Musiikki ja usko

musiikinopetuksesta) kysyin koulun musiikinopetuksesta ja siitä, mitä ajatuksia ja tuntemuksia koulun musiikinopetus on vastaajissa herättänyt.

Tutkimukseen osallistui 34 (n=34) henkilöä (32% miehiä ja 62% naisia), joista suurin osa oli 16-vuotiaita. Tutkittavien ikä- ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Tutkimuksen ikä ja sukupuolijakauma

Ikäluokka Henkilöitä Miehiä % Naisia % 15 vuotta 1 0 0 1 100 16 vuotta 21 5 24 16 76 17 vuotta 9 5 56 4 44 18 vuotta 2 2 100 0 0 19 vuotta 1 1 100 0 0 Yhteensä 34 13 38% 21 62%

5.1 Musiikkinäytteet

Tässä kappaleessa puran kyselyn musiikkinäytteiden vastaukset sekä nostan esille tärkeitä vastauksissa ilmenneitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Musiikkinäytteiden vastaukset

löytyvät myös numeraalisesti alla olevista taulukoista. (Taulukot 2, 3 ja 4.) Arviointiasteikkona taulukoissa toimi 5-portainen Likertin asteikko.

Kysymyksessä Onko kappale mielestäsi hyvä? (Taulukko 2) kartoitin vastaajien henkilökohtaista musiikkimakua. Painotin nuoria ajattelemaan kysymystä vain henkilökohtaisen musiikkimaun näkökulmasta ja pohtimaan musiikkia nimenomaan ilmiölähtöisesti. Korkeimpaan keskiarvoon ylsivät kappaleet 3 (Nocturne in C minor) ja 6 (Virsi 310), joissa keskihajonta oli kummassakin alhainen (alle 1). Alhaisimpiin keskiarvoihin sijoittuivat kappaleet 5 (Stairway to Heaven), 7 (Enter Sandman) ja 8 (Tähän mä jään), joissa keskihajonta oli vielä alhaisempi (n. 0,5). Muiden kappaleiden vastaukset eivät olleet yhtä yhteneväisiä, joten keskihajonta oli matalimmillaan 0,9.

Väittämässä Kuuntelen kappaleen tyylistä musiikkia (Taulukko 3), kartoitin vastaajien musiikillisia kuuntelutottumuksia. Ainoat positiiviseen keskiarvoon yltäneet kappaleet olivat kappaleet 3 (Nocturne in C minor) ja 6 (Virsi 310). Tällä kertaa keskihajonta oli näissä kappaleissa suurempi (kappaleen 3 keskihajonta 1,27.). Vähiten kuunneltuihin kappaleisiin sisältyivät kappaleet 5 (Stairway to Heaven, 7 (Enter Sandman) ja 8 (Tähän mä jään), joissa keskihajonta oli jokaisessa edellistä kysymystä pienempi, sekä kappaleen 7 vastauksissa ei ollut lainkaan hajontaa.

Kysymyksessä Koetko kappaleen olevan uskon kannalta haitallista? (Taulukko 4) kartoitin uskon vaikutusta musiikkiin ja hain tietoa siitä, mikä musiikki tuntuu vastaajista uskon kannalta huonolta musiikilta ja millä perusteella. Uskolle haitallisimmaksi musiikiksi koettiin kappale 8 (Tähän mä jään), jonka keskihajonta oli alhainen (0,56). Uskolle hyödyllisintä musiikkia olivat kappaleet 3 (Nocturne in C minor) ja 6 (Virsi 310), joiden keskihajonnat olivat myös alhaiset (0,79 ja 0,24). Kyseiseen kysymykseen pyysin vastaajia kirjoittamaan perusteluja vastauksiinsa liittyen. Uskolle haitallisen musiikin perusteena suurimpana yhteneväisyytenä löytyi rytmi ja kappaleessa esiintyvät soittimet. Uskolle hyödyllisen musiikin yhteneväisenä perusteena esille nousi kappaleiden luoma rauhallisuuden- sekä turvallisuuden tunne.

Taulukko 2. Vastaukset kysymykseen Onko kappale mielestäsi hyvä?

1 = Erittäin huono 5 = Erittäin hyvä

Kappale Keskiarvo Keskihajonta

Taulukko 3. Vastaukset väittämään Kuuntelen kappaleen tyylistä musiikkia.

1 = En kuuntele 5 = Kuuntelen

Taulukko 4. Vastaukset kysymykseen Koetko kappaleen olevan uskon kannalta haitallista musiikkia?

1 = Erittäin hyödyllistä 5 = Erittäin haitallista

Kappale Keskiarvo Keskihajonta

Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitettiin musiikin roolia osana nuoren elämää sekä musiikillisten toimintojen että musiikin henkilökohtaisten merkitysten näkökulmasta

Kysymys 1

Pohdi musiikkia omassa elämässäsi. Mitä musiikki sinulle merkitsee? Harrastatko musiikkia

koulussa tai vapaa-ajalla, miten? Soitatko jotain instrumenttia? Kuunteletko musiikkia, mitä?

Onko musiikkia mitä et yhtään kuuntelisi, miksi?

Mielenkiintoista oli huomata, kuinka tärkeäksi musiikki koettiin, sekä kuinka paljon kyselyyn vastanneet harrastivat musiikkia vapaa-ajallaan. Vastaajista 74% kirjoitti musiikin merkitsevän paljon elämässään ja soittavansa aktiivisesti yhtä tai useampaa instrumenttia vapaa-ajalla. Vastaajista 12% ei harrastanut musiikkia eikä kokenut musiikkia tärkeäksi, mutta tykkäsi laulaa opiston kuorossa ja koulussa. Vastaajista 6% ei harrastanut musiikkia,

mutta piti musiikkia yleisesti tärkeänä ja kirjoitti pitävänsä laulamisesta. Vastaajista yksi jätti vastaamatta kyseiseen sarakkeeseen. Kysymyksen vastausprosentti oli 97%.

Luettelen seuraavaksi tutkimuksessa esiin nousseet soittimet, soittimen harrastuneisuuden mukaisessa järjestyksessä:

 Piano 37%

 Laulu 16%

 Urut 13%

 Poikkihuilu 7%

 Viulu 6%

 Sello 6%

 Klarinetti 6%

 Kitara 4%

 Nokkahuilu 2%

 Panhuilu 2%

 Kantele 2%

Urut eivät sinänsä ole harvinainen harrastus. Urkujen soittoa harrastetaan, niin amatööri-, kuin ammattimielessä. Seuroissa säestetään käytännössä aina seuralaulua uruilla sekä moni työskentelee ja opiskelee ammatikseen kanttorina. Näin suuri urkujensoiton prosenttimäärä saattaa kuitenkin olla osittain rinnastettavissa opiston kurssitarjontaan, joka antaa mahdollisuuteen opiskella urkujen soittoa. Urkujen soittoon saa soittotunteja sekä opistossa on vielä olemassa erillinen soitinten huolto -kurssi, joka painottuu paljon urkujen viritykseen ja huoltoon. (http://www.jamsanopisto.fi/opistovuosi/opiskelu_opistossa/opintolinjat/.

http://www.jamsanopisto.fi/opistovuosi/opiskelu_opistossa/opetussuunnitelmat/. Viitattu 30.9.2016.)

5.3 Musiikki lähipiirissä

Toisessa kysymyksessä kartoitettiin musiikin roolia nuoren omassa lähipiirissä sekä ajatuksia siitä, miten musiikista ajatellaan ja löytyykö ajattelussa eroja vanhempien, kavereiden tai eri sukupolvien välillä.

Kysymys 2

Pohdi musiikkia ympärilläsi.

Miten musiikkia käytetään kotonasi (perhe ja sukulaiset)? Miten musiikkia käytetään

lähipiirissäsi (kaverit)? Mikä on vanhempiesi näkemys musiikista? Mikä on lähipiirisi näkemys musiikista? Koetko oman suhtautumisesi musiikkiin eroavan vanhempiisi tai lähipiiriisi nähden?

Koetko musiikkiin suhtautumisessa olevan eroja vanhemman sukupolven ja oman ikäistesi välillä?

Tässä osiossa kysyin erittäin laajasti monia eri kysymyksiä, jonka takia myös paljon erilaisia vastauksia nousi esiin. Jaottelen musiikin käytön lähipiirissä seuraavaan neljään laajaan sarakkeeseen:

 Kodissa kuunnellaan hengellistä ja klassista musiikkia, omat näkemykset ja tottumukset musiikista vastaavat vanhempien näkemystä. Vastaajista 41%.

 Kodissa kuunnellaan hengellistä ja klassista musiikkia, oma näkemys eroaa vanhemmista ja itsekseen, tai kaveripiirin kanssa kuunnellaan kevyttä musiikkia.

Vastaajista 29%.

 Kodissa kuunnellaan hengellistä ja klassista musiikkia, itse jakaa vanhempien näkemyksen, mutta kaveripiirissä kuunnellaan kevyttä musiikkia. Vastaajista 18%.

 Kodissa ei ole suurempaa näkemystä musiikista. Vastaajista 6%.

Vain kaksi vastaajaa (6%) kirjoitti, ettei kodissa ollut kovinkaan tarkkaa näkemystä musiikista. Toinen kyseisistä vastaajista ei kokenut tilannetta ongelmalliseksi ja kuunteli niin kevyttä kuin klassista musiikkia. Toinen vastaajista koki vanhempiensa musiikillisten tottumusten eroavaisuuden aiheuttavan hänelle henkilökohtaisesti pahaa mieltä.

Kaksi vastaajaa (6%) ei osannut vastata kysymykseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 94%.

Sukupolvien välisiin eroihin vastanneet kokivat yhteisesti, että nuorempi sukupolvi kuuntelee enemmän kevyttä musiikkia kuin vanhempi sukupolvi.

5.4 Musiikki ja usko

Kolmannessa kysymyksessä tarkasteltiin uskon vaikutusta musiikin käyttöön ja pyrittiin hakemaan tähän perusteltua vastausta.

Kysymys 3

Vaikuttaako usko suhteeseesi musiikkiin ja musiikin käyttöösi, miten?

44% vastaajista kirjoitti uskon vaikuttavan omaan musiikin käyttöön niin, ettei kuuntele maallista musiikkia. Maallisen voi tässä tapauksessa rinnastaa termeihin, joita esiintyi samassa yhteydessä (huono, kevyt, rytmikäs, ruma). 23% vastaajista kirjoitti uskon vaikuttavan niin, että he pyrkivät miettimään musiikkia kuunnellessaan, onko musiikki uskolle hyödyksi vai haitaksi. 12% vastaajista koki, ettei uskolla ole vaikutusta henkilökohtaiseen musiikin käyttöön. 9% vastaajista kirjoitti uskon vaikuttavan niin, että jollei olisi uskomassa, niin kuuntelisi varmasti rock-/pop-/rap- musiikkia. Yksi vastaaja koki uskon vaikuttavan rajoittavana tekijänä ympäristön takia. Yksi vastaaja kirjoitti uskon vaikuttavan niin, ettei käy live-esityksissä. Yksi vastaaja kirjoitti tuskin kuuntelevansa Siionin lauluja, ellei olisi uskomassa. Yksi vastaaja jätti vastaamatta sarakkeeseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 97%.