7. Yhteiskunnan hoitokentän neljä ruutua
7.5. Neljä kenttää yhdessä
Kenttien ulkolaidat ovat teoreettisia vaihtoehtoja, joille ei ole vastineita käytännön elämässä. Yk-silön hyvään liittyy aina jotain hyvää myös yhteisölle, ainakin läheisille. Täydellinen ykYk-silön auto-nomia alueen ylälaidassa on teoreettinen käsite. Liberalistinen ajattelu sopii lähemmäksi yksilön hyvän laitaa, kommunitarismi yhteiskunnan hyvän puolelle. Täydellinen ulkoinen kontrolli kentän alareunassa on myös teoreettinen kuvitelma totalitaarisesta järjestelmästä. Ehkäisyn ja hoidon ihan-ne sijoittuu kentän yläosiin, missä sekä yksilöllä että yhteiskunnalla oletetaan olevan riittävästi käy-tössä autonomista kontrollia. Mitä enemmän autonomia on alentunut, sen enemmän siirrytään kohti alareunaa, josta tavoitellaan paluuta ylöspäin toisaalta yksilön autonomiaa palauttavilla hoidoilla ja toisaalta yhteiskunnan hyvään tähtäävillä kontrollitoimilla. Esimerkkejä moraalimallista ja sairaus-mallista on tarjolla kaikissa ruuduissa. Yksittäisten hoitomuotojen tarkka sijoittaminen kentälle tuottaa vaikeuksia, vaikka nelikenttäkuviossa tämän luvun alussa näin on viitteellisesti tehtykin.
Alkoholiongelmat ja niiden käsittelytavat eivät noudata palvelujärjestelmän hallinto- ja toimialue-jakoja. Kaikissa ruuduissa ydinkysymys on se, suhtaudutaanko alkoholia käyttäneeseen ihmiseen ihmisarvon mukaisesti arvokkaasti ja tasa-arvoisesti kuten muihinkin ihmisiin samoissa palveluissa.
Paras vastaus tähän kysymykseen saadaan ruuduissa A ja C, missä velvollisuusetiikka on vahvim-millaan. Ruuduissa B ja D on käytössä enemmän hyötyetiikka. Myös hyve-etiikan mukaisia näke-myksiä esiintyy ruudussa B ja erityisen vahvasti ruudussa D, missä moitteiden ja rangaistusten osuus lisääntyy.
”Pekka” toimi pitkään hänen alkoholinkäyttönsä sallivassa perhe- ja työympäristössä (ruutu B).
Sieltä hän hakeutui saman ympäristön suosituksesta omaehtoiseen terapiaan (ruutu A). Hän kävi useasti myös ruudun C alueella erityyppisissä hoidoissa (AA, lääkehoito, somaattinen sairaala), osin omatoimisesti, osin muiden painostamana. Lopulta hän päätyi yhteiskunnan taloudellisten tukien varaan ruutuun D ja teki sieltäkin sekä hoitomatkoja ruutuihin C ja A. Kentän kaikkia neljää osaa siis tarvitaan samankin yksilön hoidossa, jotta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti sekä potilaan itsensä että hänen läheistensä ja muun ympäristön hyvää. Liiallinen yksilön hyvän korostaminen vähentää yksilölle kuuluvia velvollisuuksia ympäristöään kohtaan. Liiallisessa yhteiskunnan
koko-naishyvän tavoittelussa heikommat yksilöt kärsivät. Autonomisuuteen uskominen tai sen edel-lyttäminen jättää hoidon tarpeessa olijoita palvelujen ulkopuolelle tai tuottaa tehotonta hoitoa niille, joiden autonomisuus on liikaa alentunut. Vahva ulkoinen kontrolli ärsyttää autonomisempia kansa-laisia ja luo pakkohoidon eli rangaistuksen leiman kaikkeen hoitotoimintaan. Yksittäiset ihmiset ja nykymuotoinen yhteiskunta tarvitsevat kaikkia näitä vaihtoehtoja. Vähiten hoidollista hyötyä on ruudusta D, jossa on vahvin moraalimallin painotus ja joka heijastaa negatiivista leimaa muihinkin ruutuihin. Moraalimallin moitteista voi olla hyötyä ehkäisyssä, mutta sen hoidollinen hyöty on hy-vin kyseenalainen. Suuria eettisiä virheitä tehdään silloin, jos jokin toimintamalli tai nelikentän ruu-tu julistetaan ainoaksi oikeaksi ja muut tarpeettomiksi. Tällöin unohruu-tuu hoitotoiminnan keskeisin päämäärä, sekä yksittäisten potilaiden että koko yhteiskunnan hyvä elämä.
Kirjallisuutta
Aalto, Mauri (2010), Alkoholin ongelmakäyttö, teoksessa Seppä, K., Alho, H. ja Kiianmaa, K.
(toim.) Alkoholiriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 7-15.
Aamulehti, Moro-liite 02.08.2012.
Ahonen, Jukka (2003), Raittiuden voima – Raittiuden ystävät 1853-2003. Otava, Helsinki.
Ahonen, Jukka (2005), Päihdehuoltoa rakentamassa, klinikkasäätiö 1955-2005. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 51.
Alcoholics Anonymous – Nimettömät Alkoholistit (2012). http://www.aa.fi/index.php (luettu 6.11.2012)
Alkoholiongelmaisen hoito (2011), Käypä hoito -suositus 7.2.2011.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50028 (luettu 16.11.2012)
Aristoteles (2008), Nikomakhoksen etiikka, suom. Simo Knuuttila. Helsinki, Gaudeamus.
Beauchamp, T.L. ja Childress, J.F. (2009), Principles of Biomedical Ethics, Sixth Edition. New York, Oxford, Oxford University Press.
Bruun, Kettil ja Markkanen, Touko (1961), Onko alkoholismi parannettavissa? Kokeellinen tutkimus nykyaikaisen alkoholistipoliklinikan hoitotuloksista. Väkijuomakysymyksen Tutkimussäätiön julkaisuja n:o 11, Helsinki.
Collins, Peter (2010), Defining addiction and identifying the public interests in liberal democracies, teoksessa Ross, D., Kincaid, H., Spurret, D. ja Collins, P. (toim.) What is Addiction? The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, 409-433.
Feinberg, Joel (1973), Social Philosophy. Prentice Hall, New Jersey.
Finnis, John (1980), Natural Law and Natural Rights. Oxford, Clarendon Press.
Finnis, John (2011), Aquinas’ Moral, Political, and Legal Philosophy.
http://plato.stanford.edu/entries/aquinas-moral-political/ (julkaistu 2.12.2005, muokattu 19.9.2011) (luettu 27.10.2012)
Foddy, Bennett (2011), Addiction and its sciences – philosophy. Addiction 106, nro1:25-31 Granfelt, Axel August (1889), Juomatauti, sen hoito ja parantaminen. Duodecim 5, nro 4: 83-88.
Hall, Wayne, Carter, Lucy ja Morley, Katherine (2003), Addiction, neuroscience and ethics.
Addiction 98:867-870
Häyry, Matti ja Takala, Tuija (2010), Paternalismi ja pakottaminen, teoksessa Räikkä, Juha (toim.) Yhteiskuntafilosofia. UNIpress, Suomi, 65-77.
Janssens, M.J.P.A, Van Rooij, M.F.A.M., ten Have, H.A.M.J., Kortmann, F.A.M. ja Van Wijmen, F.C.B. (2004), Pressure and coercion in the care for the addicted: ethical perspectives. J Med Ethics 30: 453-458.
Kampman, Olli, Aalto, Mauri, Koivukangas, Antti ja Lassila, Antero (2012), Salakavala kännin ja juopon stigma. Suom Lääkäril 67, nro 4: 231-232.
Kannisto, Toni (2012), Kant: Etiikka. http://filosofia.fi/node/2426 (luettu 30.10.2012)
Kahlos, Hannu (2006), ”Ostajaintarkkailun aika alkoholipolitiikassa”. Teoksessa: Matti Peltonen, Kaarina Kilpiö ja Hanna Kuusi (toim.): Alkoholin vuosisata, s. 179-217.
Kaminen-Ahola N, Ahola A, Maga M, Mallitt KA, Fahey P, Cox TC, Whitelaw E, Chong S.
(2010), Maternal ethanol consumption alters the epigenotype and the phenotype of offspring in a mouse model. PLoS Genet. 2010 Jan15;6(1):e1000811. doi: 10.1371/journal.pgen.1000811.
Kincaid, Harold ja Sullivan, Jacqueline A. (2010), Medical Models in Addiction, teoksessa Ross, D., Kincaid, H., Spurret, D. ja Collins, P. (toim.) What is Addiction? The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, 353-376.
Knuuttila, Simo (2008), Selitykset, teoksessa Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka, suom. Knuuttila, S.. Helsinki, Gaudeamus, 207-267.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 (luettu 31.10.2012)
Leshner, Alan I. (1997), Addiction is a brain disease, and it matters. Science 275: 45-47.
Lindgrén, Oki (2012), Filosofisia näkökulmia alkoholiriippuvuuden selitysmalleihin ja
lääkehoitomuotoihin. Filosofian pro gradu -tutkielma, käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, Turun yliopisto.
Lääke vähentämään alkoholin riskikäyttöä (2013), tiedote. Suom Lääkäril 68, nro 1-2:70.
Lönnrot, Elias (1856), Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri. Uusi parannettu laitos. Porvoo, Widerholm. http://www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?fk_files=2310260 (luettu 18.11.2012) MacIntyre, Alasdair (2004), Hyveiden jäljillä, moraaliteoreettinen tutkimus (After Virtue: A study in Moral Theory 1981), suom. Noponen, N.. Helsinki, Gaudeamus.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2012), Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 24/2012.
Mill, John Stuart (1991) On Liberty in Focus, (alkuperäisteos: Mill, J.S. On Liberty 1859), toim. ja kommentaareilla varustaneet J.Grey ja G.W.Smith. London, Routledge.
Mill, John Stuart (2000), Utilitarismi, (alkuperäisteos Utilitarianism 1861). Suom. Kari Saastamoinen, Seppo Sajama ja Marko Mäenpää. Gaudeamus, Helsinki.
Mäkelä, Rauno ja Murto, Lasse (2013), Päihdehuollon palvelujärjestelmä, teoksessa Peltoniemi, T.
(toim.) Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. Oy H. Lundbeck Ab, Helsinki. s. 91-97.
Perring, Christian (2011), Bridgning the gap between philosophers of mind and brain researchers:
the example of addiction. Mens Sana Monogr. 9, nro 1: 193-201.
Pescosolido, Bernice A., Martin, Jack K., Long, J.Scott, Medina, Tait R., Phelan, Jo C. ja Link, Bruce G. (2010), “A disease like any other”? A decade of change in public reactions to
schizophrenia, depression, and alcohol dependence. Am J Psychiatry 167, nro 11:1321-1330.
Pietarinen, Juhani (1994), Itsemäärääminen ja itsemääräämisoikeus, teoksessa Oikeus itsemääräämiseen. Helsinki: Painatuskeskus Oy, 15-47.
Pietarinen, Juhani ja Launis, Veikko (2005), Lääkintä- ja hoitoetiikan perusperiaatteet, teoksessa Lääkärin etiikka, 6. painos. Suomen Lääkäriliitto, Helsinki, 23-27.
Platon (1982), Teokset, viides osa: Timaios. Suom. A. M. Anttila. Helsinki, Otava.
Platon (1986), Teokset, kuudes osa: Lait. Suom. Marja Itkonen-Kaila. Helsinki, Otava.
Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit (2012). Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Päihdehuoltolaki (1986). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041 (luettu 31.10.2012)
Takala, Jukka-Pekka & Lehto, Juhani (1988), Suomen alkoholihoidon kehitys ja ei-medisiininen malli. Sosiaalipolitiikka: Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosikirja 13: 105-125.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2012), Alkoholiolojen lähihistorian ja nykytilan kartoitus sekä arvio alkoholihaittoja vähentävistä keinoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muistio sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain valmistelun tueksi 29.11.2012.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8a8b675-3f86-4dd6-a757-eed0b8d44842 (luettu 25.1.2013)
Tiimi – päihdetyön erikoislehti nro 2 (2011). A-klinikkasäätiö, Helsinki.
Tikkinen KA, Leinonen JS, Guyatt GH, Ebrahim S, Järvinen TL. (2012) What is a disease?
Perspectives of the public, health professionals and legislators. BMJ Open 2012 Dec 2;2(6). pii:
e001632. doi: 10.1136/bmjopen-2012-001632. Print 2012.
Toivola, Osmo (1943), Alkoholisti- ja irtolaishuolto. WSOY, Porvoo.
Tuomas Akvinolainen (2002), Summa Theologicae. Suom. J.-P. Rentto. Helsinki, Gaudeamus.
Tähkä, Veikko (1966), The alcoholic personality, a clinical study. The Finnish Foundation for Alcohol Studies, vol. 13.
Uusitalo, Susanne (2009), Addiktio. http://filosofia.fi/node/4226 (julkaistu 2.2.2009, luettu 30.10.2012)
Verdejo-Garcia, Antonio ja Bechara, Antoine (2009), A somatic marker theory of addiction.
Neuropharmacology 56, suppl 1:48-62.
Williamson, Laura (2012), Destigmatizing alcohol dependence: the requirement for an ethical (not only medical) remedy. Am J Public Health 102, nro 5: e5-e8.
von Wright, Georg Henrik (2001), Hyvän muunnelmat (The Varieties of Goodness 1963), suom.
Vesa Oittinen. Otava, Helsinki.