Muita auktoriteetin muotoja

Dunbar ja Taylor³⁵ jakavat auktoriteetin viralliseen (formal) ja epäviralliseen (informal) aukto-riteettiin, mikä vastaa hyvin tarkasti Weberin³⁴ tekemää jaottelua auktoriteetille. Virallinen toriteetti on yhdistelmä Weberin laillisesta ja traditionaalisesta auktoriteetista. Virallinen auk-toriteetti saavutetaan opettajan aseman avulla ja se perustuu erilaisten määräysten, perinteiden ja sääntöjen noudattamiseen.³⁵ Virallinen auktoriteetti saattaa kuitenkin johtaa oppilaiden vä-häiseen tottelevaisuuteen, koska se velvoittaa oppilaita saavuttamaan vain vähimmäistavoitteet.

Tämä auktoriteetin muoto jää siis opettajilla vähäiseksi, joten opettajat ovat kehittäneet itselleen myös epävirallisen auktoriteetin. Epävirallinen auktoriteetti vastaa Weberin karismaattista auk-toriteettia. Tämä auktoriteetin muoto perustuu oppilaiden suostumukseen ja myöntymykseen, minkä vuoksi se siis ansaitaan oppilailta. Epävirallisessa auktoriteetissa korostuvat yksilön luonteenpiirteet ja kyvyt. Lisäksi opettajan tulee ansaita oppilaiden luottamus, saada oppilaat pitämään hänestä sekä oppilailla täytyy olla tunne, että opettaja välittää heistä. Dunbar ja Taylor korostavat sitä, että oppilailla täytyy olla positiivinen asenne tai käsitys opettajan auktoriteettia kohtaan.³⁵ Tällöin sillä, millaisen auktoriteetin muotojen yhdistelmän opettaja luo, ei ole kovin suurta merkitystä.

Mitchell ja Spady³⁶ ovat lisänneet Weberin³⁴ auktoriteettiluokitteluun vielä neljännen auktori-teetin muodon, joka on asiantuntija-auktoriteetti. Se on erotettu erikseen Weberin laillisesta auktoriteetista.¹ Asiantuntija-auktoriteetti perustuu asiantuntemukseen, jota tarvitaan saavutta-maan yhteisymmärrys.³⁶ Asiantuntija-auktoriteetilla on siis vahva käsitys omasta aiheen tunte-muksestaan sekä pedagogisista taidoistaan, joiden avulla hän pystyy rakentamaan omaa aukto-riteettiaan. Tästä auktoriteetin muodosta on opettajien keskuudessa vaiettu eniten, koska se ker-too heidän kyvystään saavuttaa koulutuksen asettamat tavoitteet.¹

Vikainen²⁰ ja Meri¹⁹ nostavat asiantuntija-auktoriteetista esille pedagogisen auktoriteetin eräänä auktoriteetin muotona. Vikaisen mukaan pedagoginen auktoriteetti ei käytä pakkovaltaa, vaan pyrkii vaikuttamaan kasvatettavan omaan kehitykseen myönteisesti.²⁰ Pedagoginen auk-toriteetti auttaa alempaa osapuolta eli oppilasta ratkaisemaan tehtäviä itse sekä saamaan niistä onnistumisen kokemuksia. Tällöin oppilaan vastuuntunto kasvaa, eikä hänelle muodostu riip-puvuussuhdetta opettajaan eli pedagogiseen auktoriteettiin. Meren mukaan auktoriteetin ja pe-dagogisen auktoriteetin erotteleminen toisistaan on haastavaa, mutta mahdollista.¹⁹ Tällöin huo-mio kiinnittyy opettajan ja oppilaan väliseen toimivaan vuorovaikutussuhteeseen. Pedagoginen

auktoriteetti antaa opettajalle mahdollisuuden käyttää sosiaalista kontrollia, johon liittyy luot-tamus auktoriteettisuhteessa olevien henkilöiden välillä. Pedagoginen auktoriteetti mahdollis-taa oppilaille myönteisiä kokemuksia, joissa tunteet ovat siis vahvasti esillä. Tällaisia tunteita ovat esimerkiksi läheisyys, arvostus, ja turvallisuus. Vikaisen mukaan pedagogiselle auktori-teetille on lisäksi ominaista vaikutusvallan käsite, joka perustuu henkilön omiin kehitystavoit-teisiin.^15,20 Pedagoginen auktoriteetti auttaa ja rohkaisee oppilaita suorittamaan tehtävänsä ja pyrkii saamaan oppilaille onnistumisen kokemuksia oppituntien aikana.

Bochenski¹⁴ sekä Puolimatka⁹ ovat jakaneet auktoriteetin tiedolliseen (epistemic) ja ohjaavaan (deontic) auktoriteettiin. Puolimatka pitää tätä jaottelua kaikkein kattavimpana auktoriteetin luokittelutapana.⁹ Jaottelu perustuu auktoriteetin toimintaan sekä ohjeisiin ja toteamuksiin, joita auktoriteetti voi vaikutuspiirissään antaa.¹³ Jos auktoriteetti esittää loogisia toteamuksia, jotka ovat tiedollisesti oikein, puhutaan tiedollisesta auktoriteetista. Tiedollinen auktoriteetti muo-dostuu siis silloin, kun auktoriteetin käskyt kuuluvat asianmukaiselle alueelle ja ne hyväksy-tään.¹⁴ Opettaja, joka on tietoinen omasta alastaan, käyttää siis tiedollista auktoriteettia.⁹ Tie-dollinen auktoriteetti kuvastaa henkilön pätevyyttä ja vastaa siten Mitchellin ja Spadyn³⁶ luo-kittelemaa asiantuntija-auktoriteettia. Jos auktoriteetin päämääriin pyritään puolestaan ohjeiden avulla, puhutaan ohjaavasta auktoriteetista.¹³ Ohjaava auktoriteetti siis ohjaa muiden toimintaa ja käyttäytymistä.¹⁴ Ohjaava auktoriteetti voi käyttää apunaan palkkioita ja rangaistuksia, mutta hän voi myös turvautua yhteisymmärrykseen yhteisistä päämääristä.³ Ohjaava auktoriteetti hy-väksytään, koska hänen ohjaustaan pidetään välttämättömänä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opettaja, joka kontrolloi tilannetta, antaa ohjeita ja ylläpitää kuria, käyttää ohjaavaa auktori-teettia.⁹ Ohjaavaa auktoriteettia käyttävän henkilön olisi hyvä olla myös pätevä alueella, jossa ohjaus tapahtuu. Henkilön on siis osattava käyttää myös tiedollista auktoriteettia ohjaavaa auk-toriteettia käyttäessään. Ohjaava auktoriteetti vastaa osittain Weberin³⁴ luokittelemaa karis-maattista auktoriteettia, koska karismaattinen auktoriteetti perustuu hyvien vuorovaikutussuh-teiden luomiseen, jolloin auktoriteetti nimenomaan ohjaa vuorovaikutuksessa olevia.¹² Toi-saalta ohjaava auktoriteetti vastaa myös osittain Weberin³⁴ luokittelemaan laillista auktoriteet-tia, koska laillisella auktoriteetilla on valtaa käyttää palkkioita ja rangaistuksia, samoin kuin ohjaavalla auktoriteetilla.¹

Wrongin mukaan auktoriteetin muodot voidaan erottaa toisistaan perustuen yksilön motivaati-oon tottelemiselle.³⁷ Wrong jakaa auktoriteetin muodot pakottavaan (coercive), lailliseen, am-mattitaitoiseen (competent), persoonalliseen ja palkitsevaan (authority by inducement)

auktori-teettiin. Kuten Weber³⁴, myös Wrong³⁷ painottaa, että mikään näistä muodoista ei esiinny puh-taassa muodossaan.

Wrongin³⁷ laillinen auktoriteetti vastaa Weberin³⁴ luokittelemaa laillista auktoriteettia ja am-mattitaitoinen auktoriteetti vastaa puolestaan Mitchellin ja Spadyn³⁶ luokittelemaa asiantuntija-auktoriteettia. Ammattitaitoinen auktoriteetti liittyy siis opettajan ammattiasemaan.^2,37 Ammat-titaitoinen auktoriteetti on valtasuhde, jossa oppilaat tottelevat opettajaa, sillä he uskovat opet-tajan ylivoimaiseen toimivaltaan päättää, mitkä toimet palvelevat heidän etujaan ja tavoitteitaan parhaiten. Ammattitaitoinen auktoriteetti perustuu siis uskomuksiin auktoriteetin tiedoista ja taidoista. Opettaminen eroaa muista ammateista nimenomaan ammattitaitoisen auktoriteetin perusteella. Tämä perustuu väitteenä siihen, että opettajat ovat asiantuntijoita heidän omassa aineessaan, jolloin opettajan täytyy samaan aikaan olla auktoriteetti sekä opettaa tavalla, jolla oppilaista tulee kykeneviä kyseenalaistamaan opettajan opetusta. Auktoriteettina opettajan tu-leekin rohkaista oppilaita harjoittamaan omaa ajatteluaan ja kykyä kyseenalaistaa opettajaa.

Oppilaat eivät saa oppia hyväksymään kaikkea opettajan sanomaa totena.

Wrongin luokittelema pakottava auktoriteetti on kenties vaikein hyväksyä erääksi auktoriteetin muodoksi, koska se perustuu voimankäytön uhkaan.² Wrongin³⁷ pakottava auktoriteetti vastaa Weberin³⁴ luokittelemaa pakkovaltaa, sillä se perustuu komentamisen ja kuuliaisuuden suhtee-seen. Henkilön, joka on kuuliainen komennoille, tulee uskoa, että ohjaajalla on kyky suorittaa uhkavaatimuksensa.^2,37 Ohjaajan on myös oltava valmis tekemään uhkavaatimuksensa, sillä muuten se menettää merkityksensä. Wrongin laajennettu käsitys auktoriteetista erottaa siis sel-keästi vallankäytön ja pakottavan auktoriteetin toisistaan. Vallankäyttö sisältää voimankäyttöä, kun taas pakottava auktoriteetti sisältää uhan voimankäytöstä.

Wrongin palkitseva auktoriteetti liittyy puolestaan läheisesti pakottavaan auktoriteettiin.³⁷ Se perustuu henkilön kykyyn toimia määräysten mukaan palkkioiden toivossa. Palkitsevan aukto-riteetin tehokkuus perustuu palkkioiden halukkuuteen, sillä palkinto ilman merkitystä, saatetaan nähdä rangaistuksena. Pakottava ja palkitseva auktoriteetti saatetaankin helposti liittää voiman-käyttöön ja manipulointiin. Auktoriteetille on kuitenkin ominaista sääntöjen noudattaminen sekä oppilaiden kuuliaisuus opettajaa kohtaan. Pakottava ja palkitseva auktoriteetti saattavat siis olla hyödyllisiä vastavalmistuneille opettajille, sillä ne saattavat auttaa lisäämään opettajan itseluottamusta ja luomaan järjestelmää, johon voi tukeutua.

Wrongin persoonallinen auktoriteetti perustuu puolestaan opettajan henkilökohtaisiin ominai-suuksiin.³⁷ Oppilaiden halu totella opettajaa perustuu oppilaiden haluun miellyttää opettajaa.

Weberin³⁴ luokittelema karismaattinen auktoriteetti on yksi persoonallisen auktoriteetin muo-doista. Persoonallinen auktoriteetti on laajempi ja voimakkaampi sekä samalla epävakaampi kuin muut auktoriteetin muodot.^2,37 Oppilaat arvostavat opettajaa, joka näkee vaivaa luodak-seen hyvät vuorovaikutussuhteet oppilaidensa kanssa. Lisäksi he arvostavat mukavaa, kilttiä, viisasta ja hauskaa opettajaa. Oppilaat siis kokevat persoonallisen auktoriteetin luonnollisena.

Taulukkoon 1 on koottu eri tutkijoiden tapoja luokitella auktoriteettia. Tämän avulla selvenne-tään lukijalle eri luokittelutapojen yhteyttä toisiinsa. Tässä tutkimuksessa auktoriteetin luokit-telutapana käytetään Weberin tekemää jaottelua auktoriteetista. Weber jakaa auktoriteetin muo-dot karismaattiseen, traditionaaliseen ja lailliseen auktoriteettiin.³⁴ Taulukon 1 mukaan Dunba-rin ja TayloDunba-rin³⁵ luokittelema epävirallinen auktoriteetti vastaa Weberin karismaattista auktori-teettia ja virallinen auktoriteetti vastaa Weberin traditionaalista ja laillista auktoriauktori-teettia. Vas-taavalla periaatteella muiden edellä esitettyjen tutkijoiden luokittelut auktoriteetista ja niiden vastaavuudesta toisiinsa nähden on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1: Auktoriteetin luokittelutapoja eri tutkijoiden mukaan ja niiden yhteyksiä toisiinsa.

Tutkijat

Auktoriteetin luokittelutapoja

Karismaattinen Traditionaalinen Laillinen Asiantuntija Palkitseva ja pakottava

Harjusen mukaan opettajan auktoriteetti on suurilta osin henkilökohtainen ja persoonallinen asia.³ Jokaisella opettajalla on oma tapansa opettaa, johon esimerkiksi opettajan luonne, koke-mukset, arvomaailma ja näkemykset opetuksesta vaikuttavat. Tämä johtaa siihen, että