Pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen merkityksestä metabolisessa oireyhtymässä ollaan kiinnostuneita ja niiden vaikutuksen on arveltu liittyvän matala-asteiseen tulehdukseen (Kalupahana ym. 2011, Poudyal ym. 2011, Flock ym. 2013). Osassa epidemiologisia tutkimuksia runsaan pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen saannin on havaittu olevan yhteydessä alentuneeseen diabetesriskiin (Wallin ym. 2012, Wu ym. 2012). Koska pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen suorat vaikutukset glukoosiaineenvaihduntaan ovat melko vähäisiä, tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä huomioida mahdolliset tulehdusvasteen kautta välittyvät vaikutukset.
Tähän asti tutkimuksissa on huomioitu lähinnä rasvahappojen annostelu. Pitkäketjuisia n-3-rasvahappoja pitäisi tulevaisuudessa tutkia yhä enemmän osana terveyttä edistävää ruokavaliokokonaisuutta, jotta voidaan antaa suosituksia näiden rasvahappojen oikeasta käyttötavasta eli esimerkiksi kalan valinnasta ja valmistamisesta ruoaksi. Lisäksi tulisi huomioida eri kalalaatujen ja eri rasvahappoja sisältävien kasviöljyjen yhdistäminen, sillä terveyttä edistävässä ruokavaliossa molemmat ovat tavallisesti edustettuina.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Säännöllinen ja melko runsas n-3-rasvahappojen saanti rasvaisesta kalasta tai kasviöljyistä ei vaikuttanut glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn riippumatta siitä, olivatko rasvahapot peräisin eläin- vai kasvikunnasta. Myöskään vähärasvaisen kalan käytöllä ei ollut vaikutusta glukoosiaineenvaihduntaan.
Ravinnon rasvahappokoostumuksen osalta tärkein suositus on edelleen tyydyttyneiden rasvahappojen saannin vähentäminen ja korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla.
Pitkäketjuisilla n-3-rasvahapoilla tiedetään olevan plasman triglyseridipitoisuutta vähentävä vaikutus, mitä voidaan hyödyntää kliinisesti. Kalaöljyvalmisteiden käyttöön on kuitenkin liittynyt plasman LDL-kolesterolipitoisuuden suurenemisen ja glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn heikkenemisen mahdollisuus suuria annoksia käytettäessä. Kalansyöntiin ei näytä liittyvän näitä haittavaikutuksia, joten kalaöljyvalmisteiden käytön sijaan on edelleen suositeltavampaa syödä kalaa säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa. Tämä on suositeltavaa myös siksi, että kalansyöntiin liittynee muitakin kuin sen sisältämästä rasvasta johtuvia terveysvaikutuksia. Lisäksi kalalla voidaan korvata punaista lihaa, jonka sisältämä tyydyttynyt rasva on terveydelle epäedullista.
LÄHTEET
Abdul-Ghani MA, Tripathy D, DeFronzo RA. Contributions of beta-cell dysfunction and insulin resistance to the pathogenesis of impaired glucose tolerance and impaired fasting glucose. Diabetes Care 2006;29:1130–1139.
Akinkuolie AO, Ngwa JS, Meigs JB, Djousse L. Omega-3 polyunsaturated fatty acid and insulin sensitivity: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2011;30:702–
707.
Aro A. Dyslipidemioiden ravitsemushoito. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim.
Ravitsemustiede, 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 397–413.
Asp N, Bender D. Carbohydrate metabolism. Kirjassa: Geissler C, Powers H, toim. Human Nutrition. 11. painos. Edinburgh: Elsevier Ltd 2005.
Bergman RN. Lilly lecture 1989. Toward physiological understanding of glucose tolerance.
Minimal-model approach. Diabetes 1989;38:1512–1527.
Bloedon LT, Balikai S, Chittams J, Cunnane SC, Berlin JA, Rader DJ, Szapary PO. Flaxseed and cardiovascular risk factors: results from a double blind, randomized, controlled clinical trial. J Am Coll Nutr 2008;27:65–74.
Borai A, Livingstone C, Kaddam I, Ferns G. Selection of the appropriate method for the assessment of insulin resistance. BMC Med Res Methodol 2011;11:158-2288-11–158.
Cohen P, Barzilai N, Barzilai D, Karnieli E. Correlation between insulin clearance and insulin responsiveness: studies in normal, obese, hyperthyroid, and Cushing's syndrome patients.
Metabolism 1986;35:744–749.
Diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013 (päivitetty 12.9.2013).
http://www.kaypahoito.fi.
Egert S, Fobker M, Andersen G, Somoza V, Erbersdobler HF, Wahrburg U. Effects of dietary alpha-linolenic acid, eicosapentaenoic acid or docosahexaenoic acid on parameters of glucose metabolism in healthy volunteers. Ann Nutr Metab 2008;53:182–187.
Flock MR, Rogers CJ, Prabhu KS, Kris-Etherton PM. Immunometabolic role of long-chain omega-3 fatty acids in obesity-induced inflammation. Diabetes Metab Res Rev 2013;29:431–
445.
Franz M. Medical nutrition therapy for diabetes mellitus and hypoglycemia of nondiabetic origin. Kirjassa: Mahan LK, Escott–Stump S, Raymond JL, toim. Krause's food and the nutrition care process. 13. painos. St. Louis, Missouri: Elsevier Saunders 2012, s. 675–710.
Friedman JE, Dohm GL, Leggett-Frazier N, Elton CW, Tapscott EB, Pories WP, Caro JF.
Restoration of insulin responsiveness in skeletal muscle of morbidly obese patients after weight loss. Effect on muscle glucose transport and glucose transporter GLUT4. J Clin Invest 1992;89:701–705.
Frost J, Garside R, Cooper C, Britten N. A qualitative synthesis of diabetes self-management strategies for long term medical outcomes and quality of life in the UK. BMC Health Serv Res 2014;14:348.
Gallagher M. Intake: the nutrients and their metabolism. Kirjassa: Mahan LK, Escott–Stump S, Raymond JL, toim. Krause's food and the nutrition care process. 13. painos. St. Louis, Missouri: Elsevier Saunders 2012, s. 32–128.
Geleijnse JM, de Goede J, Brouwer IA. Alpha-linolenic acid: is it essential to cardiovascular health? Curr Atheroscler Rep 2010;12:359–367.
Giacco R, Cuomo V, Vessby B, Uusitupa M, Hermansen K, Meyer BJ, Riccardi G, Rivellese AA, KANWU Study Group. Fish oil, insulin sensitivity, insulin secretion and glucose tolerance in healthy people: is there any effect of fish oil supplementation in relation to the type of background diet and habitual dietary intake of n-6 and n-3 fatty acids? Nutr Metab Cardiovasc Dis 2007;17:572–580.
Hallund J, Madsen BO, Bugel SH, Jacobsen C, Jakobsen J, Krarup H, Holm J, Nielsen HH, Lauritzen L. The effect of farmed trout on cardiovascular risk markers in healthy men. Br J Nutr 2010;104:1528–1536.
Hartweg J, Perera R, Montori V, Dinneen S, Neil HA, Farmer A. Omega-3 polyunsaturated fatty acids (PUFA) for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD003205.
Haug E, Sand O, Sjaastad O, Toverud K. Umpieritysjärjestelmä. Kirjassa: Ihmisen fysiologia.
Porvoo: WSOY Oppimateriaalit Oy 2000, s. 185–228.
Jackson S, Bagstaff SM, Lynn S, Yeaman SJ, Turnbull DM, Walker M. Decreased insulin responsiveness of glucose uptake in cultured human skeletal muscle cells from insulin-resistant nondiabetic relatives of type 2 diabetic families. Diabetes 2000;49:1169–1177.
Kalupahana NS, Claycombe KJ, Moustaid-Moussa N. (n-3) Fatty acids alleviate adipose tissue inflammation and insulin resistance: mechanistic insights. Adv Nutr 2011;2:304–316.
Karelis AD, Henry JF, Malita F, St-Pierre DH, Vigneault I, Poehlman ET, Rabasa-Lhoret R.
Comparison of insulin sensitivity values using the hyperinsulinemic euglycemic clamp: 2 vs 3 hours. Diabetes Metab 2004;30:413–414.
Karlström BE, Järvi AE, Byberg L, Berglund LG, Vessby BO. Fatty fish in the diet of patients with type 2 diabetes: comparison of the metabolic effects of foods rich in n-3 and n-6 fatty acids. Am J Clin Nutr 2011;94:26–33.
Lankinen M, Schwab U, Kolehmainen M, Paananen J, Poutanen K, Mykkanen H, Seppanen-Laakso T, Gylling H, Uusitupa M, Oresic M. Whole grain products, fish and bilberries alter glucose and lipid metabolism in a randomized, controlled trial: the Sysdimet study. PLoS One 2011;6:e22646.
Lara JJ, Economou M, Wallace AM, Rumley A, Lowe G, Slater C, Caslake M, Sattar N, Lean ME. Benefits of salmon eating on traditional and novel vascular risk factors in young, non-obese healthy subjects. Atherosclerosis 2007;193:213–221.
Lihavuus (aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013 (julkaistu 13.9.2013). http://www.kaypahoito.fi.
Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG, Ilanne-Parikka P, Aunola S, Keinanen-Kiukaanniemi S, Uusitupa M, Tuomilehto J, Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Improved lifestyle
and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the randomised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;56:284–293.
Lopez-Huertas E. The effect of EPA and DHA on metabolic syndrome patients: a systematic review of randomised controlled trials. Br J Nutr 2012;107 Suppl 2:S185–94.
Lottenberg AM, Afonso Mda S, Lavrador MS, Machado RM, Nakandakare ER. The role of dietary fatty acids in the pathology of metabolic syndrome. J Nutr Biochem 2012;23:1027–
1040.
Lystedt E, Westergren H, Brynhildsen J, Lindh-Astrand L, Gustavsson J, Nystrom FH, Hammar M, Stralfors P. Subcutaneous adipocytes from obese hyperinsulinemic women with polycystic ovary syndrome exhibit normal insulin sensitivity but reduced maximal insulin responsiveness. Eur J Endocrinol 2005;153:831–835.
Matsuda M, DeFronzo RA. Insulin sensitivity indices obtained from oral glucose tolerance testing: comparison with the euglycemic insulin clamp. Diabetes Care 1999;22:1462–1470.
Mirmiran P, Bahadoran Z, Azizi F. Functional foods-based diet as a novel dietary approach for management of type 2 diabetes and its complications: A review. World J Diabetes 2014;5:267–281.
Moore CS, Bryant SP, Mishra GD, Krebs JD, Browning LM, Miller GJ, Jebb SA. Oily fish reduces plasma triacylglycerols: a primary prevention study in overweight men and women.
Nutrition 2006;22:1012–1024.
Mostad IL, Bjerve KS, Bjorgaas MR, Lydersen S, Grill V. Effects of n-3 fatty acids in subjects with type 2 diabetes: reduction of insulin sensitivity and time-dependent alteration from carbohydrate to fat oxidation. Am J Clin Nutr 2006;84:540–550.
Muniyappa R, Lee S, Chen H, Quon MJ. Current approaches for assessing insulin sensitivity and resistance in vivo: advantages, limitations, and appropriate usage. Am J Physiol Endocrinol Metab 2008;294:E15–26.
Mutanen M, Voutilainen E. Energiaravintoaineet, ravintokuitu ja alkoholi. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 42–75.
Nelson DL, Cox M. Biological Membranes and Transport. Kirjassa: Nelson DL CM, toim.
Lehninger Principles of biochemistry. 5. painos. New York: W. H. Freeman and Company 2008a, s. 371–418.
Nelson D, Cox M. Hormonal regulation and integration of mammalian metabolism. Kirjassa:
Nelson D, Cox M, toim. Lehninger Principles of biochemistry. 5. painos. New York: W. H.
Freeman and Company 2008b, s. 901–944.
Nelson D, Cox M. Lipids. Kirjassa: Nelson DL CM, toim. Lehninger Principles of biochemistry. 5. painos. New York: W. H. Freeman and Company 2008c, s. 343–370.
Nettleton JA, Katz R. N-3 Long-Chain Polyunsaturated Fatty Acids in Type 2 Diabetes: a Review. J Am Diet Assoc 2005;105:428–440.
Oda E. Metabolic syndrome: its history, mechanisms, and limitations. Acta Diabetol 2012;49:89–95.
Ouellet V, Marois J, Weisnagel SJ, Jacques H. Dietary cod protein improves insulin sensitivity in insulin-resistant men and women: a randomized controlled trial. Diabetes Care 2007;30:2816–2821.
Paquet C, Coffee NT, Haren MT, Howard NJ, Adams RJ, Taylor AW, Daniel M. Food environment, walkability, and public open spaces are associated with incident development of cardio-metabolic risk factors in a biomedical cohort. Health Place 2014;28:173–176.
Poudyal H, Panchal SK, Diwan V, Brown L. Omega-3 fatty acids and metabolic syndrome:
effects and emerging mechanisms of action. Prog Lipid Res 2011;50:372–387.
Reaven GM. Banting lecture 1988. Role of insulin resistance in human disease. Diabetes 1988;37:1595–1607.
Saraheimo M, Sane T, Kangas T, Virkamäki A, Rönnemaa T. Mitä diabetes on? Kirjassa:
Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M, Sane T, toim. Diabetes. Helsinki: Duodecim ja Diabetesliitto 2011, s. 7–39.
Schwab US, Callaway JC, Erkkila AT, Gynther J, Uusitupa MI, Jarvinen T. Effects of hempseed and flaxseed oils on the profile of serum lipids, serum total and lipoprotein lipid concentrations and haemostatic factors. Eur J Nutr 2006;45:470–477.
Schwab U, Lauritzen L, Tholstrup T, Haldorssoni T, Riserus U, Uusitupa M, Becker W.
Effect of the amount and type of dietary fat on cardiometabolic risk factors and risk of developing type 2 diabetes, cardiovascular diseases, and cancer: a systematic review. Food Nutr Res. 2014;58.
Shaban N, Kenno KA, Milne KJ. The effects of a 2 week modified high intensity interval training program on the homeostatic model of insulin resistance (HOMA-IR) in adults with type 2 diabetes. J Sports Med Phys Fitness 2014;54:203–209.
Suomen Sydänliitto ry. Ravinto sydänterveyden edistämisessä. Helsinki: Suomen Sydänliitto ry 2010.
Tong L, Li K, Zhou Q. The association between air pollutants and morbidity for diabetes and liver diseases modified by sexes, ages, and seasons in Tianjin, China. Environ Sci Pollut Res Int 2014.
Torssonen S, Lyytinen M, toim. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008. Tampere: Suomen Diabetesliitto ry 2008.
Uusitupa M. Lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ehkäisy. Kirjassa:
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede, 4., uudistettu painos. Helsinki:
Kustannus Oy Duodecim 2012a, s. 306–309.
Uusitupa M. Ravitsemus ja diabetes. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim.
Ravitsemustiede, 4., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012b, s. 368–396.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Tampere: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, 2. korjattu painos.
Vessby B, Uusitupa M, Hermansen K, Riccardi G, Rivellese AA, Tapsell LC. Substituting dietary saturated for monounsaturated fat impairs insulin sensitivity in healthy men and women: the KANWU study. Diabetologia 2001;44:312–319.
Wallin A, Di Giuseppe D, Orsini N, Patel PS, Forouhi NG, Wolk A. Fish consumption, dietary long-chain n-3 fatty acids, and risk of type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of prospective studies. Diabetes Care 2012;35:918–929.
Wendland E, Farmer A, Glasziou P, Neil A. Effect of alpha linolenic acid on cardiovascular risk markers: a systematic review. Heart 2006;92:166–169.
Wu JH, Micha R, Imamura F, Pan A, Biggs ML, Ajaz O, Djousse L, Hu FB, Mozaffarian D.
Omega-3 fatty acids and incident type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr 2012;107 Suppl 2:S214–27.
Zhou Y, Tian C, Jia C. Association of fish and n-3 fatty acid intake with the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective studies. Br J Nutr 2012;108:408–417.
Taulukko 1. Tutkittavien demografiset taustatekijät.
Muuttuja Rasvainen kala (n = 10)a Vähärasvainen kala (n = 11)a ALA (n = 10)a Kontrolli (n = 10)a
Ikä, vuotta 62,5 (60,3/65,3) 63 (62,0/66,0) 61,5 (53,5/63,3) 61,5 (58,5/64,0)
Sukupuoli, naisia 5 (50) 6 (55) 6 (60) 5 (50)
Naimisissa tai avoliitossa 8 (80) 8 (73) 7 (70) 8 (80)
Koulutus
Perusasteen tai muu koulutus 1 (10) 2 (18) 2 (20) 3 (30)
Toisen asteen koulutus 7 (70) 5 (46) 6 (60) 6 (60)
Ammattikorkeakoulu tai yliopisto 2 (20) 4 (36) 2 (20) 1 (10)
Työllisyystilanne ja työn luonne
Suorittava/ruumiillinen työ 0 (0) 1 (9) 0 (0) 1 (10)
Toimisto-/palvelutyö 2 (20) 5 (46) 5 (50) 3 (30)
Eläkkeellä 8 (80) 4 (36) 4 (40) 6 (60)
Työtön 0 (0) 1 (9) 1 (10) 0 (0)
Säännöllinen lääkitys 5 (50) 11 (100) 6 (60) 9 (90)
Statiinilääkitys 1 (10) 2 (18) 2 (20) 1 (10)
Erityisruokavaliob 1 (10) 1 (9) 3 (30) 1 (10)
Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden käyttö 8 (80) 4 (36) 9 (90) 5 (50)
Kala- tai kasviöljyvalmisteiden käyttö 1 (10) 2 (18) 3 (30) 3 (30)
Kasvistanoli- ja sterolituotteiden säännöllinen käyttö
0 (0) 1 (9) 2 (20) 3 (30)
Tupakointi 0 (0) 0 (0) 1 (10) 0 (0)
Alkoholin viikoittainen käyttö 7 (70) 4 (36) 3 (30) 7 (70)
Fyysinen aktiivisuusc
Työhön kuuluvaa fyysistä aktiivisuutta 1 (10) 3 (27) 3 (30) 1 (10)
Arkiliikuntaa useimpina viikonpäivinä 7 (70) 5 (46) 6 (60) 8 (80)
Kuntoliikuntaa vähintään kahdesti viikossa 7 (70) 8 (73) 10 (100) 7 (70)
aTutkittavien määrä (n) ja osuus (%) tai mediaani ja 25./75. fraktiili.bTutkittavista viisi noudatti laktoositonta/vähälaktoosista ruokavaliota ja yksi keliakiaruokavaliota.
c Työhön kuuluvan fyysiseen aktiivisuuteen sisältyy kaikki liikkuminen kävelystä raskaiden esineiden nosteluun. Arkiliikunta sisältää työ- ja kauppamatkojen kulkemisen kävellen tai pyörällä sekä muun arjen hyötyliikunnan. Kuntoliikunnaksi määritellään vähintään puoli tuntia kestävä hengästyttävä liikuntasuoritus.