Muuttuja Teoriaosan sivu Kysymysnumero
- saanti 6 57
- lukeminen 11 58
- noudattaminen 11 59
TUTKIMUSTAULUKKO Tutkimuksen
tekijä(t), nimi ja vuosi
Tutkimuksen tarkoitus ja ta-voite
Tutkimusmene-telmä
Tutkimusalue ja otanta huoltohenkilökun-nan arvot, arvojen mukainen toiminta ja sen esteet työs-sä. Pro gradu- tut-kielma. 2006.
Tarkoituksena oli selvittää mitkä olivat henkilö-kunnan arvot työssä, ja kuinka he saavuttavat ne työssään. Myös esteet arvojen mukaisessa työs-kentelyssä tutkit-tiin.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella.
Mäntän seudun terveydenhuolto-alueen työntekijät 42 kpl ja kognitii-visen käyttäytymis-terapian kurssilaiset 20 kpl.
Kollegiaalisuus oli yksi tärkeimmistä arvoista eri osa-alueissa ja sitä käy-tetään myös asioiden saavuttamiseksi.
Arvoja tavoiteltiin myös yhteistyöllä ja toisen huomioinnilla.
Jauhiainen, Virpi.
Organisaation sisäiset potilassiir-rot teho- ja vuode-osastojen sairaan-hoitajien kuvaami-na
Pro gradu -tutkielma. 2009.
Tarkoitus kuvata organisaation sisäisiä potilassiir-toja ja sairaanhoi-tajien roolia niis-sä.
Tavoitteena tuot-taa tietoa potilas-siirroista ja sai-raanhoitajan roo-lista niissä..
Teemahaastattelu-menetelmä, tutki-muslomakkeet.
Teho-osaston (N=4) ja vuode-osaston (N=4) sai-raanhoitajat.
Potilassiirron suju-vuutta edistää riittä-vä, osaava henkilö-kunta, jolla on selkeä työnjako sekä ajan ja välineiden koor-dinointi. Koordinoi-maton, epäselvä ja puuttuva tieto vaike-uttaa potilassiirtoja.
Hoffrén, P., Huo-vinen, H., Mykkä-nen, M. Hoitotyön päivittäinen rapor-tointi. Raportti.
2011.
Tarkoituksena kartoittaa rapor-toinnin nyky ti-lannetta Pohjois-Savon sairaanhoi-topiirin alueella.
Tavoitteena esit-tää kehittämiseh-dotuksia rapor-toinnin kehittämi-seksi.
Aineisto kerättiin sähköpostin kautta toimitetulla kyse-lyllä ja raportoinnin reaaliaikaisena aikaseurantana kartoitukseen vali-tuissa yksiköissä.
Kuopion yliopistol-lisen sairaalan, Iisalmen sairaalan sekä terveyskes-kuksen, Leppävir-ran sairaalan sekä terveyskeskuksen ja Varkauden sairaa-lan sekä terveys-keskuksen vuode-osastojen hoitohen-kilökunta sekä esi-miehet/ osastonhoi-tajat.
Rapotointiin käyte-tään paljon aikaa, raportille osallistuu keskimäärin 3,5 - 3,6 henkilöä, raportteja oli kahden viikon aikana 1809 kertaa, raportointiaika oli n.
16 - 20 min., raportti keskeytyi yht. 748 kertaa. Raportin keskeytti puhelin, ulkopuolisten kysy-mykset, kiire, akuutit hoitotilanteet, lääkä-rin kierron alkami-nen sekä raportilta myöhästymiset.
Kurronen, Paula.
Potilasturvallisuus ja tiedonkulku - Haipro
-vaaratapahtumien analyysi. Pro gradu -tutkielma. 2011
Tutkimuksen tar-koituksena on tuottaa yhden sairaanhoitopiirin tiedonkulkuun liittyvistä Haipro -järjestelmään kirjatiusta vaara-tapahtumista sekä selvittää syitä
Yhden sosiaali- ja terveyspiirin vuo-den 2010 aikana ilmoitetut tiedonkulkuun tai -hallintaan liittyvät loppuun käsitellyt Haipro
-ilmoitukset.
Haipro -ilmoitukset (N=123)
Vaaratapahtumia oli diagnostisoinnin, hoitojen, toimenpi-teiden, tutkimusten, potilastiedonhallin-nan ja hoidon järjes-telyjen yhteydessä.
Vaaratapahtumien syitä olivat kiire, liian pieni
henkilö-tiedonkulun on-gelmien syntyyn.
Tavoitteena pa-rantaa potilastur-vallisuutta kehit-tämällä toiminta-prosesseja virhei-den estämiseksi ja virheistä oppimi-seksi.
kunnan määrä, levot-tomuus, hälinä, suu-ret potilasmäärät sekä uudet sijaiset tai aloittelevat ja kokemattomat työn-tekijät. Erityisesti kotiutustilanteet kiireessä tuottivat virheitä.
Riesenberg, L.A., Leitzsch, J., Cun-ningham, J. M.
Nursing Handoffs:
A Systematic Re-view of the Litera-ture. 2010
Tarkoituksena selvittää raporttia häiritseviä tekijöi-tä ja strategioita tehokkaaseen raportointiin sekä selvittää, mitkä strukturoidut ra- portointimenetel-mät ovat tehok-kaita.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
1. tammikuuta 1987 ja 4. elokuuta 2008 välisenä aikana ilmestyneet englan-ninkieliset artikkelit hoitajien raportoin-nista U.S.A.:ssa.
Hyvin tunnetuista riittämättömistä raporteista johtuvista seurauksista huoli-matta on hyvin vä-hän tutkimuksia tehokkaimmista raportointi käytän-nöistä.
Kurtti- Sonninen, Eevi. Sosiaali- ja terveysalan profes-siot, kollegiaali-suus ja ammatilli-nen yhteistyö.
Lisensiaattityö 2003.
Tavoitteena on selkeyttää kollegi-aalisuuden käsitet-tä ja siihen liitty-viä ilmiöitä. Käy-tännön tavoitteena oli tuottaa tietoa kollegiaalisuudes-ta ja sen merki-tyksestä. Näkö-kulmissa näkyy myös yhteistyön merkitys.
Kirjallisuuskatsaus. Kymmenestä Suo-malaisesta sosiaali- ja terveysalan am-mattilehdistä vuo-silta 1970-1996 valikoidut 1054 artikkelia.
Kollegiaalisuus käsi-tettiin joko yksilöit-ten tai laajimmillaan samalla alalla toimi-vien ammattiryhmi-en yhteistyöksi. Mo-raali, käytöstavat ja ammatillisuus olivat tärkeitä kollegiaali-suuden kannalta.
Omalla käytöksellä ja toiminnalla voi heikentää tai edistää kollegiaalisuutta.
Aira, Annaleena.
Toimiva yhteistyö.
Työelämän vuoro-vaikutussuhteet, tiimit ja verkostot.
2012.
Tavoitteena on ymmärtää ja ku-vata yhteistyötä käsitteenä ja tar-kastella yhteistyön suhdetta vuoro-vaikutukseen.
Teemahaastattelu ja observointi.
Harkinnanvaraisel-la otannalHarkinnanvaraisel-la valitut neljä klusteri, joissa yhteensä 20 henki-löä. (Haastattelu).
Observoinnissa haastateltujen hen-kilöiden lisäksi muita henkilöitä, yhteensä 25 henki-löä.
Yhteistyöllä oli suuri vaikutus tiedonkul-kuun työyhteisöissä.
Riittävällä kommu-nikaatiolla yhteistyö oli mahdollista mutta kahden osapuolen ei tarvinnut välttämättä olla fyysisesti sa-massa paikassa.
Peltola, Jaana.
Kollegiaalisuus hoitotyössä- Edis-tävät ja esEdis-tävät tekijät sairaanhoi-tajien arvioimana.
Opinnäytetutkiel-ma. 2003.
Tarkoitus saada tietoa kollegiaali-suuden esiintymi-sestä hoitotyössä ja vaikutuksista ammatilliseen yhteistyöhön.
Tarkoituksena oli myös löytää kol-legiaalisuutta edistäviä ja estä-viä tekijöitä.
Ryhmähaastattelu. 20 sairaanhoitajaa Etelä- Karjalan keskussairaalasta.
Kollegiaalisuus il-meni ammatillisena toimintana, toisten kunnioittamisena, sekä yhteistyönä.
Persoonallisuus ja ilmapiiri myös edis-tivät ja ehkäisivät kollegiaalisuutta.
Latvala, Raija.
Sairaanhoitajien sairaanhoita-jille. Pro gradu- tutkielma. 2001.
Tarkoituksena kuvata sairaanhoi-tajien ammatilli-sen yhteistyön muotoja, käsityk-siä yhteistyöval-miuksistaan ja yhteistyön merki-tyksestä.
Strukturoitu kysely. Yhden keskussai-raalan neljän eri osa-alueen sairaan-hoitajat
(N=300).Otantame netelmänä ositettu otanta ja suhteelli-nen kiintiöinti.
Sairaanhoitajat ar-vioivat omat yhteis-työvalmiuksensa hyviksi ja tärkeim-mät yhteistyökump-panit olivat toiset sairaanhoitajat. He olivat yksimielisiä yhteistyön merkityk-sestä oppimiselleen ja sen kehittämisellä voitiin vaikuttaa tiedon, vuorovaiku-tustaitojen ja luotta-muksen lisääntymi-seen.
Lampi, Lea. Tiimi-työn toimivuus perusterveyden-huollon organisaa-tiossa. Pro gradu.
tutkielma. 2006.
Tutkielman tar-koituksen oli sel-vittää tiimien kehitysvaihe, kuinka tiimin jäsenet hallitsevat tiimityötaidot, mitkä ovat tiimien vahvuudet ja kehi-tyskohdat, mitä etuja/haittoja tii-mityöstä on ja mitkä on tiimiläis-ten käsitykset tiimin johtamises-ta.
Kvantitatiivinen tutkimus, jossa tiedonkeruumene-telmänä strukturoi-tu kyselylomake.
Perusterveyden-huollon organisaa-tion henkilökunta (N=260)
Tiimityön toimivuu-teen vaikutti mm.
jäsenten välinen luottamus ja arvos-tus, tukeminen, työn kiinnostavuus, tie-don kulku, työtaidot.
Puutteet näissä, joh-tivat tiimityön toi-mimattomuuteen.
Hyvät vuorovaiku-tustaidot, yhteiset päämäärät ja tavoit-teet edistivät tiimi-työtä.
Haapaniemi, Mar-jatta & Hiltunen, Laila. Ammatilli-nen yhteistyö muuttuvassa sai- raalaorganisaatios-sa-kyselytutkimus sairaanhoitajille.
Pro gradu- tut-kielma. 2000.
Tarkoituksena oli kuvata ammatilli-seen hoitotyöhön liittyvän yhteis-työn sisältöä, määrää ja muutos-ta sairaalaorgani-saatiossa.
Puolistrukturoitu kyselylomake.
Erään sairaalaor-ganisaation kaikki sairaanhoitajat (N=
625).
Tärkeimmät yhteis-työkumppanit olivat toiset sairaanhoitajat.
Yhteistyön sisältö liittyi välittömään potilaan hoitoon:
suunniteluun, toteu-tukseen ja arvioin-tiin. kar-toittaa haasteita ja ilmiöitä, kun kehi-tetään moniamma-tillista yhteistyötä.
Laadullinen tutki-mus jossa aineisto kerättiin fokusryh-mähaastatteluna.
Suuri sairaala, jois-sa haastatteluihin osallistui 81 eri asiantuntijaa.
Haasteiksi osoittau-tui joustavat roolit ja vastuukysymykset, sekä vuorovaikutus-taitojen oppiminen.
Taitava keskustelu ja dialogi todettiin tärkeiksi vuorovai-kutustaidoiksi. Kes-kinäistä tukea ja luottamusta esiintyi moniammatillisesti hyvin toimivissa tiimeissä.
Hakala- Ewing, Raija. Hoitohenki-löstön työyhteisö-taidot erikoissai-raanhoidossa. Pro gradu- tutkielma.
2010.
Tarkoituksen oli selvittää erikois-sairaanhoidossa työskentelevän hoitohenkilöstön työyhteisötaitoja ja mitkä tekijät niihin vaikuttivat.
Verkkokysely. Mikkelin keskus-sairaalan hoitohen-kilöstö, (N=674).
Hoitohenkilöstö arvioi työyhteisötai-tonsa hyviksi organi-saatiouskollisuuden, tunnollisuuden, va-paaehtoisuuden, organisaatiotaidon ja johtamista tukevien työyhteisötaitojen osalta ja erittäin hyviksi auttamisen osa-alueella. Potilai-ta ja työtovereiPotilai-ta kohdeltiin kunnioit-tavasti.
Ylitörmänen, Tui-ja, Kvist, Tarja &
Turunen, Hannele.
Sairaanhoitajien yhteistyö sairaalas-sa-kyselytutkimus.
Tarkoituksen oli kuvata sairaanhoi-tajien välistä yh-teistyötä.
Sähköinen kysely, analysoitiin kvalita-tiivisesti.
Yhden yliopistosai-raalan henkilökunta (N=113.)
Taustatekijät, eli ammattinimike, lisä-koulutus, kokemus ja työ-suhteen muoto vai-kutti merkittävästi yhteistyöhön.
Auvinen, Petra, Palukka, Hannele
& Tiilikka, Tiina.
Palvelujärjestelmä murroksessa - ensihoidon ja sai-raankuljetuksen työ- ja toiminta-käytänteet. Loppu-raportti. 2012.
Tarkoituksena näyttää, miten markkinaehtois-tuminen esiintyy ensihoitopalve-luissa ja miten se vaikuttaa ensihoi-don henkilöstön työn organisoitu-miseen ja hyvin-vointiin.
Ensihoitotyön ha-vainnointi ja video-tallenteet, ensihoi-tajien ryhmähaas-tattelut sekä da-tasessiot joissa tutkijat ja ensihoita-jat katsoivat video-tallenteet ja keskus-telivat niistä.
Ensihoitotyön ha-vainnointi ja video-taltiointi (N=27) sekä audiotaltiointi (N=5), ensihoitaji-en ryhmähaastatte-lut (N=8), datases-siot (N=3)
Ensihoitajan ja poti-laan vuorovaikutuk-sessa vuorottelu-jäsennys, ensihoitaja pareilla työnjaollisia ongelmia ja työnjako pitäisi standardoida.
Ensihoitajat mieltä-vät työnsä yhteis-työn, vastuun ja riskin kehyksissä.
Yksityisistä ensihoi-topalveluista tulee piilokuluja valtiolle ja veronmaksajille.
Ensihoitopalveluissa paljon kehitettävää.