MUU ELÄIMISTÖ

Kesäaikaan lepakoita voidaan tavata monenlaisista päiväpiilopaikoissa, kuten puiden koloissa, kaarnan alla, linnunpöntöissä tai muissa ahtaissa ja lämpöisissä paikoissa. Lepakkonaaraat muodostavat piilo-paikkoihinsa pesimäyhdyskuntia, jotka yleisimmin koostuvat muutamasta jopa kymmeniin naaraisiin.

Tyypillisimmin pesimäyhdyskunnat sijaitsevat rakennusten yhteydessä. Yöaikaan lepakot saalistavat hyönteisiä pääasiassa päiväpiilojen lähialueella, mutta voivat tarpeen mukaan vierailla kilometrien etäi-syydellä paremmilla ruokailualueilla (Lappalainen 2003).

Lepakot parittelevat syksyisin ja kerääntyvät niin kutsuttuihin syysparveilupaikkoihin. Osa lepakoista muuttaa talveksi etelään maamme rajojen ulkopuolelle ja osa talvehtii Suomessa. Talvehtivat lepakot vaipuvat horrokseen yli puoleksi vuodeksi. Hyvä talvehtimispaikka on rauhallinen ja sopivan kostea, mik-roilmastoltaan vuoden ympäri tasaisen viileä paikka. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luolat, kalliohal-keamat, maakellarit tai louhikot.

Pohjanlepakon levinneisyys kattaa koko Suomen ja on maamme yleisin lepakkolaji. Elinympäristövaati-muksiltaan laji on melko joustava. Saalistusympäristönään se käyttää puoliavoimia ympäristöjä, kuten metsässä uudistushakkuualojen tai muiden avoimien alueiden reunamia ja rakennetussa ympäristössä puistojen ja puukujanteiden lähiympäristöjä.

Vesisiippa on pohjanlepakon tapaan yleisimpiä lepakkolajejamme ja sen levinneisyys ulottuu Etelä-Suo-mesta noin napapiirin korkeudelle. Vesisiipat esiintyvät pääasiassa vesistöjen äärellä, joissa ne saalista-vat hyönteisiä veden tuntumasta. Alkukesästä lajia voidaan tasaalista-vata myös metsäisestä ympäristöstä. Mo-lemmat lajit ovat Suomessa elinvoimaisia eikä niillä ole tiedossa olevia erityisiä uhkatekijöitä.

Hankealueelta tavattiin ainoastaan pohjanlepakoita, mutta alueella ei ole juurikaan potentiaalista pesi-misbiotooppia.

Vaikutukset eläimistöön

13.2.1 Vaikutusten tunnistaminen

Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääasiallisesti elinympäristöjen muutoksista. Elinympä-ristöt voivat kaventua pinta-alallisesti ja pirstoutua rakentamisen johdosta. Myös niiden laatu voi hei-kentyä rakentamisen ja toiminnan aiheuttamasta häiriöstä johtuen. Elinympäristöjen muutokset voivat vaikuttaa eläimistöön suoraan tai välillisesti.

Liito-oravan osalta vaikutukset voivat muodostua puustoisen metsämaan pinta-alan vähenemisestä ja metsäalueiden pirstoutumisesta. Tämän seurauksena mahdolliset elin- ja/tai lisääntymisympäristöt voi-vat hävitä ja eriytyä suhteessa toisiinsa.

Viitasammakon osalta mahdolliset vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jos lajille suotuisat elinympäristöt muuttuvat. Mikäli rakennustoimet eivät kohdistu lajin kannalta oleellisiin lisääntymisym-päristöihin, vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi.

Tuulivoiman vaikutukset lepakoihin ovat samankaltaiset linnustovaikutusten kanssa. Tuulivoimalat ai-heuttavat törmäysriskin lepakoille. Tuulivoimahankkeen rakentaminen muuttaa metsän rakennetta ja voi ohjata lepakoiden elinympäristön käyttöä.

Luonnonsuojelulailla suojeltujen ja luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja leväh-dyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alu-eelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Sähkönsiirto

Metsäalueilla maasto muuttuu uusien maastokäytävien osalta puuttomaksi. Tämä voi vaikuttaa maa-eläinten kulkureitteihin. Johtoaukeiden kasvillisuus muodostuu lehtipuuvaltaisten taimikkovaiheen metsien kaltaiseksi. Liito-oravan osalta vaikutukset ovat tuulivoimahankkeen vaikutusten kaltaiset. 110 kV voimajohdon vaatima johtoaukea ei estä lajin liikkumista, mikäli puusto johtoaukean molemmin puo-lin on riittävän kookasta (pituus noin 20 metriä).

13.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät

Eläimistön kartoittamisen avuksi on hankittu tiedot ympäristöhallinnon ylläpitämästä uhanalaisten la-jien tietojärjestelmästä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2019). Lisäksi lähtöaineistona käytettiin Luon-nonvarakeskuksen valtion metsien inventoinnin tuloksia sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvia ja

kartta-aineistoja. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös tiedot, joita saadaan Metsäpeura Life+ -hank-keelta, jossa Ähtärin eläinpuisto on mukana.

Liito-oravaselvitys on tehty keväällä 2019. Lähtöaineistosta suljettiin pois lajille soveltumattomat alueet, kuten avosuot, rämeet, taimikot, turvetuotantoalueet ja muut rakennetut ympäristöt, hakkuualueet, pellot sekä mäntykankaat. Potentiaalisiksi kohteiksi määritettiin kuusivaltaiset varttuneet metsäkuviot, lehtipuuvaltaiset metsäkuviot sekä jokivarret ja peltojen reunametsät. Lähtöaineiston perusteella kar-toitettiin lajille potentiaaliset elin- ja lisääntymisympäristöt. Kevään 2019 maastokäyntien tulosten pe-rusteella hankealueelle ei sijoitu lajille erityisen soveltuvia elinympäristöjä. Uhanalaisten lajien tietojär-jestelmän (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2019) tietojen mukaan hankealueelta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa olevia liito-oravan esiintymispaikkoja. Hankealueen eteläpuolelta noin 1,5 kilometrin etäi-syydeltä on lähin havainto liito-oravasta.

Viitasammakkoselvitys on tehty keväällä 2019. Alueelta ei ole aiempia tiedossa olevia havaintoja vii-tasammakon esiintymisestä. Liito-oravaselvityksen tapaan lähtöaineiston perusteella määritettiin lajille soveltuvat elinympäristöt. Lähtöaineistosta suljettiin pois lajille soveltumattomat vesialueet, kuten voi-makkaasti virtaavat joet ja purot sekä kallioiset järvenrannat. Maastotyöt on kohdennettu lähtöaineis-ton perusteella tunnistettuihin lajille soveltuviin ympäristöihin. Viitasammakon esiintyminen kartoitet-tiin kuuntelemalla lajin koiraiden kutuääntelyä lajin kutuaikaan huhti-toukokuussa 2019. Peruskartta- ja ilmakuva-aineiston sekä kevään 2019 maastokäyntien perusteella alueella sijaitsee muutamia viitasam-makolle soveltuvia elin- tai lisääntymisympäristöjä.

Hankealueelle sijoittuvat lajille soveltuvat elin- ja lisääntymisympäristöt kuvataan ja esitetään teema-kartalla YVA-selostuksen yhteydessä. Tuulivoimarakentamisen mahdollinen vaikutus viitasammakoiden esiintymiseen on pieni ja ajoittuu ainoastaan tuulipuiston rakentamisvaiheeseen. Mahdollisia vaikutuk-sia voidaan lieventää ajoittamalla rakennustoimet viitasammakon kutuajan ja poikasvaiheen alkuajan ulkopuolelle sekä keskittämällä rakennustoimet lajin potentiaalisten elinympäristöjen ulkopuolelle.

Lepakkoselvitys on tehty kesällä 2019. Alueelta ei ole aiempia tiedossa olevia havaintoja lepakoiden esiintymisestä alueella. Lepakkoselvityksen maastotyöt toteutettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdis-tyksen ohjeistuksen mukaisesti kolmena inventointikierroksena kesäkuun, heinäkuun ja elokuun 2019 aikana. Muiden luontoselvitysten yhteydessä selvitettiin ennakkoon lepakkoselvityksessä kartoitettavia potentiaalisia elinympäristöjä. Lepakoita havainnoitiin yöllä kiertämällä aluetta. Maastotyöt kohdistet-tiin lepakoiden kannalta oleelliseksi arvioituihin ympäristöihin kuitenkin siten, että selvitysalue tulee kauttaaltaan katetuksi. Havainnointi tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila on vähintään 10 °C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti.

Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria, joka muuntaa lepakoiden käyttämät korkeat kaikuluo-tausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Detektorilla voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa ja/tai varmistaa lajien määritys BatSound-ohjelmistoa käyttäen.

Hankkeessa tehtyjen eläimistöä koskevien selvitysten tulokset valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020 ja niiden tulokset raportoidaan YVA-selostuksessa.

Hankkeen vaikutukset eläimistöön arvioidaan yleisesti tavanomaisten lajien kohdalla. Uhanalaisista ja/tai luontodirektiivin liitteen IV lajeista vaikutukset arvioidaan erikseen liito-oravan ja viitasammakoi-den sekä lepakoiviitasammakoi-den osalta.

Vaikutusten arviointi, eläimistö:

• Hankealueella on toteutettu liito-orava, viitasammakko- ja lepakkoselvitykset vuonna 2019. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös Metsäpeura Life+ -hankkeelta saatavat tiedot.

• Sähkönsiirtoreittien vaikutukset arvioidaan luontotyyppiselvitysten perusteella

• Arvioinnissa keskitytään arvioimaan uhanalaisiin ja EU:n luontodirektiivin liitteissä II tai IV mainittuihin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia.

• Vaikutukset tavanomaisiin lajeihin arvioidaan yleisellä tasolla.

• Arvioinnin yhteydessä esitetään myös ehdotukset vaikutuksien lieventämiseen ja seuran-taan liittyen.

• Vaikutusten arviointi tehdään Sitowise Oy:n ympäristöasiantuntijoiden toimesta.