Muut toimialat - Jätesektorin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Työssä

lisäksi arvioitu karkeasti myös muiden

toimialojen päästövähennys-mandollisuuksia.

Muun teollisuuden

päästövähennysten

laskennassa

on oletet-tu 10 %-

yksikköä suurempi

kaatopaikkasijoituksen vähenemä

vuosina

1997 -2025

kuin

Nykykehitys-skenaariossa.

Rakennus

-/purkujätteiden puun kaatopaikkasi-joituksen

osuuden

oletettu putoavan

10 %:iin

vuonna

2025 (Nykykehitykses-sä 16 %).

Teollisuudessa

ja rakennustoiminnassa aikaansaadaan

yhteensä noin

0,1 Mt CO2 ekv. päästövähennykset kaatopaikkasijoituksen metaanipäästöihin vuodes-ta 2010

eteenpäin

Nykykehitys-skenaarioon

verrattuna. Tästä

päästövähennyk sestä

suurin

osa

kohdistuu metsäteollisuuteen.

Säästöjä voidaan

jätehuoltoratkaisuilla

aikaansaada myös muilla

toimialoil-la,

joiden

jätteisiin

kytkeytyy merkittäviä

kasvihuonekaasupäästöjä.

Tällaisia ovat

käsiteltyjen rakennustoiminnan

ja mineraalituoteteollisuuden

ohella

kemian-teollisuus

(suuri energiankulutus)

elintarviketeollisuus

(lietteistä kaatopaikoil-la kasvihuonekaasupäästöjä).

Kemianteollisuuteen

kuuluvan muoviteollisuuden tuotteiden hyödyntämi-nen materiaalina

ollut ongelmallista

mm. muovilaatujen moninaisuuden ta-kia,

mutta

hyödyntämistekniikoita

kehitetään. Vastikään

Suomeen perustettu yhtiö, joka vastaanottaa teollisuuden

kaupan

jätemuoveja ja

jalostaa ne

ns.

muoviprofiiliksi.

Materiaaliksi kelpaavat kaikki

muovilaadut. Hyödynnettäviksi

soveltuvia muoveja ovat

mm. muovikalvot, epäkurantit muoviteollisuuden

tuot-teet, elektroniikkateollisuuden

muovikomponentit, muovipakkaukset ja

autojen

muoviosat (Uusio-

Uutiset

3/2000).

Muovien

hyödyntämisestä aikaansaatavia kas-vihuonekaasupäästöjen vähenemisiä

ei kuitenkaan tässä voida arvioida.

Energiantuotannon

jätteisiin

kytkeytyy myös

merkittäviä kasvihuonekaasu

-päästöjä

energiantuotannon

tuhkia hyödynnetäänkin jo

nykyisellään paljon

mm. tienrakentamisessa.

Näiden hyödyntämisen lisäämisellä voidaan edelleen vähentää luonnonvarojen käyttöä

tienrakentamisessa ja

tähän

kytkeytyviä

kasvi

-huonekaasupäästöjä.

Jätteiden materiaalisen hyödyntämisen avulla

saatavien kasvihuonekaasu

-päästöjen

säästöjen

arvioimiseksi tarvitaan

elinkaaripohjaisia

tutkimuksia sekä

jätteeseen kytkeytyvistä päästöistä

että

jätteellä korvattavaan

raaka

aineeseen

kytkeytyvistä päästöistä.

0 ...

Suomen ympäristökeskuksen moniste 197

Yhteenveto

...

Jätehuollosta syntyi vuoden 1997 jätemäärätietojen perusteella kasvihuonekaa-supäästöjä 2,162 Mt CO2 ekvivalenttia, mikä on noin 3 % kaikista Suomen

vuo-den

1997kasvihuonekaasupäästöistä. 94 %

jätehuollon päästöistä muodostuu

jät-teiden kaatopaikkasijoituksesta. Loput syntyvät jätteen keräyksestä ja kuljetuk-sesta sekä jätteiden muunlaikuljetuk-sesta käsittelystä.

Vuonna 1990 jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt olivat 3,64 Mt COZ

ekvi-valenttia, joten päästöt ovat 1990-luvulla vähentyneet runsaalla miljoonalla ton-nilla CO2 ekvivalenttia. Jo päätetyn lainsäädännön vaatimusten mukaan päästöt

tulevat edelleen merkittävästi vähenemään. Jätehuollon

Nykykehitys-skenaari-on mukaisesti päästöt vähenevät vuoden 1990 tasosta 2,18 Mt CO2 ekv. vuonna 2010

ja

2,52 Mt COZ ekv. vuonna 2020. Nykykehitys-skenaarion toteutuminen edel-lyttää kuitenkin mm. biojätteen kaatopaikkasijoitusta vähentävän biojätestrategi-an laatimista ja täytäntöönpbiojätestrategi-anoa. Jätehuollossa Nykykehitys-skenaario ei siis ole ns. nykyisen tilanteen jatkumo.

Vähennyspotentiaali

Tässä selvityksessä tarkastellut

jätesektorin

keinot

kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen liittyvät

yhdyskuntajätehuollon,

metsäteollisuuden ja muiden

toimialojen kaatopaikkasijoituksen metaanipäästöjen vähentämiseen sekä välil-lisiin vaikutuksiin, jotka aiheutuvat jätteiden energiahyödyntämisestä ja metalli-teollisuuden

jätteiden hyötykäytöstä.

Yhdyskuntajätehuollossa

jätteiden synnyn

ehkäisyllä voidaan katsoa olevan

merkittävää potentiaalia päästöjen vähentämisessä sekä itse

jätehuollossa

että erityisesti muualla. Muiden kuin jätehuollon päästöjen osalta ei

vähennyspoten-tiaalia kuitenkaan ole tässä pystytty kvantifioimaan,

sillä siihen tarvittavien tieto-jen saaminen vaatisi taustakseen elinkaaripohjaista tutkimusta materiaaleihin ja tuotteisiin kytkeytyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Todellinen yhdyskuntajät-teiden määrien väheneminen edellyttäisi yhteiskunnassa kulttuurista muutosta.

Kuvassa

6 on

esitetty jätesektorin kaatopaikkasijoituksen metaanin kokonais-päästöt Nykykehitys-skenaariossa ja kolmessa eri politiikkavaihtoehdossa, jotka eroavat toisistaan kiinteiden yhdyskuntajätteiden hyödyntämisen suhteen.

Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisen lisäämisellä aikaansaatavat

vaikutuk-set

kaatopaikkasijoituksen metaanipäästöihin ovat politiikkavaihtoehdosta

riip-puen 0,14...0,55 Mt CO2

ekvivalenttia vuosina 2010 ja 2020 (taulukko 17). Koko jätesektorin kaatopaikkasijoituksesta

vastaavat

päästövähenemät

ovat noin

0,2...0,6 Mt CO2 ekvivalenttia.

Metsäteollisuudessa ja metallien jalostusteollisuudessa jätteiden syntyä

eh-käisevät keinot ovat nykyisen prosessiteknologian osalta jo varsin laajasti

käytös-sä. Näköpiirissä on lähinnä keinojen käytön tehostamista ja näin ollen

merkittä-viä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ei ole jätteiden synnyn ehkäisyn avulla

odotettavissa.

Suomen ympäristökeskuksen moniste 197 ...

=_'ii i:I - i ii ii

'__% Vie,=_~I -_CI~~

I il =ili -Vi -II =,II =II =~1 -11 =II cII -II III =__ ~ -I~ V -,II -,II i,-_~I =II e,-II_II-►I■ =II -II -II -II-..., -►I

1=_-r4 3e,=•_II r,=11 ei,Er ii,=1l i' ~11III I I

•

^=_,I~^=Vi^I~^=,II^,II^=,II^=II^=I/^=II^II^=1I⁼¹¹^=_►I^II^=1I

=,I~ =,II •-II =11 =II

='Ii =;II =II =II =II I II '=_=!Ii ?,=li ee!,=~i äe6,=I% 6?,=II ?'ll

II'; I I PI I'

Kuva 6. Jätesektorin kaatopaikkasijoituksen metaanin kokonaispäästöt eri vaihtoehdoissa.

Metallien jalostusteollisuuden jätteiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspo-tentiaali liittyy masuuni- ja teräskuonien hyödyntämiseen sementin valmistuk-sessa ja tienrakentamivalmistuk-sessa. Erityisesti käyttö sementin valmistukvalmistuk-sessa vähentää päästöjä merkittävästi, mutta kuonan hyödyntämisen lisääminen sementin val-mistuksessa voi kohdata vastustusta sementin tuottajien taholta. Kaiken hyödyn-nettävissä olevan masuunikuonan käytöllä sementin valmistukseen saavutettai-siin vuonna 2010 0,56 Mt CO2 ekv. vähenemä kasvihuonekaasupäästöihin. Rea-listisemman vaihtoehdon 1 mukaan päästövähenemä olisi vuonna 2010 0,17 Mt COZ ekv. ja 0,26 Mt COz ekv. vuonna 2020.

Taulukossa 16 on esitetty yhteenveto päästövähennyksistä Nykykehitys-ske-naarioon verrattuna.

Ottamalla myös välilliset vaikutukset huomioon jätesektorin eri poltiikka-toimenpiteillä saadaan yhteensä noin 0,4 - 1,3 Mt CO2 ekv. päästövähennykset vuosina 2010 ja 2020. Energiahyödynnyksen välillisen päästövähennys koskee ainoastaan vaihtoehtoa rinnakkaispoltto/kaasutus.

Taulukko 16. Yhteenveto jätesektorin päåstövähennyksistä Nykykehitys-skenaarioon verrattuna.

Päästövähennykset (Mt t02 ekv.) v. 2010 v. 2020

Yhdyskuntajätehuolto, kaatopaikkasijoitus 0,19 - 0,55 0,14 - 0,50

Hyödyntäminen materiaalina 0,19 0,14

Massapoltto 0,46 0,49

Rinnakkaispoltto/kaasutus 0,55 0,50

Muu jätehuolto, kaatopaikkasijoitus 0,07 0,08

Kaatopaikkasijoitus yhteensä 0,26 - 0,62 0,22 - 0,58

Välilliset vaikutukset yhteemsä 0,17 - 0,51 0,26 - 0,67

Metallien jalostusteollisuus 0,17 0,26

Energiahyödynnys (rinnakkaispoltto/kaasutus) 0,34 0,41

KAIKKI YHTEENSÄ 0,43 -1,13 0,48 -1,25

0

... Suomen ympäristökeskuksen moniste 197

Kustannukset ja taloudeffiset säästöt

Yhdyskuntajätehuollon politiikkavaihtoehtojen toteutuksesta aiheutuvat lisävuo-sikustannukset Nykykehitys-skenaarioon verrattuna vaihtelevat vuoden 2010 ti-lanteessa noin sadasta markasta muutamaan tuhanteen markkaan säästettyä ek-vivalentli hiilidioksiditon iia kohti (taulukko 17). Kustannuksiltaan edullisin vaih-toehto on rinnakkaispoltto/kaasutus, mutta sen laskelmista puuttuvat kaasutus-laitosten investoinnit ja kattilalaitoksiin ilmeisesti tarvittat lisäinvestoinnit (EU:n jätteenpolttodirektiivi). Epävarmuutta kustannuksiin aiheuttaa erityisesti EU:n jätteenpolttodirektiivi ja osittain vielä kehitteillä olevan kaasutusvaihtoehdon tek-nis-taloudellinen toteutettavuus.

Metsäteollisuuden ja metallien jalostusteollisuuden jätteille esitetyille toimen-piteille ei tässä työssä ole tehty kustannuslaskelmia. Metallien jalostusteollisuu-den kuonien hyödyntämisen lisäämisestä ovat alan toimijat kuitenkin arvioineet saatavan lähinnä kustannussäästöjä.

Ratkaisujen edellyttämät toimenpiteet

Yhdyskuntajätehuollon politiikkavaihtoehdoissa tavoiteltavat jätteiden määrän väheneminen sekä jätteiden materiaalisen ja energiahyödyntämisen lisääminen ja tätä kautta jätteiden kaatopaikkasijoituksen ja siitä syntyvien kasvihuonekaa-supäästöjen vähentäminen vaativat toteutuakseen erilaisten ohjauskeinojen käyt-töä. Ohjauskeinoja tarvitaan myös Nykykehitys-skenaarion toteuttamiseen (eri-tyisesti kaatopaikkadirektiivin määräysten toteuttamiseksi). Seuraavassa esite-tään joitakin ohjauskeinoja, joilla kehitykseen voitaisiin vaikuttaa. Ohjauskeinoista energiaverotuksella on vain vähäinen tai ei lainkaan vaikutusta kaatopaikkasijoi-tuksen metaanipäästöihin, mutta sillä on välillisiä vaikutuksia energiasektorin kasvihuonekaasupäästöihin.

Jätehuollossa taloudellinen ohjaus perustuu jäteveroon ja kunnallisiin jäte-huoltomaksuihin. Jäteveron vaikuttavuutta voitaisiin parantaa nostamalla se 2-tai 3-ker2-taiseksi. Sillä voi2-taisiin vaikuttaa sekä jätteiden syntyä ehkäisevästi että jätteiden lajittelutehokkuutta lisäävästi. Jäteveron laajentamisella koskemaan myös sellaisia teollisuuden kaatopaikkoja, joille sijoitetaan biohajoavaa jätettä, voitai-siin vaikuttaa myös näiden päästöjen nopeampaan pienenemiseen.

Jätehuollon käyttäjiltä perittävien jätehuoltomaksujen tulisi lisäksi kattaa kaikki jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, myös ns. ilmaisten haittavaikutusten (kaatopaikkojen metaanipäästöt) kustannukset. Ohjaavalla tehuoltomaksulla voidaan vaikuttaa jätteiden määrän vähenemiseen sekä eri jä-tejakeiden lajittelutehokkuuteen.

Kaatopaikkakaasun energiahyödynnyksen (sähkönä) lisäämiseksi energia-verotusta pitäisi muuttaa siten, että sähköveron palautus koskee myös biokaasul-la tuotettua sähköä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämisen lisäksi tämä muutos vai-kuttaisi suotuisasti myös jätevedenpuhdistamojen ja biojätteiden mädätyslaitos-ten metaanin käyttöön sähköntuotantoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 157 edellytetään, että kiinteistön jä-tehuollon edellyttämät tilat ja rakennelmat on järjestetty siten, ettei jäjä-tehuollon järjestäminen aiheuta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Tämän lain ja jätelain pohjalta voidaan laatia yksikohtaiset velvoitteet siitä, että kiinteistöissä ja asun-noissa on riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat jätteiden lajittelun järjestämiseen.

Jätteiden hyötykäytön tulisi parantua huomattavasti nykytasosta, jotta voi-massa oleva valtioneuvoston päätöksen ja kaatopaikkadirektuvin vaatimukset biohajoavien jätteiden kaatopaikalle sijoittamisen estämisestä toteutuisivat. Hei-

Suomen ympäristökeskuksen moniste 197 ...

Q

näkuuhun 2003 mennessä laaditaan direktiivissä edellytetty erillinen

biojätestra-tegia,

jonka perusteella toteutetaan tarvittavat lisätoimet biohajoavien jätteiden erilliskeräyksestä ja kaatopaikoffie sijoittamisen vähentämisestä.

Kuluttaja- ja jäteneuvonnan

avulla tulisi vaikuttaa jätteiden synnyn ehkäi-syyn ohjaamalla kuluttajia mm. korjauspalveluiden käyttöön, palveluiden hank-kimiseen tavaroiden sijaan ja tuotteiden yhteiskäyttöön. Lisäksi neuvonnalla voi-daan motivoida ihmiset lajittelemaan tehokkaammin. Jätteiden synnyn ehkäi-syyn vaikuttavina muina keinoina voidaan mainita tuotteiden käyttöiän piden-täminen (takuuaikoja pidentämällä ja huolto-, korjaus-, käyttö- ja säilytysohjeita kehittämällä) sekä tuotteiden koko elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten pie-nentäminen (mm. luonnonvarojen käytön vähentäminen tuotannossa).

Metallien jalostusteollisuuden kuonien hyödyntämisen lisääminen erityisesti sementin valmistuksessa edellyttänee kauppa- ja teollisuusministeriöstä annet-tavaa toimenpideohjausta.

Muut hyödyt (muu kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä)

Yhdyskuntajätehuollon politiikkavaihtoehdoissa tavoiteltavat jätteiden määrän väheneminen sekä jätteiden hyödyntämisen lisääntyminen vähentävät kaatopaik-kojen kasvihuonekaasupäästöjen ohella neitseellisten raaka-aineiden ja luonnon-varojen käyttöä sekä useimmiten energiankulutusta tuotantoprosesseissa ja ai-kaansaavat näin ollen muidenkin kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä.

Jätteiden kaatopaikkasijoituksen väheneminen niin yhdyskuntajätehuollossa kuin muussa jätehuollossa vähentää kaatopaikoista aiheutuvaa kuormitusta mui-denkin kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta.

Metallien jalostusteollisuuden kuonien hyödyntämisen lisääminen aikaan-saa luonnonvarojen säästöä (kalkli, kiviaines) sekä polttoaineiden aiheuttaman ympäristörasituksen pienenemistä. Kuonilla saadaan luonnonkiviainekseen ver-rattuna rakennettua kestävämpiä ja pitkäikäisempiä teitä. Hyväkuntoiset tiet sääs-tävät myös autokantaa.

Epävarmuustekijät ja rajoitukset

Yhdyskuntajätehuollon ja muun jätehuollon toimenpidevaihtoehtojen toteutu-misen/toteutettavuuden arvioinnissa voidaan esittää seuraavia epävarmuusteki-jöitä tai rajoituksia (taulukko 17):

• Hyödyntäminen materiaalina- sekä Rinnakkaispoltto/kaasutus -vaihtoeh-doissa oletettu lajittelutehokkuuden merkittävä paraneminen ja ns. tavoi-tetilan mukaisten arvojen saavuttaminen edellyttää huomattavia muutok-sia nykytilanteeseen.

Massapolttoon liittyy ympäristöriskejä ja vaihtoehdossa on myös helposti mahdollista, että jätteiden kierrätys heikkenee nykytasoonkiis verrattuna.

Valmisteilla oleva EU:n jätteenpolttodirektiivi tulee ilmeisesti huomatta-vasti rajoittamaan rinnakkaispolton taloudellisia edellytyksiä. Kaasutus-vaihtoehdolla on ajateltu vältettävän direktiivin kattila- ja päästövaatimuk-set. Vaatimuksia kohdistuisi kuitenkin kaasutuksen kaasuun. Suunnitteilla oleva kaasutusvaihtoehto todennäköisesti sisältää kloorin puhdistuksen kaasusta, joten vaarallisten päästöjen ja kattilan korroosion ongelmat voi-vat olla ratkaistavissa. Myös rinnakkaispoltto/kaasutus -vaihtoehdossa on kuitenkin mahdollista, että jätteiden kierrätys heikkenee ainakin Nykyke-hitys-skenaarioon verrattuna.

0

... ^Suomenympärislökwkuksen moniste 197

Metallien jalostusteollisuuden kuonien hyödyntämisen radikaali lisäämi-nen sementin valmistuksessa voi kohdata vastustusta sementin valmistaji-en taholta. Lisäksi kuonien käyttäminen sementtiteollisuudessa tämän työn laskelmissa esitetyissä määrin voi olla käytännössä mahdotonta.

Tutkimustarpeita

Jätesektorin ratkaisuilla voidaan aikaansaada huomattavia vähennyksiä kasvihuo-nekaasupäästöihin. Tässä selvityksessä on tarkasteltu pääasiassa jätehuollosta suoraan aiheutuvia päästöjä ja niiden vähennyspotentiaalia. Jätehuoltoratkaisuilla voi välillisesti olla merkittäviäkin vaikutuksia myös mm. tuotannon päästöihin.

otta näitä välillisiä vaikutuksia voitaisiin ottaa huomioon päästöjen 'sävähen-nysmandollisuuksia arvioitaessa, tulisi erilaisiin materiaaleihin ja tuotteisiin kyt-keytyvistä kasvihuonekaasupäästöistä laatia Suomen tuotanto-, energiantuotan-to- ja yhdyskuntarakenteeseen pohjautuvat elinkaarianalyysimenetelmällä toteu-tetut laskelmat.

Tässä selvityksessä on kaatopaikkojen kasvihuonepäästöj en laskennassa käy -tetty ainetaseeseen perustuvaa laskentamallia, jossa kaiken jätteestä muodostu-van metaanin oletetaan vapautuvan samana vuonna kuin jäte viedään kaatopai-kalle. Oikeampiin arvoihin voitaisiin päästä dynaamisella mallilla, joka käyttää tietoja siitä mitä jätteitä ja kuinka paljon kaatopaikalle on menneinä vuosina si-joitettu. Tutkimusta tarvittaisiin näiden tietojen lähteiden selvittämiseksi ja tieto-jen kokoamiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen moniste 197 ...

0 L ~ J

Taulukko 11. Jätesektorilta löytyviä keinoja vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja toimialoittainen (yhdyskuntajätehuolto, metsäteollisuus, metallien jalostusteollisuus) arvio vähennyspotentiaalista ja keinojen muista vaikutuksista.

Keinojen vaikutuksia tarkastellaan vaikutuksina jätehuollon kasvihuonekaasupäästöihin (3) ja vaikutuksina muualla Suomessa syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin (4) (jäte- ja materiaalivirtojen muutosten kautta syntyvät vaikutuk-set). Vaikutusten arvioinnissa käytetään seuraavaa skaalausta: + + = suurehko vähennyspotentiaali, + = jonkin verran vähennyspotentiaalia, 0 = ei vähennyspotentiaalia, ? = ei pystytä arvioimaan.

Toimiala Keino Vaikutus jätehuollon Vaikutus muualla Keinolla Keinojen käytön Toimijatahot Vuosikustannukset Kustannusten Merkittävät Merkittävimmät

khk-päästöjen syntyvien khk-päästöjen saavutettava edellyttämät kohdentu- muut epävarmuustekijät ja

vähenemiseen vähenemiseen påästövähenemä toimenpiteet minen vaikutukset rajoitukset

• vuonna 2010

• CH, CO NO CH, CCU—ekv.

1 2 3 4 5 6 1 8 9 10 II

Yhdyskunta- Jätteiden synnyn + (++) (0/+) (0/+) 0,1 Mt Qätemäärä luonnonvarojen Kuluttajat, luonnonva- Edellyttää kulttuurista

• jätehuolto ehkäisy jäädytetty käytön tuottajat, rojen käyttö muutosta yhteiskunnassa

v. 2000 tasolle. tehostaminen, viranomaiset, vähenee,

Sisältää vain kulutuksen koko muutpäaztöt

: kaatopaikkojen vähentäminen yhteiskunta vähenevät,

päästöt) ei-mater. kustannus-

; kulutuksen säästöjä

lisääminen

• materiaalisen

• sijaan,

• yritysten

ecodesign

Yhdyskunta- Hyödyntäminen + (+) 0 0 0,19 Mt Kunnat, joitakin tuhansia Kunnat, Muita kuin lajittelutehokkuuden

jätehuolto materiaalina jätehuolto- mk /t CO2-ekv. jätehuolto- biohajoavia tavoitetilan saavuttaminen

yhtiöt, yhtiöt, jakeita saadaan epävarmaa

kuluttajat kuluttajat talteen ja

fi kierrätykseen

- enemmän

Yhdyskunta- Massapoltto ++ 0 0 0 0,46 Mt Kunnat, noin 1000 mk /t Kunnat,

. jätehuolto jätehuolto- CCU-ekv. jätehuolto-

yhtiöt yhtiöt,

kuluttajat

Yhdyskunta- Rinnakkais- + ++ 0 0 0,55 Mt Kunnat, noin 100 mk/t Kunnat, Jätteen polttoa koskevan

jätehuolto poltto/kaasutus jätehuolto- COQ-ekv. jätehuolto- direktiivinvaikutus.

yhtiöt, yhtiöt, lajittelutehokkuuden

: energiayhtiöt energia- tavoitetilan saavuttaminen

: yhtiöt, epävarmaa

kuluttajat

Metsä- Jätteiden synnyn ehkäisy 0 ? 0 0 Ei merkittävää Keinot jo nyt Tuottajat Luonnonvarojen

teollisuus (nykyteknologia) vähenemää varsin laajasti käyttö vähenee.

(asiantuntija- käytössä, arvio) tehostamista

voidaan tehdä

Metsä- Jätevesilietteen 0/+ 0 0 0 0,05 Mt Nykyisten Tuottajat Jätteen polttoa koskevan

teollisuus hyödyntämisen keinojen direktiivin vaikutus.

lisääminen tehostaminen

Metallien Jätteiden synnyn ehkäisy 0 0 0 0 Ei merkittävää Keinot jo nyt Tuottajat Jätteiden määrän

jalostus- vähenemää varsin laajasti väheneminen

teollisuus (asiantuntija- käytössä prosessiteknisin keinoin ei

• arvio) ole näköpiirissä

Metallien Kuonien hyödyntäminen 0 + + + 0 Maksimivaihto- Ohjausta Tuottajat, Toimijat arvioivat Luonnonvaojen Käyttö sementin

jalostus-

• tienrakentamisessa ja ehdossa hyödyntämisen viranomaiset syntyvän lähinnä käyttö vähenee, valmistuksessa - sementin

• teollisuus sementin valmistuksessa 0, 56 Mt lisäämiseksi kustannussäästöjä kustannus- tuottajien vastustus -

realistisessa sementin säästöjä voidaanko pakottaa

vaihtoehdossa valmistuksessa. kuonan käyttöön?

0,17 Mt Tienrakentamisessa kysymys

ilmajäähdytteisen nrssuunikuonan rikkipitoisuudesta.

V W

Kirjallisuus

Carlsson-Kanyama, A. 1998a. Climate Change and dietary choices - how can emissions of greenhouse gases from food consumption be reduced? Food Policy, Vol. 23, No 3/4.

Pp. 277-293.

Carlsson-Kanyama, A. 1998b. Food Consumption Patterns and their Influence on Climate Change. Greenhouse Gas Emissions in the Life-Cycle of Tomatoes and Carrots Consu-med in Sweden. Ambio, Vol. 27, No. 7, Nov. 1998. Pp. 528-534.

Christensen, P. 1997. Different lifestyles and their impact on the environment. Sustainable De-velopment, Vol. 5, pp. 30-35.

Dahlbo, H. 1994. Kiinteän yhdyskuntajätteen metallivirrat. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkai-suja, sarja A 178. Helsinki.

ECE (Economic Commission for Europe). 1992. Steel product quality and maximum utilizati-on of scrap. New York. ECE/STEEL/77.

ECE (Economic Commission for Europe). 1995. Iron and steel scrap: its significance and in-fluence on further developments in the iron and steel industries. Sixth updating. Ge-neva. ECE/STEEL

EEA 1999. Making sustainability accountable: Eco-efficiency, resource productivity and inno- vation. Copenhagen, European Environment Agency, Topic Report No 11/1999. 39 s.

Ellis, J. & Treanton, K. 1998. Recent trends in energy-related CO2-emissions. Energy Policy, Vol. 26, No. 3, pp. 159-166.

European Commission. 2000. Integrated Pollution Prevention and Control (IPPC). Draft refe-rence Document on Best Available Techniques in the Pulp and paper Industry. Draft dated february 2000.

Fritsche, U. R., Jenseit, W. & Hochfeld, C. 1999. Methodikfragen bei der Berechnung des Ku-mulierten Energiaufwands (KEA). Arbeitspapier im Rahmen des UBA - F & E-Vorha-bens Nr 10401123: Erarbeitung von Basisdaten zum Energieaufwand und der Um-weltbelastung von Energieintensiven Produkten und Dienstleistungen fur Ökobilan-zen und Oko-Audits. http://www.oeko.de/service/kea/

Heikkonen, V. 1999. Yhdyskunnan ja teollisuuden orgaanisten jätteiden energiapotentiaali ja sen hyödynnettävyys. VTT Energia. Julk: Marttila, E., Hammo, S. & Erjava, I. (toim.):

Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 16.-17.11.1999. Lappeenranta, Lappeenran-nan teknillinen korkeakoulu. LappeenranLappeenran-nan teknillinen korkeakoulu, Energiateknii-kan osasto, Julkaisu EN D-66.

Heino, E. 1997. Jätteiden synnyn ehkäisy rakennusalalla. Julk. Pelkonen, M. (toim.): Viides jä-tehuollon tutkimusseminaari 1997. Otaniemi, Teknillinen korkeakoulu. Teknillinen korkeakoulu, Vesihuoltotekniikan laboratorio. Julkaisu 20. S. 28-38.

IISI/Ecobilan 1998. TEAM Program Data base (ei julkinen).

Ilomäki, M. 1999. Materiaalitehostamisen ja jätteen synnyn ehkäisyn mahdollisuudet pkt-yri-tyksissä - yritysten näkökulma. Tampere, Pirkanmaan ympäristökeskus. Suomen ym-päristö 369. 108 s.

IPCC 1997. Revised 1996 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. Vol 1-3.

http/www.iea.org/ipcc.htm.

Jouttijärvi. I, (toim.) 1997. Suomen metsäteollisuuden luonnonvarojen käyttö ja päästöt. Suo- men ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen moniste 77. 88 s.

Juutinen, A. & Mäenpää, I. 1998. Metallijätteiden kierrätyksen talous- ja ympäristövaikutuk- set. Helsinki, ympäristöministerö. Suomen ympäristö 216.

Koski, E. 1999a. Jätteiden synnyn ehkäisy ja luonnonvarojen tuottavuus. Ympäristö ja Terve-ys, vol. 30, nro 3-4/99, s. 104-108.

Koski, E. 1999b. Extended Producer Responsibility and Waste Minimisation Policy in Support of Environmental Sustainability. OECD:n workshop Pariisissa 4:7.5.1999. Matkakerto-mus. 17 s. Julkaisematon.

Kramer, K. J., Moll, H. C., Nonhebel, S. & Wilting, H. C. 1999. Greenhouse gas emissions rela- ted to Dutch food consumption. Energy Policy, Vol. 27 (1999), No. 4, Pp. 203-216.

0

... _Suomenympäristökeskuksen moniste 197

KTM. 1997. Energiatalous 2025 - skenaariotarkasteluja. Helsinki, Kauppa- ja teollisuus-ministeriön julkaisuja 3/1997.

KTM 1998. Ekotehokkuus ja faktor-ajattelu. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriön työ-ryhmä- ja toimintaraportteja 1/1998. 43 s.

Lassila, I. & Holappa, L. 1996. Romun korvausmandollisuudet vaihtoehtoisilla raaka-aineilla Suomen terästeollisuudessa. Espoo, Teknillinen korkeakoulu, Prosessi- ja materiaali-tekniikan osasto, Materiaali- ja kalliomateriaali-tekniikan laitos, Metallurgian laboratorio. Report TKK-V-C141.

Lehtilä, A. & Tuhkanen, S. 1999. Integrated cost-effectiveness analysis of greenhouse gas emission abatement. The case of Finland. Espoo, VTT, Technical research centre of Fin-land. VTT Publications 374.145 p. (15 app. p.)

Li, K. K. 1998. Development of Ecodesign Methodology Based on Life Cycle Management.

Air & Waste Management Association's 91st Annual Meeting & Exhibition, June 14-18, San Diego, California.

Malinen, R., Wartiovaara, I. & Välttilä, O. 1993. Skenaarioanalyysi massanvalmistuksen kehi-tysvaihtoehdoista vuoteen 2010. SYTYKE 22. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisusarja A, 123. 170 s.

Mannisto, H. & Mannisto, E. 1999. Impact of the Kyoto Agreement on forest industry in Canada. Montreal, Canada, Canadian pulp & paper association. 85th Annual meeting, PAPTAC, Canadian pulp & paper association. Vol. Pt B, Pp. B417-B422.

Melanen, M., Palperi, M., Viitanen, M., Dahlbo, H., Uusitalo, S., Juutinen, A., Lohi, T.-K., Kos-kela, S. & Seppälä, J. 2000. Metallivirrat ja romun kierrätys Suomessa. Suomen ympä-ristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 401.

Merriman, J. A. 1992. Waste Management and Global Warming: Finding the Least Greenhou-se Gas Pathways. Society and Natural Resources, Vol. 6., pp. 213-277.

Metsäteollisuus ry 1999. Ympäristönsuojelun vuosikirja. Vuoden 1998 tilastot. Espoo 118 s.

Ministry of the Environment 2000. Finland's Annual Inventori Report on Greenhouse Gases to the UN's Framework Convention on Climate Change. Helsinki, 14.4.2000.

Moomaw, W. R. 1996. Industrial emissions of greenhouse gases. Energy Policy, Vol. 24., Nos 10/11, pp. 951-968.

Mäenpää, I. 1982. Voittoaste, investoinnit ja työllisyys Suomen talouden pitkän ajan kasvussa.

Oulu, Oulun yliopisto. Kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksia 21.

Mäenpää, I. 1993. FMS model system: a methodological overview. Oulu, Research Institute of Northern Finland, University of Oulu; Department of Economics, University of Oulu;

Department of Economics, University of Lapland, Dicussion papers in economics and business studies 6.

Mäenpää, I., Juutinen, A., Puustinen, K., Rintala, J., Risku-Norja, H., Veijalainen, S. & Viitanen, M. 2000. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa. Ekotehokas Suomi -projekti. Kä-sikirjoitus http://thule.oulu.fi/ecoef 4.2.2000.

OECD 2000. http://www.oecd.org/env/efficiency/wastemini.htm Paperinkeräys Oy 2000. http://www.paperinkeräys.fi/

Pehkonen, K. 1995. Metal.Iijätteiden keräily ja hyötykäyttö. Helsinki, vesi- ja ympäristöhalli- tus, Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri. Vesi- ja ympäristöhalituksen monistesarja 645.

Perälä, A.-L. & Nippala, E. 1998. Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Tiedotteita 1936. 67 s. (+ 20 liites.).

Pipatti, R., Hänninen, K., Vesterinen, R., Wihersaari, M. & Savolainen, I. 1996. Jätteiden käsit-telyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo, Valtion teknillinen tut-kimuskeskus. VTT Julkaisuja 811. 85 s.

Pölönen, J. 1997. Jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu uudisrakentamisessa. Julk. Pelkonen, M.

(toim.): Viides jätehuollon tutkimusseminaari 1997. Otaniemi, Teknillinen korkea-koulu. Teknillinen korkeakoulu, Vesihuoltotekniikan laboratorio. Julkaisu 20. S. 39-45.

RAKLI ry 2000. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. http://

www.rakennusluuppi.fi/

Robins, N. & Roberts, S. 1996. Rethinking Paper Consumption. Discussion paper comissioned by the Ministry of Environment, Norway as part of the OECD's work programme on sustainalbe production and consumption. International Institute for Environment and Development, London. September 1996. www.oneworld.org/iied/scati/pub/

rethink.htm

Suomen ymparistökeskuksen moniste 197

...

Romutyöryhmän mietintö. 1980. Komiteanmietintö 1980:19. Helsinki.

Räsänen, Juha. 1999. Metsäteollisuuden merkittävimpien sivuainevirtojen tarkastelu hyöty-käytön kannalta. Diplomityö 146 s. 676.08. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto. Lappeenranta.

Seppälä, J. & Jouttijärvi, T. (toim.) 1997. Metsäteollisuus ja ympäristö. Suomen ympäristökes-kus, Helsinki. Suomen ympäristö 89. 128 s.

Silvo, K., Melanen, M., Gynther, L., Torkkeli, S., Seppälä, J., Kärmeniemi, T. & Pesari, J. 2000.

In document Jätesektorin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (sivua 67-0)