja A1 kertoo seuraavin ilmauksin eräästä opetus-ryhmänsä opiskelijan käyttäytymisestä. Opiskelija on jo useana vuotena yrittänyt aloittaa opintojaan ammattioppilaitoksessa, mutta huonolla menes-tyksellä:
”paljon poissaoloja ja myöhästelee”
”eikä pysy työmaalla”
”No tää nyt on oikeestaan siitä pahimmasta päästä niinku opettajan kannalta,”
”en oo oikeen saanu minkäänlaista otetta”
”vähän on tekevinään jotain, mutta ei silleen vastuullisesti.”
”nöyrästi käyttäytyy ja myöntelee ja on kuuntelevinaan”
”, on sitte heitelly aika rivojakin tekstiä ja haukkunu opettajaa läs-kiks”
”hällä on näyttämisen halu”
”paljon keskeyttämisiä ja samoja ongelmia kaikilla linjoilla.”
”homma ei mee ihan putkeen. Ja täytyy myöntää että se on kyllä vaikeeta,”
Opettajan puheesta kuultaa tuskastuneisuus opiskelijan koulukäyttäytymi-seen ja jopa neuvottomuus opiskelijan suhteen. Sitaattien sisällön perusteel-la sijoitan opettajan kuvaileman opiskelijan käyttäytymisen akselin kieltei-seen ääripäähän kenttään opiskelijan ”Käyttäytyminen häiritsevää”.
3.4.3 Kyvyt ja käyttäytyminen yhteisessä kentässä
Kaikki 30 opettajahaastattelua sisältävät riittävästi materiaalia, jotta jokai-sen opetettavan kyvyt ja käyttäytymijokai-sen voi sijoittaa akseleilla ensisijaisiin kenttiinsä. Useat kahden kategorian maininnoista oli tosin sijoitettavissa muidenkin kategorioiden alaisuuteen, mutta se ei grounded theory -menetel-mässä ole haitta vaan etu ja osoitus aineiston tiheydestä. Opiskelijoista annettujen käyttäytymisluonnehdintojen akselin ääripäille annoin nimet So-peutunut–Sopeutumaton. Kategorian Kyvyt vaihteluvälin äärilaidoiksi oli tunnistettavissa vaihteluväli Kyvykäs–Kyvytön. Kuviossa 1. on nähtävissä akseleista muodostettu nelikenttä. Nelikentän kentissä näkyy, kuinka monta kuvailtua opiskelijaa olen sijoittanut kuhunkin ominaisuusryhmään. Jokai-nen kenttä sisältää kymmeJokai-nen kategoriaa.
Kuvio 1. Opiskelijoiden (n=30) sijoittuminen Kyvyn ja Sopeutumisen