Monimuotoinen musiikki -hanke

M

työttö-miltä. Yksi syy tähän oli mahdollisesti se, että näille ryhmille järjestetty musiikkitoi-minta on kovin vähäistä. Moni vastaaja, joka valitsi syrjäytyneet kohderyhmäkseen, työskenteli kehitysvammaisten, mielenter-veyskuntoutujien, lasten tai nuorten pa-rissa. Siksi nämä kyseiset vastaukset otet-tiin huomioon erilaisten oppijoiden ja var-haisiän musiikkikasvatuksen toimenpide-ehdotuksissa.

Tulokset

Kyselyyn saatiin 181 vastausta eri puolel-ta Suomea. Perustietojen lisäksi (toimi, koulutus, toiminta-alue, työpaikka ja koh-deryhmä, jonka kanssa vastaaja ensisijai-sesti toimii) vastaajilta kysyttiin heidän oman musiikkialueensa koulutustilanteesta, oman koulutuksen vastaavuudesta työelä-män vaatimuksiin, jatko- ja täydennyskou-lutuksen sekä opetuksen ja opetusmateri-aalin kehittämistarpeista, opetuksen järjes-tämisestä sekä oman toimintaympäristön henkisestä asenteesta ja suvaitsevaisuudesta monikulttuurisuutta kohtaan. Kyselyn avoimissa kysymyksissä vastaajat saivat kertoa oman ammattinsa haasteista suh-teessa monikulttuurisuuteen sekä ehdot-taa ideoita oman musiikkialueensa kehit-tämiseksi.

Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti Ete-lä-Suomen läänin pääasialliseksi toimin-ta-alueekseen. Toiseksi yleisin toiminta-alue oli Länsi-Suomen lääni (25%). Seu-raavina olivat järjestyksessä Itä-Suomen (8%), Oulun (5%) ja Lapin (2%) läänit.

Kuusi prosenttia vastaajista työskenteli useammassa kuin yhdessä läänissä. Vastaa-jista 40 prosenttia työskenteli suomenkie-lisen valtaväestön parissa kouluissa tai seu-rakunnissa, kun taas 29 prosenttia

työs-Raportit Reports

kenteli erilaisten oppijoiden parissa. Pie-nempiä vastaajaryhmiä olivat syrjäytynei-den (11%), maahanmuuttajien (8%), vä-hemmistökulttuurien (6%) ja suomenruot-salaisten (6%) parissa työskentelevät. Huo-mattava määrä vastaajista, noin 25 prosent-tia, työskenteli useamman kuin yhden kohderyhmän parissa.

Vastaajat näkivät edustamansa musiik-kialan nykytilan pääosin kohtalaisena tai hyvänä. Kysyttäessä minkälaiseksi oman musiikkialueen ammattilaisten koulutus-volyymi koettiin suhteessa työtilanteeseen mielipiteet hajosivat selkeästi. 44 prosent-tia vastaajista piti koulutusvolyymia riittä-vänä, kun taas 26 prosenttia piti sitä liian vähäisenä. 18 prosenttia vastanneista näki koulutusvolyymin jopa liian suurena. Lii-an vähäiseksi koulutusvolyymia luonneh-tivat kohderyhmistä selkeimmin erilaisten oppijoiden ja syrjäytyneiden parissa työs-kentelevät.

Kaiken kaikkiaan 50 prosenttia vas-taajista näki, että heidän ammatillinen kou-lutuksena vastasi työelämän vaatimuksia joko kohtalaisesti tai heikosti. Siksi ei ole yllättävää, että 88 prosenttia vastaajista piti jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämistä joko hyvin tärkeänä tai tär-keänä. On kuitenkin huomionarvoista, että toimijoiden oman koulutuksen vastaavuus työelämään nähtiin kohderyhmien parissa työskenneltäessä yleisesti ottaen kohtalai-sena tai hyvänä. Vastausten mukaan oman toimintaympäristön henkinen asenne mo-nikulttuurisuutta kohtaan koettiin yleen-sä hyvänä tai melko hyvänä joka puolella Suomea, positiivisimpana Etelä-Suomessa.

Vastaajien työympäristön suvaitsevaisuus arvioitiin keskimäärin hyväksi tai kohta-laiseksi. Hieman positiivisemmin asiaan suhtautuivat vastaajat, jotka työskentelivät erilaisten oppijoiden tai suomenruotsalais-ten parissa.

Vastaukset sisälsivät joitakin kehitys-tarpeita, jotka olivat yhteisiä kaikille koh-deryhmille. Näitä olivat jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, uuden opetusmateriaalin tarve ja parem-pien monikulttuuristen kanssakäymistai-tojen kehittäminen. Vastauksista näkyi huoli

muusikko-musiikkikasvattajien toimeentu-losta. Moni vastaajista toivoi myös, että koulut pystyisivät tarjoamaan riittävää ja monimuotoista taiteen perusopetusta. Yh-teistyö opetusministeriön kulttuuri- ja opetushallinnon välillä nähtiin tärkeänä osana monimuotoisen musiikkikasvatusjär-jelmän kehittämistä. Kulttuurin rahoituk-seen liittyen moni vastaaja kaipasi kult-tuurialan ja sosiaali- ja terveysalan välistä yhteistyötä sekä uusia kulttuuritoiminnan rahoitusmahdollisuuksia.

Toimenpide-ehdotukset

SML:n kokoama asiantuntijaryhmä valmis-teli kyselyvastausten ja oman asiantunti-juutensa pohjalta maahanmuuttajia, saame-laisia, suomenkielistä valtaväestöä ja suo-menruotsalaisia, erilaisia oppijoita ja var-haisiän musiikkikasvatusta koskevat toi-menpide-ehdotukset, joiden toteuttamisek-si haettiin rahoitusta opetusministeriöltä.

Kyselyvastausten perusteella maahan-muuttajat tarvitsevat lisää pedagogista ja muuta ammatillista koulutusta. Syrjäyty-misen uhka on keskeinen ongelma var-sinkin maahamuuttajalasten keskuudessa, ja tämä voi johtua esimerkiksi musiikki-oppilaitosten korkeista maksuista tai las-ten kulttuurisesta taustasta, joka estää heitä osallistumasta musiikinopetukseen kouluis-sa tai musiikkioppilaitoksiskouluis-sa. Maahan-muuttajien kohderyhmän toimenpide-eh-dotuksia olivat muusikoiden pedagoginen koulutusohjelma ja tuutorointi.

Saamelaisten kanssa työskentelevät musiikin ammattilaiset ovat huolissaan perinteisen saamelaismusiikin säilymises-tä. Haasteina nähdään erityisesti pätevien saamenkielisten opettajien, opetussuunni-telmien ja opetusmateriaalin puute. Saa-melaisten kohderyhmän toimenpide-ehdo-tukseksi asiantuntijat suosittivat saamelais-musiikin oppimateriaalihanketta.

Suomenkielisen valtaväestön ja suo-menruotsalaisten keskuudessa erityisinä kehitysalueina nähdään maailman ja vä-hemmistöjen musiikkikulttuurien koulu-tus, eri musiikkityylien ja soitinten hallin-ta, yrittäjyys- ja arts management –taidot,

RaportitReports

saatavilla olevan opetuksen ja oppimate-riaalin maanlaajuinen kartoittaminen sekä kansanmusiikin integroiminen populaari-kulttuurin kanssa. Kohderyhmien toimen-pide-ehdotuksia olivat Monikulttuurinen vuorovaikutus musiikin ja tanssin keinoin –koulutusohjelma sekä monikulttuurisen musiikintutkimuksen, kehittämistyön ja oppimateriaalin kartoitus.

Erilaisten oppijoiden näkökulmasta katsottuna kulttuurin ja musiikin palvelu-jen tavoitettavuus on avainasemassa. Vas-taajat, jotka toimivat erityispedagogiikan parissa, työskentelivät joko musiikkitera-peutteina tai musiikkikasvattajina. Eniten kentällä kaivataan musiikkiterapian ja eri-tyispedagogiikan koulutusta sekä kartoi-tusta olemassaolevasta oppimateriaalista ja -laitteista. Toimenpide-ehdotuksia erilais-ten oppijoiden kohderyhmälle olivat muun muassa Kehitysvammaiset muusikkoina -hanke, musiikkiterapian koulutus kentäl-lä työskenteleville, monikulttuurinen täy-dennyskoulutus musiikkiterapeuteille sekä materiaali- ja välinepankki monimuotoi-sen musiikin erityisiin tarpeisiin.

Kyselyvastausten perusteella varhaisiän musiikkikasvatuksen parissa työskentelevi-en erityisiä haasteita ovat muun muassa ra-kentavan keskutelun ja vuorovaikutuksen puute sekä riittämättömät opetustiedot ja –taidot. Kyseisen kohderyhmän parissa

toi-mivat tarvitsevat myös tietoa työhön liit-tyvistä monikulttuurisista mahdollisuuksis-ta. Toimenpide-ehdotuksiin kuuluivat var-haisiän musiikkikasvatuksen monimuotoi-sen opetukmonimuotoi-sen lyhytkoulutukset, laatu- ja arviointityön kehittäminen, verkkosisältö-jen luominen henkilöstön tueksi sekä eri-tyistä tukea tarvitsevan lapsen kohtaami-seen tarvittavien taitojen kehittäminen.

Lopuksi

Monimuotoinen musiikki -hanke vahvisti käsitystä siitä, että monikulttuurisuus näh-dään tärkeänä ja ajankohtaisena osana suo-malaista musiikkikasvatusta. Kyselyvasta-uksista huokui valtava innostus monikult-tuurista ja monimuotoista musiikkikasva-tusta ja sen kehittämistä kohtaan. Alan toimijat tarvitsevat kuitenkin lisää tietoa, koulutusta ja taloudellista tukea kehittääk-seen taitojaan ja työskentelymahdollisuuk-siaan monimuotoisen musiikkielämän hy-väksi.

Lähteet

Suomen musiikkineuvosto. (2008). Monimuotoi-nen musiikkielämä hyvinvoinnin rakentajana. Mo-nimuotoinen musiikki -hankkeen loppuraportti.

<http://www.musiccouncil.fi/index.php?mid=78>.

(Luettu 2.12.2009).

Raportit Reports

he term “multiculturalism” is commonly used to describe rapidly increasing diversity in society. It can help draw at-tention to such change and to the social structures, such as schooling, needed to deal with the trend. However, the catch-word can also mislead since it depends on arguable but taken-for-granted premises.

One such premise is the theory of cultur-alism: the belief that cultures differ mark-edly according to race, ethnicity, religion, language (etc.) and, accordingly, exhibit idiosyncratic ‘ways of life’. Music is usual-ly implicated in culturalist and common sense notions of “culture” and thus the virtue of multicultural music education is rarely questioned.¹

However, culturalism is problematic on several grounds, all of which are mag-nified by the prefix “multi.” In such theo-rizing, a culture is oversimplified into a homogeneous entity that supposedly has its own general yet distinctive ‘character’

and lifestyle. Differences between cultures are assumed to be determined by domi-nant groups within a culture, although certain dissimilar values and practices can apparently coexist—each of which is, in turn, dependent on its own dominant fac-tions.² However, some sub-cultures are said to be complementary and interconnected in their influences, while others compete with each other, the “mainstream,” or both.

Despite this mélange of crisscrossing sub-cultures, individual consciousness is none-theless portrayed by culturalism as a de-terministic imposition of a culture’s sup-posed social construction of reality by means of primary socialization into the Thomas A. Regelski