8 Pohdinta
8.3 Muu pohdinta
Luentojen uudistaminen tapahtui itsenäisesti opiskelijan toimesta, jolla ei ole riittävää ammattitaitoa arvioida informaation oikeellisuutta ja eri asioiden tärkeysjärjestystä. Diojen uudistus olisi hyvä tehdä tiiviissä yhteistyössä osaavan opettajan kanssa. Vaikka opetushenkilökunta on loogisin vaihtoehto oppimateriaalien kehittämiseen, sen ei tarvitse olla ainoa. Erityisesti teknisiä kohtia voidaan jakaa opetushenkilökunnan ulkopuolelle (Brahler, Peterson, Johnson 1999)
Luentodioihin voisi olla tarpeellista lisätä toteutuskerran oma aloitusluento, jossa käydään läpi opintojakson sisältö ja aikataulut. Tämä informaatio tosin on helpommin saatavissa ja muutettavissa opintojakson Moodle-alueella. Luentojen nimeämiseen olisi hyvä lisätä järjestysnumerot, joka helpottaisi opiskelijoiden luentodiojen tallentamista ja jatkossa aiheeseen palaamista.
Sanallisten palautteiden purkamiseen kokonaisista lauseista vaikuttaa tulkitsijan subjektiivinen näkemys, joka voi aiheuttaa eri palautteiden välillä eriarvoista tai jopa väärää tulkintaa. Tätä voisi
kehittää siten, että vanhojen palautteiden purkaminen tapahtuu useamman ihmisen kesken, jolloin olisi mahdollisuus keskustella rajatapauksista ja erilaisista näkemyksistä palautteesta.
Tulevien palautteiden osalta palautelomaketta voisi päivittää Itä-Suomen yliopiston ohjeiden mukaiseksi, jossa esimerkiksi ohjeistusta muutetaan antamaan palaute tietyissä kohdissa yksisanaisena. Tämä vähentäisi tulkinnanvaraa vastauksissa ja helpottaisi arvottamaan eri kohtien palautetta. Opettajista annettu palaute oli mielestäni alimitoitettuna lomakkeen muodon vuoksi.
Positiivista palautetta opettajista olisi luultavasti tullut enemmän, jos Itä-Suomen ohjeiden mukainen ”Vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä”-kohta olisi ollut palautelomakkeessa mukana.
Opintojaksopalautteissa näkyy eri vuosina eri ongelmakohtia ja kehitysehdotuksia, joiden mukaan opintojaksoa on kehitetty. Kehitysten ansiosta palautteessa on näkynyt positiivista kehitystä.
Opintojaksopalautteita olisi hyvä verrata muiden opintojaksojen palautteisiin.
Opintojaksopalautteet ovat tärkeä työkalu opintojakson kehittämiseen. Jatkossa opetushenkilökunnan on tarpeellista pyrkiä tunnistamaan opintojaksopalautteissa olennaiset kehitystarpeet ja analysoida opintojaksopalautteet systemaattisesti sekä verrata niissä näkyviä kehitystrendejä.
Jatkolukemisena käänteisestä opetuksesta tarkemmin kiinnostuneille suosittelen Riikka Eedenin kirjallisuuskatsausta Irtoprotetiikan opetuksen kehittäminen hammaslääketieteessä – käänteisen opetuksen menetelmä (FCR) (Eeden 2017).
Lähteet
Anderson L, Krathwohl D. 2001. Review of A taxonomy for learning, teaching, and assessing; a revision of Bloom’s taxonomy of educational objectives, complete edition. Reference and Research Book News, 16(3). Portland: Ringgold Inc.
Arievitch, I. 2020. The vision of Developmental Teaching and Learning and Bloom’s Taxonomy of educational objectives. Learning, Culture and Social Interaction, 25, 100274–.
Brahler J, Peterson N, Johnson E. 1999. Developing On-Line Learning Materials for Higher Education: An Overview of Current Issues. Journal of Educational Technology & Society 2, no. 2 (1999).
Brown G, Bull J, Pendlebury M. 1997. Assessing student learning in higher education.
Lontoo: Routledge.
Coffield F, Moseley D, Hall E, Ecclestone K. 2004. Learning styles and pedagogy in post-16 learning: a systematic and critical review. London: Learning and Skills Research Centre.
Clavert M, Nevgi A. 2011. Yliopistopedagogisen koulutuksen merkitys yliopisto-opettajana kehittymisen kokemuksessa. Yliopistopedagogiikka, 2011. 18 (2), 6–16.
Eeden R. 2017. Irtoprotetiikan opetuksen kehittäminen hammaslääketieteessä – käänteisen opetuksen menetelmä (FCR). Kuopio, Itä-Suomen yliopisto.
European Commission. 2014. High Level Group on the Modernisation of Higher Education : report to the European Commission on improving the quality of teaching and learning in Europe's higher education institutions, Publications Office.
Fleming N. 2014. The VARK modalities.
https://vark-learn.com/introduction-to-vark/the-vark-modalities/ (Luettu 18.12.2022.)
Gillispie V. 2016. Using the flipped classroom to bridge the gap to generation Y. Ochsner J. 2016;
16:32–6.
Harrington C. 2014. Teach learning skills, not learning styles: we are ALL multi-sensory learners.
2014. Cengage.
Huddleston, P, Unwin, L. 2003. Teaching and Learning in Further Education 2nd edition. Lontoo:
RoutledgeFalmer.
Hyppönen O, Lindén S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Espoo. Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009.
Irtoprotetiikka-opintojakson opintojaksopalautteet vuosilta 2014–2022.
Itä-Suomen yliopisto, 2014. Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöjen kehittämisen toimenpideohjelma 2015–2020. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto.
Itä-Suomen yliopisto 2022a. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus.
https://studentuef.sharepoint.com/sites/heimo_fi/palvelut/esteettomyys-ja-saavutettavuus/Sivut/Digitaalisten-palveluiden-saavutettavuus.aspx (Luettu 5.12.2022.)
Itä-Suomen yliopisto 2022b. Opinto-opas 2022–2023, Irtoprotetiikka. Luettu 28.11.2022.
https://opas.peppi.uef.fi/fi/opintojakso/4434029/83303 (Luettu 28.11.2022.)
Itä-Suomen yliopisto 2022c. Saavutettavat Word ja Powerpoint -mallipohjat.
https://studentuef.sharepoint.com/sites/heimo_fi/palvelut/nain-esittelet-yliopistoa/Sivut/Kirje--ja-asiakirjapohjat.aspx (Luettu 5.12.2022.)
Itä-Suomen yliopisto 2022d. Vaikuta ja anna palautetta.
https://kamu.uef.fi/vaikuta-ja-anna-palautetta/ (Luettu 5.12.2022.)
Kolb, D. 2015. Experiential learning: experience as the source of learning and development 2nd ed. Upper Saddle River, NJ: Pearson Education.
Knuuttila M, Virtanen A. 2001. Opettajan opas onnistuneeseen opettamiseen. TKK:n Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja, 2001, nro 1. Helsinki: Teknillinen korkeakoulu.
Krathwohl, D. 2002. A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory into Practice, 41(4), 212–218.
Levander L,Ruohisto J. 2008. Osallistujien kokemuksia yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuudesta. Peda-Forum, 15 (2), 6–14.
Lippu A-M. 2019. Millenniaalien representaatio Helsingin Sanomissa. Opinnäytetutkielma.
Helsinki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Mazur E. 2009. Education. Farewell, lecture? Science. 2009; 323:50–1.
Merenmies J, Niemi-Murola L, Pyörälä E. 2015. Käänteinen oppiminen lääketieteen
peruskoulutuksessa. Flipped classroom in basic medical education. Duodecim 2015; 131:2009-15.
Meriläinen M. 2015. Pedagogisen koulutuksen yhteys yliopisto-opettajien opetusajatteluun.
Yliopistopedagogiikka. Journal of university pedagogy, 2/2015.
Murray K, MacDonald R. 1997. The disjunction between lecturers’ conceptions of teaching and their claimed educational practice. Higher Education, 33 (3), 331–349.
Nevgi A, Lindblom-Ylänne S, Levander L. 2009. Tieteenalakohtaiset erot opetuksellisissa lähestymistavoissa. Peda-Forum, 16 (2), 6–15.
Pluta W, Boyd F, Richards B, Mutnick A. 2013. PBL and Beyond: Trends in Collaborative Learning.
Teaching and Learning in Medicine An International Journal. Published online: 18 November 2013.
Postareff L. 2007. Teaching in higher education: From content-focused to learning-focused approaches to teaching. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.
Rowe M, Frantz J, Bozalek V. 2013. Beyond knowledge and skills: The use of a Delphi study to develop a technology- mediated teaching strategy. BMC Med Educ. 2013; 13:5.
Singh K, Mahajan R, Gupta P, Singh T. 2018. Flipped Classroom: A Concept for Engaging Medical Students in Learning. Indian Pediatr. 2018 June 15;55(6):507–512.
Spindler, M. 2016. Assessing learning objectives with bloom’s revised taxonomy. NACTA Journal, 60(3), 348–.
Stes A, Clement M, Van Petegem P. 2007. The effectiveness of a faculty training programme:
Long-term and institutional impact. International Journal for Academic Development, 12 (2), 99–
109.
Takeuchi H, Omoto K, Okura K, Tajima T, Suzuki Y, Hosoki M, Koori M, Shigemoto S, Ueda M, Nishigawa K, Rodis OM, Matsuka Y. 2015. Effects of team-based learning on fixed prosthodontic education in a Japanese School of Dentistry. J Dent Educ. 2015 Apr;79(4):417–23.
Tyyskä A. 2021. Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta -opintojakson oppimismateriaalin kehittäminen. Opinnäytetutkielma. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto.
Vanka A, Vanka S, Wali O. 2019. Flipped classroom in dental education: A scoping review. Eur J Dent Educ. 2020 May;24(2):213–226.
Vuorinen I. 2001. Tuhat tapaa opettaa: Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Tampere: Resurssi.
Willingham D, Hughes E, Dobolyi D. 2015. The scientific status of learning styles theories.
Teaching of Psychology. 42 (3): 266–271.
Zheng M, Bender D, Nadershahi N. 2015. Faculty professional development in emergent pedagogies for instructional innovation in dental education. European Journal of Dental Education ISSN 1396–5883.
Haastattelu
Korpisaari, Satu, HLL, yliopisto-opettaja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Haastattelu 20.12.2022.
Haastattelijana Ville Forsblom.
Liitteet
Liite 1. Vuosien 2019–2020 toteutuskerralla käytetty palautelomake. Vuosiluku vastaa toteutuskerran ajanjaksoa.
Liite 2. Itä-Suomen yliopiston ”Liite päätökseen opintojaksopalautteesta”.