Musiikkisovellukset materiaalin jakamisen välineinä

Oman taiteen ja muun materiaalin jakaminen on kulttuurin tekijälle tärkeä tapa olla läsnä verkossa, ja rakentaa nimeä ja näkyvyyttä itselle ja omalle tuotteelle (musiikki, taideteos, esiintyvä ryhmä, taiteilijaidentiteetti, graafisen suunnittelun ammattitaito…).

Topi kommentoi SoundCloudissa aktiivisesti, koska se on hänestä yksi tapa saada näkyvyyttä: ”Tulee aika herkästi tykkäiltyä niistä kun sieltä välillä löytyy aika mahtavia biisejä.” Hän haluaisi antaa enemmän negatiivistakin kritiikkiä.

Monet sisällönjakopalvelut ovat samoja, kuin yllä läpikäydyt materiaalinhankinnan palvelut. Sosiaalisen median palveluita voidaan myös pitää sisällönjakamisen palveluina sikäli, kun niissä voi jakaa kuvia, tai vähintäänkin levittää oman materiaalin äärelle johtavaa linkkiä. On pitkälti tekijästä kiinni, miten sisällönjakaminen määrittyy ja millaisia välineitä siihen valikoituu.

Tämän tutkimuksen informantit jakavat töitään kotisivujen, kuvapalveluiden, videopalveluiden, blogien, alan yhteisöportaalien, maksuttomien äänipalveluiden ja Facebookin avulla. He suosivat nettisivujen itse tekemistä sekä käteviä kotisivupohjia, joilla jakavat kuvia, biisejä ja blogikirjoituksia.

Laulut leviävät linkkeinä

DJ Topi linkittää kappaleiden äärelle vieviä linkkejä musiikkiaiheisille keskustelufoorumeille kuten Basso.fi¹³⁶ tai Facebook-ryhmiin kuten Lifesaver¹³⁷. Topin omia demoja ja miksauksia on SoundCloudissa. YouTubeen hän lataa sellaisia harvinaisia kappaleita joita siellä ei ennestään ole. Kyseisenlainen toiminta on yleensä periaatteessa tekijänoikeuksien vastaista mutta varsin yleistä. Nettiasukkien vilpittömänä periaatteena on, että kaikkien teosten kuuluu olla kaikkien saatavilla kun siihen on välineet ja mahdollisuus. Levynkerääjien yhteisössä ensijulkaisujen tekeminen saattaa olla myös statusjuttu; trofeen saaminen harvinaisen levyhyllyn esittelemisestä.

136 Basso (basso.fi), kotimaisen mediatalon verkkosivusto ja keskustelupalsta.

137 Lifesaver (lifesaver.net), musiikkiaiheinen keskustelupalsta.

”Yhteisöllisten viihdepalvelujen myötä verkkomateriaalin tuottamisesta, vastaanottamisesta ja jakelusta on tullut ennennäkemättömän yksinkertaista, mikä on saanut aikaan sisällöntuotannon demokratisoitumiseksi kutsutun ilmiön.”¹³⁸ Tällaisesta epäitsekkäästä netinkäytöstä, ns. verkkouniversalismista antaa toisenlaisen näkökulman muusikko Kristoffer, jonka tekemiä musiikkikappaleita löytyy YouTubesta kolme.

”Yhtään niistä en ole laittanut itse. Yksi on jopa kysynyt luvan”, hän tokaisee lakonisesti.

Omat videokanavat

Pietarin sirkusryhmällä on oma YouTube-kanava, jossa on jonkin verran kaikille avoimia projektivideoita ja kiertuemateriaalia. Hänen mielestään avoimet videot YouTubessa eivät kuitenkaan anna ammattimaista kuvaa, vaan henkilökohtaisemmalta ja paremmalta tuntuu pitää teoksia salasanan takana esimerkiksi Vimeossa. Tässä kohtaa Pietarin suhtautuminen on ihan erilainen, ja hän lähestyy nettijakelua aivan eri suunnista kuin muut. Hän ei pidä nettijakelua mainonnan välineenä tai hyvänä brändin rakennuskeinona, vaan jonkin sellaisen jakamisena ja pois antamisena, joka on oma tuote ja koettavissa pääasiassa muin keinoin. Syy näkökulmaan johtunee osin siitä, että osa sirkusryhmän videoista on kaupan.

Mikko ei käytä kumpaakaan edellä mainituista videopalveluista: niissä ei ole muuta vikaa, kuin se, että hän arvelee teostensa hukkuvan sisältöjen massaan. Hänen videoteoksiaan löytyy suomalaiselle videotaiteelle ja kokeelliselle elokuvalle omistetusta FixC OPEN -portaalista¹³⁹. Portaalin huonoina puolina hän mainitsee rumuuden ja teknisen haastavuuden. Mikon töitä on aikaisemmin ollut taideopiskelijoiden myspacessa Saatchi Galleryssä¹⁴⁰; profiili on tallella, mutta hän poisti sisällöt turhina sivuston ollessa varsin hiljaisen. Mikko selvästi käsittää nettivideoportaalit eräänlaisina televisioina tai katsomoina, joihin mennään etusivulle, ja katsotaan mitä on. Kuitenkin usein esim. YouTube on paikka, jonka serverille videot vain ladataan ja videon linkki viedään ulos YouTubesta omalle nettisivulle tai                                                                                                                

138 Turtiainen 2009, s.223

139 FixC OPEN (open.fixc.fi), suomalaisten videotaiteilijoiden tietokanta.

140 Saatchi Gallery (saatchi-gallery.co.uk), nykytaiteen museon alusta nuorille taiteilijoille.

sosiaaliseen mediaan tai muualle, missä sitä klikataan tai jossa video jopa voidaan katsoa upotettuna menemättä koskaan YouTuben sivustolle. Eli niin kuin kotisivutkin, videot on vietävä yleisölle, muuten niitä ”ei ole”. Siis joko video viedään omalle sivulle tai some-profiiliin ihmisten eteen, tai ihmiset johdatetaan linkillä omilta sivuilta tai omasta profiilista videon luo YouTubeen.

Kotisivut ja profiilit

Itse näen näkyvyyden ja tunnettuuden kannalta tärkeimpänä sisällönjakotapana kotisivut, jotka voivat hyödyntää sisällönisännöintipalveluita kuten YouTubea tai SoundCloudia: sisältö voidaan julkaista em. palveluissa ja upottaa omille sivuille. Näin sisältöä ei tarvitse säilyttää omalla palvelimella, serverimaksut ovat alhaisempia ja sivun skaalautuvuus on parempi, eli mahdolliset, yllättävät kävijäpiikit pysyvät hallinnassa eivätkä kuormita ja kaada sivua. Pisimmälle tällaisen palapelimäisen rakennustavan ovat vieneet yksinkertaiset blogialustat kuten WordPress¹⁴¹ ja Blogger¹⁴², joissa nettisivu rakentuu blogin päälle erialisista moduuleista kokoamalla. Kotisivuista saa tehtyä enemmän ylläpitäjänsä näköiset kuin vaikkapa Vimeo-profiilista tai Facebook-sivusta, ja sisällönisännöintipalveluita hyödyntämällä monen laatuista mediaa saadaan kerättyä yhteen. Elintärkeää on, että kotisivujen linkkiä jaetaan muita palveluita hyväksikäyttäen ja laaditaan profiileita sosiaaliseen mediaan, jolloin sivusto ja profiili elävät rinnakkain toisiaan tukien.

Ilkka jakaa musiikkiaan itserakennetuilla, portfoliotyyppisillä kotisivuilla ja Myspacessa. Suvilla on ollut projektikohtaisia nettisivuja jotka on tehty helppokäyttöisille kotisivupohjille. ”Oman sivun tekeminen on jatkuvasti suunnitelmissa”, Suvi haaveilee. Andersilla on kotisivuillaan oma julkaisualusta johon voi lähettää kuvia, sekä blogi. ”Valmiiksi rakennettujen, geneerisen näkösten juttujen käyttö ei anna ammattimaista kuvaa.” Topi suosii blogialusta Tumblria¹⁴³ jota voi käyttää paljolti samaan tapaan kuin Twitteriä. Sen luovat ratkaisut mahdollistavat mikrobloggauksen, rebloggauksen sekä kuvien ja videoiden linkittämisen.

141 WordPress (wordpress.org), maksuton blogialusta.

142 Blogger (blogger.com), maksuton blogialusta, tunnettu myös nimellä Blogspot.

143 Tumblr (tumblr.com), maksuton blogialusta.

Blogit olisivat helppoja ja nopeita nettisivustojen luontitapoja esimerkiksi Suville ja Lotalle, joilla kummallakin on sähköinen portfolio olemassa, muttei netissä. Toisaalta on hyvä miettiä, onko aikaa ylläpitää sivuja, jos ei ole aikaa niitä tehdä. On pohdittava, ovatko staattiset, päivittämättömät sivut lopulta huonompaa mainosta kuin että sivuja ei ole ensinkään. Sama pätee sosiaalisen median tileihin.