8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Työn teoria- ja empiirisessä osassa tehtyjen havaintojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia uusista toimintamalleista Kaukaan sahalle. Etenkin Benchmarking- ja eroanalyysiosioissa havaittuja parhaita käytäntöjä pyritään tuomaan ehdotuksissa esille. Myös kirjallisuudessa esitettyjä ja tutkimuksissa hyviksi todettuja käytäntöjä ja toimintamalleja hyödynnetään osiossa. Kaikki hyväksi todetut mallit eivät välttämättä merkitse, että ne sopisivat Kaukaan sahalle. Tästä syystä toimipaikan rajoittavat tekijät on otettu huomioon ehdotuksissa.
9 YHTEENVETO
Kaukaan sahalla havaittiin tarve tehostaa kunnossapidon toimintaa. Hyvän tilaisuuden tehostamisajankohdalle antoi kunnossapidon tietojärjestelmän vaihto.
Suurimmaksi kysymykseksi nousi kuinka kunnossapitoa tulisi tehostaa ja mitkä ovat tutkitusti heikkoutemme. Työssä tehtiin laaja nykytila-analyysi jossa heikkoudet ja vahvuudet tulivat esille. Kehityskohteiden ympärille rakennettiin mittaristo joilla voidaan seurata kehityskohteiden tilaa. Mittaristo ei kerro kuinka toimintaa tehostetaan, vaan se toimii seurantatyökaluna uusille toimintamalleille.
Pohjimmiltaan koko mittariston rakentamisessa on kyse halusta muuttaa toimintatapoja tehokkaammiksi joiden toteutumista seurataan mittareilla.
Työn tarkoituksena oli rakentaa suositus mittareista joita Kaukaan sahan kunnossapidossa tulisi mitata tehostaakseen kunnossapidon toimintaa sekä kokonaistehokkuutta. Työssä oli rajattu mittariston käyttöönotto, ylläpito ja -kehittäminen työn ulkopuolelle, joista kumminkin tulee tehdä mittariston implementoinnin yhteydessä toimintasuunnitelma. Työssä luotiin mittaristo ja toimintamalliehdotukset teoria- ja tutkimusosion pohjalta joiden avulla Kaukaan sahan kunnossapitoprosessien tulisi tehostua. Varsinaiset tulokset ovat nähtävissä vasta kun mittaristo ja uudet toimintamallit on otettu käyttöön.
Kaikkia työssä kehitettyjä kunnossapidon mittareita ei voitu suoraan integroida nykyisiin mittareihin. Kunnossapidon tehokkuuden nostaminen tulisi kumminkin näkyä lopulta myös nykyisissä talouden mittareissa kohonneena tuloksena ja pienempinä tuotantokustannuksina sekä tuotannon ja kunnossapidon yhteisessä mittarissa pienempänä häiriöprosenttina. Työssä rakennettu kunnossapidon mittaristo on taloudellisiin mittareihin nähden alatason mittaristo, jonka tarkoitus on parantaa talouden mittareista saatavia tunnuslukuja, jotka puolestaan indikoi sahan kannattavuutta ja kykyä tuottaa tulosta.
LÄHDELUETTELO
Aalto Heikki, 1997. Kunnossapitotekniikan perusteet. Kunnossapitoyhdistys ry. KP-Tieto Oy, Hamina. 95 s. ISBN 951-97101-0-8.
Järviö Jorma, 2004. Kunnossapito, 2. täydennetty painos 2004. 211 s. ISBN 952-99458-0-9.
Järviö Jorma, 2007. Kunnossapito, 4. uudistettu painos 2007. 283 s. ISBN 978-952-99458-3-2.
Kaplan Robert S. & Norton David P., 2002. Strategialähtöinen organisaatio –
Tehokkaan strategiaprosessin toteutus. Talentum Media Oy. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 431 s. ISBN 952-14-0539-2.
Kiiveri Jouko & Viertävä Jari, 2005. 2/2005. Artikkeli. Tunnusluvut ohjaamaan kunnossapidon tavoitteiden saavuttamista. Kunnossapitoyhdistys Promaint ry.
Kobbacy Khairy A.H & Murthy D.N. Prabhakar (Eds.), 2008. Complex System Maintenance Handbook. Springer London. 657 s. ISBN 978-1-84800-010-0.
Komonen, Kari, 2002. International Journal of Production Economics, vol 79. Artikkeli.
A cost model of industrial maintenance for profitability Analysis and bench-marking.
Komonen Kari, 2009. Promaint 3/2009. Artikkeli. Kunnossapidon nykyiset ja tulevat haasteet Suomessa. Kunnossapitoyhdistys Promaint ry.
Komonen Kari, 2009. Promaint 6/2009. Artikkeli. Tuotanto-omaisuus hallintaan – kapasiteetti, käyttö ja kunnossapito. Kunnossapitoyhdistys Promaint ry.
Kunnossapitoyhdistys, 2007. Kunnossapito Suomen kansantaloudessa –diasarja.
Saatavana: www.kunnossapito.fi
Leiviskä Kauko, 2009. Papermaking Science and Technology. Book 14: Process and Maintenance Management, Second Edition. Gummerus Oy, Jyväskylä, Finland 2009.
379 s. ISBN 978-952-5216-34-9
Levitt Joel, 1997. The Handbook of Maintenance Management, 1st edition. Industrial Press Inc. 488 s. ISBN 0-8311-3075-X
Liyanage Jayantha P. & Kumar Uday, 2003. Towards a value-based view on operations and maintenance performance management. Journal of Quality in Maintenance
Engineerig, Vol9, s. 333-350. ISSN 1355-2511.
Nakajima Seiichi, 1982. TPM Development Program: Implementing Total Productive Maintenance. Japan Institute for Plant Maintenance. 403 s. ISBN 0-915299-37-2.
Nopanen Esa & Piispa Taina, 2007. Kunnossapidon palveluprosessin laatu ja
prosessiviiveet – Case häiriökorjaukset. Teknillinen korkeakoulu, BIT Research Centre.
Report Series 2007/2, Espoo. 45 s. ISBN 978-951-22-9028-4.
Palmer Doc, 1999. Maintenance planning and scheduling handbook. McGraw-Hill ISBN 0-07-048264-0.
Parantainen Timo, 2004. Kunnossapito, 2. täydennetty painos 2004. s. 146-174. ISBN 952-99458-0-9.
Parida Aditya & Kumar Uday, 2006. Maintenance performance measurement (MPM):
issues and challenges. Journal of Quality in Maintenance Engineering, Vol. 12, No.3.
Luleå University of Technology, Luleå, Sweden. Emerald Group Publishing Limited. s.
239-251. ISSN 1355-2511.
Peterson S. Bradley, 2008. Defining Asset Management. Saatavissa:
http://www.samicorp.com/Main%20Menu/publications/publications_.pdf/articles/bradp eterson/defining_assetmanagement.pdf. [viitattu 02.03.2010]
Peterson S. Bradley, 2008. Assessing Plant Potential for Asset Management. Saatavissa:
http://www.samicorp.com/Main%20Menu/publications/publications_.pdf/articles/bradp eterson/assess_plant_potential.pdf. [viitattu 03.03.2010]
Miettinen Henry, Miettinen Juha, Leinonen Pertti, Jantunen Erkki, Kokko Voitto, Riutta Erkki, Sulo Petri, Komonen Kari, Lumme Veli Erkki, Kautto Juha, Heinonen Kari, Lakka Sami, Mäkeläinen Risto, 2009. Kuntoon perustuva kunnossapito, 1.painos.
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. 606 s. ISBN 978-952-99458-4-9.
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, 2010. Lehti 4/2010. Artikkeli: Kestääkö kantti katsoa peiliin? s. 54. KP-media Oy.
SAMI, 2008. Tuotanto-omaisuuden hallinnan pyramidimalli. Saatavissa:
http://www.samicorp.com/Main%20Menu/methods/sami_pyramid/assethealthcare.html.
[viitattu 21.4.2010].
Standardi PSK 7501, 2000. Prosessiteollisuuden kunnossapidon tunnusluvut. PSK Standardointiyhdistys ry.
Standardi SFS-EN 13306, 2001. Kunnossapitosanasto. Suomen standardisoimisliitto.
Metalliteollisuuden standardisoimiskeskus.
Suomen sahateollisuusmiesten Yhdistys –syyskokous, 19.11.2009. Katajanokan Kasino, Helsinki. Myyntijohtaja Esa Mikkonen, Havesa Timber Oy.
Wealleans David, 2000. Organizational measurement manual. Gower Publishing Company. 178 s. ISBN 978-0566083495
Wireman Terry, 2004. Benchmarking – Best practices in maintenance management.
Industrial Press, Inc. New York. 208 s. ISBN 0-8311-3168-3.
Wireman Terry, 2005. Developing performance indicators for managing maintenance, 2nd ed. Industrial Press, Inc. New York. 250 s. ISBN 0-8311-3184-5.
WoodNet, 2010. UPM-Kymmene Timber tuotantolaitokset. Saatavissa:
http://intranet.woodproducts.upm-kymmene.com/ . [viitattu 5.3.2010].
Haastattelut:
Matikainen Harri, Kaukaan saha. Kunnossapidon työnsuunnittelija.
Harry Hellsten, Kaukaan saha. Tuotantopäällikkö.
Spelman Helge, Korkeakosken saha. Kunnossapidon työnsuunnittelija.
Järviö Jorma, SMS Oy. Tekniikan tohtori.
Liite 1. Nykytila-analyysin kyselytutkimuslomake
Liite 2. Kyselytutkimuksen tulokset Kaukaan sahalla.
Liite 3. Suorituskykymittareiden laskut 1(2)
Liite 3. Suorituskykymittareiden laskut 2(2)
Liite 4. Nimellistuotantokyvyn laskeminen
Nimellistuotantokyky
- Suunniteltu käyttöaika sisältää taukojen poiston - Laskettu seuraavalla tavalla (esim. PT-linja 2007):
Tukkia minuutissa /min /min
tukkia Sahatavarakuutiota minuutissa 3/min 3/min
m
tukista saadun sahatavaran hyötysuhde:
suunnitellut työminuutit:
tukista saadun sahatavaran hyötysuhde:
suunnitellut työminuutit:
Liite 5. Käytettävyyden määrittäminen. 1(3)
KÄYTETTÄVYYS
2007 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Suunniteltu käyttöaika [min]
Häiriöt [min]
Häiriö-%
Käytettävyys
2008 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Suunniteltu käyttöaika [min]
Häiriöt [min]
Häiriö-%
Käytettävyys
2009 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Suunniteltu käyttöaika [min]
Häiriöt [min]
Häiriö-%
Käytettävyys
Yhteensä Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Suunniteltu käyttöaika [min]
Häiriöt [min]
Häiriö-%
Käytettävyys
Liite 5. Nopeuskertoimen määrittäminen. 2(3)
TEHOKKUUS
2007 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Nimellistuontanto
Toteutunut tuotanto Häiriö-%
Nopeuskerroin
2008 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Nimellistuontanto
Toteutunut tuotanto Häiriö-%
Nopeuskerroin
2009 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Nimellistuontanto
Toteutunut tuotanto Häiriö-%
Nopeuskerroin
Yhteensä Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Nimellistuontanto
Toteutunut tuotanto Häiriö-%
Nopeuskerroin
Liite 5. Laatukertoimen määrittäminen. 3(3)
LAATU
2007 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Toteutunut tuotanto
Hylky Laatukerroin
2008 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Toteutunut tuotanto
Hylky Laatukerroin
2009 Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Toteutunut tuotanto
Hylky
Laatukerroin
Yhteensä Tukkilajittelu Päälinja Pientukkilinja Tasaamo KA Toteutunut tuotanto
Hylky Laatukerroin
Liite 6. Pää- ja pientukkilinjan KNL suhteutettuna kuutioihin ja liikevaihtoon.
Liite 7. Pienhäiriöistä aiheutunut liikevaihdon menetys pientukkilinjalla vuonna 2009.
PT-LINJA
Kokonaistuotanto: m³
Pt-linjan tuotanto: m³
Keskihinta 2009: €/m³
Työvuorossa min. min
Pt-linja vuorot 2009: kpl
Pt-linjan pienhäiriöt: vuoroa
Liikevaihto: €/a
Menetetty liikevaihto: €
Pt-linjan pienhäiriöt X vuoroa m
X
X =
= min
Liikevaihto= Xm³×X €/m³= X €/a
Menetetty liikevaihto €/ €
vuoroa X X
a X vuoroa
X × =
=
Liite 8. Kyselytutkimuksen tulokset: Muu teollisuus – UPM:n sahat – Kaukaan saha
Liite 9. Mittaristojen linkittyminen toisiinsa.