Kyselyn rakenne ja sisältö
Turvallisuus–pehmoGIS-kyselyn rakenne muistuttaa aikaisemmin Järvenpäässä, Mäntsälässä, Keravalla ja Nurmijärvellä toteutettujen muiden pehmoGIS-kyselyjen rakennetta (vrt. www.pehmogis.fi, Kyttä &
Kahila 2006). Nettikyselyn ulkoasu kuitenkin uudistettiin entistä rau-hallisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Tampereen Muotialan pehmoGIS suunniteltiin kokonaisuudessaan sekä sisällöltään että ulkoasultaan mahdollisimman helposti ymmärrettäväksi ja nopeasti opittavaksi (ks. Sovelluksen rakenne, taulukko 4.1).
Sovelluksen rakenne on putkimainen, askel kerrallaan etenevä. Jo-kainen nettikyselyn vastaaja käy läpi samat kysymykset, ellei lopeta vastaamista kesken. Salasanan ja käyttäjätunnuksen antamalla voi vastaamisen keskeyttää ja jatkaa myöhemmin siitä kohdasta, johon oli jäänyt.
Sovelluksessa käytetään kahden tasoista kartta-aineistoa: Muotia-laa esittävää karttaa sekä koko Tampereen karttaa. Kartta-aineisto on opaskarttatyyppistä ja se pyrittiin muokkaamaan muun muassa värien käytöllä ja nimistöllä mahdollisimman helppolukuiseksi. So-velluksessa oli myös indeksikartta, jonka avulla vastaaja pystyi suun-nistamaan Tampereen eri osissa (ks. kuva 4.1).
Olennainen osa sovellusta ovat niin sanotut infosivut. Niille voi siir-tyä miltä tahansa sivulta kyselyn kaikissa vaiheissa. Infosivut koos-tuvat (1) lisäohjeista kyselyyn vastaamiseen ja (2) ohjeista kartta-työkalun käyttöön, (3) kyselyn tietosuojaan liittyvistä tiedoista, (4) informaatiosta koskien koko tutkimushanketta sekä (5) lisätietoja terveyskyselyssä käytetystä mittarista.
Kyselyssä käytetyt taustatiedot ovat pääosin samoja kuin on käy-tetty Kuumakuntien pehmoGIS-kyselyssä (esim. www.pehmogis.fi/
nurmi jarvi). Ainoana lisäyksenä turvallisuus–pehmoGIS-kyselyssä halusimme kysyä myös asuinaikaa alueella, koska Muotiala on uusi alue. Myös kodin ja peruspalvelujen merkitseminen on toteutettu samoin kuin Kuumakuntien aikaisemmassa kyselyssä.
Taulukko 4.1. Turvallisuus–pehmoGIS-sovelluksen rakenne.
Tutkimuksen esittely
Ikä, sukupuoli, asuinaika, perhetyyppi, lasten lukumäärä, elämäntilanne, ammatti, tuloluokka, autojen lukumäärä, asumismuoto, talotyyppi, asunnon koko, lapsuuden asuinympäristö, missä vastaa kyselyyn
Kodin sijainnin merkitseminen kartalle
Peruspalvelujen sijainnin merkitseminen kartalle (Työ, opiskelu, ruokakauppa, päivähoito, koulu, tärkeä harrastuspaikka, muu palvelu, mikä?) Mitkä ympäristön piirteet ovat sinulle tärkeitä?
(yht. 21 väittämää)
Miten sinä koet Muotialan? (5 väittämää)
Miten liikut Muotialassa? (5 kysymystä)
Miellyttävän reitin piirtäminen Epämiellyttävän reitin piirtäminen
Millaiset naapurustosuhteet Muotialassa on?
(8 kysymystä) Merkitään kartalle:
Suunniteltujen kohtaamisten paikat Suunnittemattomien kohtaamisten paikat Kuinka turvalliselta Muotiala tuntuu?
(7 väittämää) Merkitään kartalle:
Liikenteellisesti vaaralliset paikat Muutoin turvattoman tuntuiset paikat Paikannusten jälkeen minikysely
Avokysymys: miksi paikka tuntuu vaaralliselta/
turvattomalta?
Palaute tutkimuksesta ja menetelmästä (7 kysymystä) 7. Yleiset kysymykset julkisen tilan käytöstä
8. Kartalle liikkumisreitit
9. Naapurustosuhteet
10. Kohtaamispaikat
11. Turvallisuuden kokeminen
12. Turvattomat ja vaaralliset paikat
13. Merkit ongelmista ja huolenpidosta
Turvallisuus–pehmoGIS-kyselyn sisällössä ja etenemisessä eri te e-moista toiseen noudatettiin periaatetta, että koettua turvallisuutta kos kevat kysymykset tulevat vasta kyselyn loppupuolella. Aluksi tut-kittiin asukkaan yleistä suhtautumista Muotialan alueeseen, julkis-ten tilojen käyttöä ja alueen sosiaalista elämää. Ajatuksena oli, että koet tua turvallisuutta koskevat kysymykset voisivat värittää muihin teemoihin vastaamista, jos niitä esitettäisiin jo kyselyn alussa.
Kaikkia edellä mainittuja teemoja tutkittiin kysymyksillä, joita on käytetty jo aikaisemmissa tutkimuksissa. Kysymyspatteristo yleisistä asuinaluepreferensseistä tiivistettiin Kuuma-kuntien kyselyssä käy-tetystä niin sanotusta positiivisten laatutekijöiden listasta, jossa oli alun perin 31 teemaa. Ne tiivistettiin 21 teemaksi, joiden joukossa oli kuitenkin kaksi turvallisuusaiheista osiota, liikenneturvallisuus sekä turvallisuus rikosten suhteen. Asuinaluekiintymystä kartoitta-vat kysymyksiä on puolestaan alun perin käytetty Hidalgon & Her-nardezin (2001) sekä Brown ym. (2003) tutkimuksissa sekä Suomessa Helsingin Kivi kon auditoinnissa (Kyttä ym. 2004). Muotialassa pyrit-tiin lisäksi selvittämään yhdellä kysymyksellä, missä määrin alueen vs. asunnon ominaisuudet vaikuttivat asuinvalinnassa (vrt. Hirvonen ym. 2005). Mielipiteitä asuinympäristöstä on kartoitettu myös valta-kunnallisessa Asukasbarometri 2004 -kyselytutkimuksessa (Strandell 2005). Siitä otettiin Muotiala-lomakkeeseen liikkumisympäristöä ja naapuruussuhteita koskevia kysymyksiä. Muotialan vastauksia voi näin verrata joko kaikkien yli 10 000 asukkaan taajamien asukkaiden tai suurten kaupunkien asukkaiden vastauksiin. Naapurustosuhtei-siin liittyviä kysymyksiä täydennettiin erottelemalla erityyppisiä vuoro vaikutuksen muotoja kuten tervehtimistä, auttamista, vierailu-ja vierailu-ja yhteisvastuuta. Näitä kysymyksiä on käytetty monissa eri tutki-muksissa (esim. Merry 1987; Brown & Chopper 2001; Kyttä 1997).
Rikosturvallisuuden kokemista tutkittiin kyselyssä hyödyntäen aiem-missa tutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä. Poliisilaitos on toteuttanut useitakin laajoja poliisi- ja turvallisuusbarometreja, joissa on kartoi-tettu muun muassa koettua rikosturvallisuutta ja sen muutoksia. Uu-simmat tulokset on julkaistu raportissa ”Turvallinen Suomi 2006”
(Suominen 2006). Muutamia sen kysymyksiä otettiin sellaisenaan mu-kaan Muotiala-lomakkeeseen, jotta vastauksille saatiin laajempaa vertailupohjaa.
Tutkimuskirjallisuudesta on suhteellisen helppo löytää aikaisempia esimerkkejä lähes kaikkien Muotialan kyselyn teemojen operationa-lisoinnista (vrt. edelliset kappaleet). Sen sijaan kokemusten paikan-tamisen tutkimiseen ei ole helppoa löytää aikaisempia esimerkkejä.
Tästä syystä useimmat paikannusta vaativat osiot kyselyssä ovat nyt ensi kertaa kokeiltavina. Liikkumisreittejä tutkittaessa asukkaita pyy-dettiin piirtämään sekä miellyttävä että epämiellyttävä reitti. Kohtaa-mispaikkoina puolestaan merkittiin suunniteltujen ja suunnittele-mattomien kohtaamisten paikat. Samalla haluttiin tutkia eriasteista yhteisöllisyyttä tukevia paikkoja. Kaikissa paikannustehtävissä kodin merkitsemistä lukuun ottamatta vastaajalla oli mahdollisuus merki-tä kysyttyä asiaa eninmerki-tään kolmeen eri paikkaan.
Turvattomina paikkoina asukkaita pyydettiin merkitsemään paikat, jotka ovat liikenteellisesti tai jollakin muulla tavalla turvattoman tuntuisia. Kunkin paikannuksen yhteydessä kyselyssä ponnahti esiin ns. minikysely: 3 lisäkysymystä koskien juuri kyseistä paikkaa. Lisäky-symysten yhteydessä asukas saattoi vapaasti omin sanoin kertoa, miksi paikka tuntui vaaralliselta tai turvattomalta sekä kertoa, missä mää-rin hän pystyy arjessaan välttämään tätä paikkaa ja liittyykö kokemus johonkin tiettyyn vuorokaudenaikaan. Toisena karttatehtävänä koet-tua turvallisuutta selvittävässä kyselyn osassa oli sellaisten fyysisten
Kuva 4.1. Muotialan pehmoGIS-kysely: esimerkki lomakesivusta.
merkkien kartoittaminen, jotka kertoivat yhtäältä alueen ongelmista tai huolenpidon puutteesta ja toisaalta alueesta välittämisen ja huo-lenpidon merkeistä. Ongelmien merkkeinä kartoitettiin kahdeksan erilaista asiaa (esim. huono valaistus, hylätty auto, juopottelijat), jot-ka oli poimittu Roh & Oliverin (2005) käyttämästä listasta (14-osioi-nen Perceived disorder scale). Listalta jätettiin pois Suomen olosuh-teisiin huonosti sopivat asiat kuten esimerkiksi prostituutio, laiton huumekauppa ja kerjääminen. Ongelmien merkkien vastapainona kyselyssä haluttiin myös tutkia fyysisiä merkkejä alueen aktiivisesta käytöstä, huolenpidosta, hoidosta ja personalisoinnista. Asukkail-le annettiin siten mahdollisuus merkitä yhtä monta ”positiivista”
merkkiä ympäristössä kuin merkkiä ongelmasta tai huolenpidon puutteesta. Monet näistä ”positiivisista” ja ”negatiivisista” merkeistä vastaavat suoraan toisiaan kuten huono valaistus/ hyvä valaistus tai hoitamaton piha/ hyvin hoidettu piha. (Ks. kuva 4.2).
Kuva 4.2. PehmoGIS-kyselyssä kartoitettiin myös fyysisiä merkkejä mahdollisista Muotialan ongelmista sekä havaintoja alueen käytöstä ja huolenpidosta.
Kyselyn viimeisinä osioina olivat asukkaan terveyttä ja hyvinvointia koskevat kysymykset sekä palautesivu. Terveyskysymykset koostuivat Eurocol-mittarin8 viidestä kysymyksestä, jotka koskevat vastaajan
8 http://gs1.q4matics.com/EuroqolPublishWeb/
liikkumista, itsestä huolehtimista, tavanomaisten toimintojen suju-mista, kipuja ja vaivoja sekä ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Mittari on käytössä erittäin laajasti, virallisesti käännettyjä versioita on käytetty 60 eri maassa ja epävirallisesti käännettyjä 51 maassa.
Palautesivulla on mahdollista vastata joihinkin kyselyä ja tutkimusta koskeviin kysymyksiin sekä antaa vapaasti, omin samoin muotoiltua palautetta tutkijoille.