Nykyisin Tuomaskuorossa on lähes sata laulajaa. Kuoro ja koulu ovat kaupungin ylläpitämiä, mutta kirkko tukee kuoroa ja maksaa kuorolle sen esiintymisistä Tuo-maskirkossa. Saksalaiseen tapaan varsinaiseen kuoroon tullaan neljännelle luokalle.
Koulu ja kuoro jatkuvat 12. luokan loppuun, jonka jälkeen kuorolaiset jättävät kuoron suoritettuaan ylioppilastutkinnon. Varsinaisessa kuorossa ollaan siis pisimmillään yhdeksän vuotta. Kuorolaiset muodostavat omat luokkansa, vaikka koulussa on muitakin oppilaita. Kuorosta kiinnostuneet pojat voivat pyrkiä Anna Magdalena Bach -koulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle, jolloin he saavat painotettua kuorolaulun, laulun, musiikinteorian sekä pianonsoiton opetusta. Luokilla on muitakin lapsia, myös tyttöjä. Kolmas luokka on varsinainen kuoron valmennusluokka, jolle pyritään toisen luokan keväällä. Kolmannen luokan lopulla pyritään Tuomaskuoroon, jonne hyväksytyt aloittavat kuorossa neljännen luokan alussa. Tässä vaiheessa pojan van-hemmat ja Leipzigin kaupunki tekevät sopimuksen lapsen sitoutumisesta
Tuomas-kuoron toimintaan. Ensimmäinen puoli vuotta on koeaikaa, jonka jälkeen on vielä lopullinen koe kuoroon pääsemiseksi. Tällöin selvitetään vielä pojan ja perheen moti-vaatiota vuosien sitoutumiseen vaativaan kuoro- ja koulutyöhön. Kuoroon pyritään myös muualta Saksasta ja jopa ulkomailta. Vuonna 2012 kuorolaisista 60 % oli kotoi-sin Leipzigista ja sen välittömästä läheisyydestä. Kuoroon pääseminen ei edellytä välttämättä valmennusluokalla olemista. Kuorolaiset siirtyvät viidennen luokan alus-sa Anna Magdalena Bach -koulusta Tuomaskouluun (kymnaasiin), jota kuorolaiset käyvät omilla luokillaan ylioppilaaksi asti.
Neljännen luokan ajan Leipzigissa ja sen lähiympäristössä asuvat kuorolaiset voi-vat asua kotonaan. Viidennestä luokasta alkaen kaikkien kuorolaisten tulee asua kuoron asuntolassa eli saksalaisittain alumnaatissa. Siellä eri-ikäiset pojat asuvat keskenään noin kuuden hengen huoneissa ja vanhemmat pojat myös kantavat vas-tuuta nuoremmistaan. Tällainen asumisjärjestely on ainutlaatuinen ja kuvastaa Tuomaskuoron pedagogista ajatusta eri-ikäisten toimimisesta yhdessä. Tuomaskoulu ja Tuomaskuoro sijaitsevat vastapäätä toisiaan samalla kadulla. Ne ovat osa Campus Thomanum -suunnitelmaa, jossa samaan kortteliin tulevat sijoittumaan Forum Thomana, huvila, jossa on harjoitustiloja ja tuomaskanttorin työhuone. Korttelissa sijaitsee myös vuonna 2013 uusittu alumnaatti, jossa on kuoron uusi harjoitussali.
Samalla alueella on myös Tuomaskoulu ja musiikkiin painottuva peruskoulu, Luther-kirkko, musiikkileikkikoulu sekä toimitilat iltapäiväkerhoille. Yhteiset ruokailut ovat kuorolle erittäin tärkeitä. Vaikka pojat ovat koulussa eri luokilla, kaikki kuorolaiset tulevat syömään yhdessä alumnaattiin, jossa kuorolla on oma ruokala ja siellä oma keittiöhenkilökunta. Aterioiden yhteydessä pidetään yhteinen ruokarukous ja laule-taan ruokalaulu.
Tuomaskuorolaisen koulutukseen kuulu viikoittain henkilökohtainen laulutunti ja soittotunti; jokaisen pitää opiskella jotain klassista instrumenttia laulun lisäksi. Kuo-rolaiselta vaadittavaa oppimisnopeutta ja työtahtia voi luonnehtia todelliseksi am-mattikuoron toiminnaksi. Lukukauden aikana lähes jokaisena viikonloppuna on esiintymisiä Tuomaskirkossa, ja seuraavan viikonlopun teoksia aletaan harjoitella edeltävänä maanantaina. Ohjelmistossa on aina jotakin kuorolaisille ennestään tun-tematonta. Vaikka osa varsinkin messujen ohjelmistosta toistuu ja tietyt teokset tois-tuvat vuosittain (kuten Matteus-passio ja Jouluoratorio), on sekä äänenmurroksen että joka vuosi uuden kuoroluokan mukaantulon ansiosta aina mukana poikia, jotka laulavat teosta ensimmäistä kertaa. Joka vuosi miesäänistä poistuu viimeinen luokka eli kokeneimmat ja vanhimmat laulajat.
Kuoroharjoituksia, osa niistä stemmaharjoituksia osa koko kuoron harjoituksia, on päivittäin. Maanantaina aloitetut teokset esitetään jo seuraavana perjantaina, uudes-taan lauantaina motetissa ja osa vielä sunnuntain jumalanpalveluksessa (H. Norja-nen, keskustelu tuomaskanttori Billerin kanssa 23.9.2009). Ennen kesälomaa heinä-kuun alussa on noin viikon mittainen kiertue kotimaassa, joka on samalla kuluvan vuoden ylioppilaiden jäähyväiskiertue kuorossa. Pojat pääsevät kotiin lukukausien aikana keskimäärin joka kolmas viikonloppu. Jouluaatto ja -päiväkin vietetään kuo-ron kanssa, koska silloinkin on esiintymisiä. Orkesterisäestyksellisissä teoksissa or-kesteriosuudet soittaa Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, jonka muusikoiden työteh-täviin esitykset Tuomaskirkossa Tuomaskuoron kanssa kuuluvat. Kuoro tekee yhteis-työtä myös periodisoittimilla soittavien yhtyeiden kanssa. Kaikki Tuomaskuoron orkesterikonsertit johtaa luonnollisesti tuomaskanttori.
Tuomaskanttori Georg Christopf Biller (s. 1955), kuoron oma kasvatti, on 16. tuo-maskanttori J. S. Bachin jälkeen ja hän aloitti virassaan vuonna 1992 (Mundus 2012, 170). Valitettavasti Biller joutui luopumaan virastaan yllättäen tammikuussa 2015 terveydellisistä syistä. Väliaikaisena johtajana helmikuusta 2015 alkaen on toiminut kuoron oma laulunopettaja Gotthold Schwarz. Hän toimii kuoron johtajana siihen asti kunnes uusi tuomaskanttori saadaan valittua ja tämä astuu virkaansa, mikä ta-pahtunee vuoden 2016 aikana. Billerin aikana Tuomaskuoron kansainvälinen maine kasvoi entisestään muun muassa jokavuotisten eri puolille maailmaa suuntautuvien ulkomaankiertueiden myötä. Suomessa Tuomaskuoro on muuten vieraillut viimeksi vuonna 1970. Biller aloitti Bachin kantaattiprojektin, jonka tarkoituksena oli esittää Bachin kirkkokantaatit Tuomaskirkossa Gewandhaus-orkesterin kanssa kirkkovuo-den mukaisesti. Kantaattiesitykset myös levytetään, ja tästä vähitellen syntyvää kan-taattien kokonaislevytystä julkaistaan koko ajan. Vuosittain toistuviin esityksiin kuu-luvat luonnollisesti myös Bachin Matteus-passion esitykset pääsiäisviikolla ja Jou-luoratorion esitykset jouluaikana.
Tuomaskuoron sointi on läpikuultava ja rikas, mutta siinä on myös voimaa. Koska kaikki käyvät viikoittaisilla laulutunneilla, kuoron sointi on myös hyvin yhtenäinen.
Miesäänet ovat hyvin nuoria, joten äänet ovat kevyitä eivätkä kovin voimakkaita, ehkä joskus hieman liiankin kevyitä, mutta ne sulautuvat poikaääniin ja ovat tasapai-nossa äänellisesti poikaäänten kanssa, vaikka miesääniä olisi enemmänkin.
Aina vain aikaisempi äänenmurros on suuri uhka poikakuorojen toiminnalle, ja tämä koskee myös Tuomaskuoroa. Kuorolla onkin oma lääkäri Michael Fuchs, joka on erikoistunut poikien äänenkehitykseen ja joka seuraa tiiviisti kuorolaisten
äänen-murroksen alkamista ja sen kehitystä (Weil 2013). Poikakuorot ovatkin jatkuvassa muutostilassa ja voidaan sanoa, että vain muutos on niissä pysyvää, koska pojat ja heidän äänensä muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Äänenmurroksen aikana saksalai-sissa poikakuoroissa pidetään laulamisesta taukoa, jonka pituus riippuu äänenmur-roksen luonteesta. Professori Heinz Hofmann (1919–1987), joka toimi 25 vuotta Cantores Minores -kuoron johtajana 1960–80-luvuilla, luokittelee äänenmurroksen kolmeen erilaiseen perustyyppiin. Ensimmäinen tyyppi on hyppymutaatio, jossa ääni muuttuu lyhyessä ajassa. Aluksi ääniala on suppea, mutta se laajenee nopeasti.
Toinen äänenmurroksen tyyppi on glissandomutaatio, jossa ääniala laskee pitem-män ajan kuluessa. Tällöin poika ikään kuin äänellisesti valuu kuorossa eri stemmo-jen lävitse pystyen laulamaan koko ajan äänenmurroksen aikana. Usein tällaisen äänenmurroksen läpikäyneet pojat ovat laulaneet monissa teoksissa useampia stem-moja. Kolmas äänenmurroksen tyyppi on kova äänenmurros, jossa ääni katkeilee eikä toimi määrätyillä äänialueilla lainkaan. Tällaisessa tapauksessa on pieni laulu-tauko suotava. Glissandomutaatio on kokemuksen perusteella yleisin äänenmurrok-sen muoto, kova mutaatio taas harvinaisin (Hofmann 1983, 20). Äänenmurros johtuu puberteetti-iässä tapahtuvasta hormonintoiminnan muutoksesta, jonka seurauksena äänielimet alkavat kasvaa. Äänenkorkeuden laskun aiheuttaa kurkunpään ja varsin-kin äänihuulten kasvaminen (Pihkanen 2011, 14). Poikien ääniala laskee suunnilleen oktaavin (Aalto & Parviainen 1990, 126).
Äänenmurroksen alkamisikä ja kesto vaihtelevat suuresti. Siitä kuitenkin ollaan yksimielisiä, että äänenmurros niin kuin muukin puberteettikehitys on aikaistunut elinolojen kohentumisen, paremman ravinnon ja terveyden myötä. Joidenkin mu-kaan puberteettikehitys on aikaistunut useilla vuosilla sitten 1800-luvun (Pihkanen 2011, 14–15). Aikaistunut äänenmurros on vaikuttanut muiden poikakuorojen tapaan myös Tuomaskuoron toimintaan. Sopraanoja kuorossa on suhteessa miesäänten määrään vähemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Miesäänissä on mukana myös entistä nuorempia laulajia. Koko kuoron harjoituksissa huomiota pitää kiinnit-tää eniten sopraanoihin muun kuoron kustannuksella (Weil 2013). Pojille suunnattu laulunohjaus pitää aloittaa aiempaa aikaisemmin. Siksi Tuomaskuoro on aloittanut myös musiikkileikkikoulutoiminnan, jotta pojat saataisiin innostumaan laulamisesta aiemmin ja jotta kuoroon riittäisi tulevaisuudessa tarpeeksi pyrkijöitä.
3.3 Kreuzkuoro))