Ohjausryhmästä,  tiedonkulusta  ja  SOTE-­‐lainsäädännöstä

Haastatteluaineistosta suurin yksittäinen esiinnoussut asia oli ohjausryhmä sekä sen rooli hallinnon ja tiedonkulun kannalta. Ohjausryhmä on neljä henkinen ryhmä, joka koostuu kahdesta kunnan ja kahdesta Pihlajalinna Oy:n edustajasta, ohjausryhmän puheenjohtajuus on kunnan edustajalla. Virallisesti Mäntänvuoren Terveyden ohjausryhmän tehtävä on valvoa osapuolten välisen palvelusopimuksen noudattamista ja toteutumista sekä nimensä mukaisesti ohjata sopimuksen noudattamista (Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen pöytäkirja 15.4.2013).

Haastateltava 4: Ja sitten se mikä siinä on niinkun tää kunnan puoli on että kunnalla on se niinkun valvontavastuu ja se että ne asiat tehdään niinkun on sovittu ja että mitä laki sanoo kuntalaisille annettavista palveluista..

Muutama haastateltavista kertoi myös tiedonkulun ongelmista, eli tieto Mäntänvuoren Terveyden toiminnasta ei kulje ainakaan kunnanvaltuustoon asti.

Haastateltava3: (…)oon harmissani kun valtuutetuille ei se tieto kulje eli en oo ainakaan vielä tässä yli vuoteen kertaakaan ollut tekemässä mitään päätöstä joka koskis mitenkään Mäntänvuoren Terveyttä..

Haastateltava 3: (…)kyllä se sillä lailla viestiä saa vietyä eteenpäin heille jotka sitten on niinkun valtuuston sisältä tai lähinnä puolueiden sisältä päässeet sinne niinkun keskiöön mukaan, mutta ei kyllä valtuustoon ei sieltä tule, et tekeekö sen sitten se 49% (kunnan omistus) et mikä tähän vaikuttaa.

Valtuustoon yrityksen toiminnasta ei siis tunnu tulevan tietoa ilman erillistä kyselemistä.

Toisaalta, eräs toinen haastateltava muotoili asiaa seuraavalla tavalla:

Haastateltava 5: Mut tosiaan se niinkun että sinne yhtiön hallitukseen, yrityksen hallitukseen menee kyllä varmaan niinkun meijän kaupunginhallitukselta viestiä, jos sellasta viestiä halutaan sinne viedä. Ja sitte ohjausryhmästä tulee myös kaupunginhallitukselle päin.

Tiedonkulun ja ohjausryhmän jälkeen yleisimmin mainittu toiminnan muutos kunnan palveluiden tuottamisessa oli ihmisten ”pompottelun” väheneminen. Tällä pompottelulla

viitataan siihen, että asiakkaan ei tarvitse käydä monessa eri paikassa saadakseen tarvitsemiaan palveluita, vaan palvelut on mahdollista saada yhdestä paikasta, jolloin hoitoketju ei katkea missään vaiheessa. Tämä onkin ollut yksi tässä tapauksessa muodostetun uudenlaisen palvelujärjestämismallin keskeisimpiä tavoitteita, hoitoketjun katkeamattomuus sekä palveluiden integrointi ja keskittäminen.

Haastateltava 3: Elikkä just niinkun oikeisiin paikkoihin on saatu oikeen alan asiantuntijoita ja semmonen niinkun ihmisten hyppyyttämien paikasta toiseen ja luukulta toiselle on vähentynyt.

Haastateltava 1: Ja sitten kun tuotetaan myös lähipalveluiksi erikoissairaanhoidon palveluita jatkossa enemmän ja asiakkaiden ei tarvitse matkustaa pois omalta paikkakunnaltaan vaan heidät pystytään hoitamaan siellä ja se palveluketju on nyt käytännössä aukoton kun toimija on sama sekä sosiaali – että terveyspalveluissa.(…) Että palvelut on integroituneet keskenään kun samoista palveluista on kyse sitten siellä.

Tässä yhteydessä siis palveluiden integroituminen sekä palveluiden saatavuus yhdestä paikasta on parantanut aineiston perusteella palveluita kokonaisuutena. Enää asiakkaan ei tarvitse käydä monessa paikassa saadakseen tarvitsemansa palvelut ja päästäkseen lääkäriin hoidattamaan vaivojaan. Palveluiden integroimiseen liittyy vahvasti jo dokumenttiaineistossa näkynyt kunnan ja Pihlajalinnan riippuvuussuhde toisistaan, sillä palveluiden integraatio vaatii usein erilaisia tilaratkaisuja, kun palveluita keskitetään tiettyihin paikkoihin. Kunnan ja Pihlajalinnan keskinäinen riippuvuussuhde tuli esiin myös haastatteluissa, mutta ei niin selkeänä ja kantavana kuin dokumenttiaineistossa. Näitä tilaratkaisuja Mäntänvuoren Terveys ei voi tehdä pelkästään itse, vaan ne tehdään yhdessä kunnan kanssa, koska ratkaisut koskevat kaikille tarkoitettuja palveluita joissa kunnalla on järjestämisvastuu. Tällaisia tapauksia on ollut muun muassa tilaratkaisuissa keskitettäessä palveluita yhteen paikkaan.

Haastateltava 2.: Niin nehän vaatii tavallaan kunnalta tiettyjä päätöksiä, esimerkiksi nyt me päätettiin että me keskitetään nää ja lähetään sairaalalta tuolta, kun meillä on aluesairaala tuolla ja tuodaan ne tuohon keskustaan kun meillä on tuossa vanha terveyskeskus, niin me keskitetään ne sinne. Niin nehän vaatii niinkun, että eihän yhtiö voi päättää että me tehdään näin vaan hallituksessa hyvin avoimesti jutellaan, että mitä jos tehtäs tälleen, et oisko kunta valmis tähän?

Viimeisimpänä isona asiana haastatteluaineistossa nousi huoli uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismallista ja rahoituksesta sekä näiden pohjalta säädettävistä laeista

Haastateltava 1. :No tää SOTE-lainsäädäntö mietityttää et se on niin kun sellanen asia että tiedän että kunnissa sitä mietitään tosi paljon. Sanotaan et meidän osalta et jos me saadaan jatkaa ja meillä on sopimus olemassa niin sehän turvaa sekä tilaajalle että meille tuottajana niin kun tietyt raamit miten toimitaan…

Haastateltava 2: ainoo on tää valtion toimet et se nyt on ehkä päällimmäinen huoli ettei kai ne vaan meinaa jotain semmosta mallia että julkinen monopoli sallitaan(…)Se on semmonen merkittävä et jos lainsäädäntö

nousee tai kaatuu yhden asian takia ja se on se rahoitusmalli. Eli jos se rahoitus pysyy samanlaisena kun nykyään et se raha kiertää kuntien kautta niin tää on mun mielestä tuhoon tuomittu…

Koko sosiaali- ja terveyspalvelusektorin suunnitelmien keskeneräisyys siis näkyy Mäntänvuoren Terveyden toiminnassa siten, että tulevaisuutta on hankala suunnitella kovin pitkälle ja kynnys uudistusten vaatimien isojen ratkaisujen tekemiseen nousee koska tilanne ei ole ennustettavissa.

Tulevaisuudesta kysyttäessä haastatteluista nousseet asiat olivat isoksi osaksi huolia ja kehitysehdotuksia. Kehitysehdotuksissa näkyi tiedonkulun parantaminen ja ohjausryhmän roolin selkeyttäminen. Kiitosta palvelumallissa keräsi ihmisten tiskiltä toiselle pompottelun väheneminen sekä uuden palvelumallin toimiminen ja palveluintegraation osoittautuminen hyväksi. Huolista useimmin mainittiin keskeneräinen valtion sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, joka on osaltaan tuonut epävarmuuden koko alan ylle. Huolta kannettiin myös palveluiden kokonaisuuden arvioinnista, eli miten tässä tapauksessa palvelut toimivat kun katsotaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää kokonaisuutena, näivettääkö järjestely esimerkiksi julkisia palveluita ja onko Mäntänvuoren Terveyden tekemä yhteistyö muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa riittävää?

Tässä tilanteessa kuitenkin kyseessä oleva palvelumalli ja järjestämisratkaisu koettiin hyväksi sekä toimivaksi, jolloin huolet kohdistuivatkin enemmän palveluiden kansalliseen kokonaisuuteen, tulevaisuuteen ja yrityksen jatkoon sekä yrityksen tulevan toiminnan suunnitteluun.