126 | Mistä puhutaan kun puhutaan opettamisesta Lapin yliopistossa?
Työhyvinvoinnin portaat (Maslow’n tarveteorian pohjalta)
Oma toiminta Organisaation toiminta
Psykofysiologiset perus-tarpeet
• Tavoite: Tekijänsä mittai-nen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito
• Terveelliset elintavat:
kohtuullisuus alkoholin käytössä, tupakoimat-tomuus, liikunta, ravinto, painonhallinta, lepo ja uni
• Työkuormituksen säätely
• Työpaikkaruokailu
• Työterveyshuolto
Turvallisuuden tarve
• Tavoite: Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työym-päristö sekä oikeuden-mukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö
• Turvalliset, ergonomi-set ja sujuvat työ- ja toimintatavat
• Uskallus tarttua epä-kohtiin
• Hyvät käytöstavat
• Vastuiden ja oikeuksien tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen
• Taloudellinen tilanne
• Työsuhteen pysyvyys
• Turvallinen työympäristö (tekninen, toiminnallinen ja psykososiaalinen)
• Työsuojelun yhteistoimin-nan toteutuminen
Liittymisen tarve
• Tavoite: Yhteishenkeä tukevat toimet, tulok-sesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö
• Joustavuus
• Erilaisuuden arvosta-minen
• Kehitysmyönteisyys
• Ihmissuhteet kunnossa (työ ja yksityiselämä)
• Mieluisat harrastukset
• Työyhteisön kiva ilmapiiri
• Hyvät kokouskäytännöt
• Yhteistyön sujuminen
• Konfliktien käsittely
• Johtaminen
• Työpaikan sisäisten ja ulkoisten tukiverkostojen hyödyntäminen
Arvostuksen tarve
• Tavoite: Eettisesti kestä-vät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen
• Aktiivinen rooli organi-saation kehittämisessä ja toiminnassa
• Itsearvostus ja myöntei-nen minäkuva
• Oman työn arvostus
• Hyvät käytöstavat
• Hyvinvointia ja tuotta-vuutta tukevat arvot, kehitystoiminta sekä palaute-, palkka- ja palkit-semisjärjestelmät
• Henkilöstön osallistu-minen
• Avoin ja sujuva tiedon kulku
Itsensä toteuttamisen tarve
• Tavoite: Oppiva orga-nisaatio, omien
• Oppimisen ja oivaltami-sen ilo
• Luova toiminta
• Osaamisen hallinta, yksilön ja työyhteisön oppimisen tukeminen
• Mielekkään työn mahdol-listaminen
• Luovuus ja vapaus Kuvio 23. Työhyvinvoinnin arviointi ja kehittäminen (Onninen 2010; Rauramo 2009).
– T
uo oli kyllä riemullinen palaute, ja se tietenkin kannustaa paljoon, Maisa iloitsi, joskin myös huokaisi:– Meille on tärkeää osata iloita pienistäkin saavutuksista ja toki tehdä työtä innolla hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Silti pitäisi tiedostaa ja muistaa, että oma jaksaminen ja motivaatio ei ole automaatio.
– Niin, aivan kuten täällä taas yksi opiskelija kirjoittaa: ”Kuka auttaa aut-tajaa?” jatkoi lehtori opiskelijavastausten luentaa.
– Hyvä kysymys, eikö vain?
– Niinpä, meitä ei taida kukaan muu auttaa kuin me itse. Meidän pitää itse kyetä asettamaan työn vaatimukset tärkeysjärjestykseen. Meihin kohdistuu niin monenlaisia vaatimuksia ja paineita eri suunnista, niin yliopistotyötä säätelevistä virallisista ohjeista ja vaatimuksista kuin opiskelijoilta sekä yhteis-kunnasta. Yliopiston opettaja joutuu usein toimimaan useamman kuin kahden tulen välissä, pohti Maisa.
– Eli meistä jokaisen on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan siten, ettei kuormitu liikaa ja että opetustyön motivaatio ja aktiivisuus säilyy, mietti Keijo.
– Tietenkin me voimme auttaa ja tukea toisiamme suunnittelemalla, opetta-malla ja arvioiopetta-malla toimintaamme yhdessä. Eikä näitä keskustelutilaisuuksia sekä toinen toistemme kuuntelemista ja kanssakäymistä voita mitään! kannusti Maisa jatkamaan yhteisiä tapaamisia.
– Yksin ja yhdessä, totta kai. Kaiken kaikkiaan opettajalla on oltava hyvä itsetuntemus, realistisuus sekä arvostus itseä ja opetustyötä kohtaan. Vanha sananlasku ”paras on hyvän vihollinen” on hyvä pitää mielessä myös yliopiston opetustyössä. Hyvä opettaja ei ole täydellinen, mutta hän on humaani sekä itseään että opiskelijoitaan kohtaan. Tällöin yliopisto-opettajan työtä kuvastaa myös suvaitsevaisuus sekä inhimillisyys. Sitä olen korostanut näille tuleville opettajille, yliopistopedagogiikan lehtori toisteli opettamaansa.
– Siispä hyvien opettajien ei tarvitse ihmisinä olla täydellisiä sen enempää kuin heidän pitäisi odottaa, että opiskelijat olisivat tai heistä tulisi täydellisiä, lohdutti Keijo.
– Täälläkö te vielä istutte, vaikka juuri on alkamassa tulevaa auditointi-amme koskeva infotilaisuus. Tulkaa ihmeessä kaikki mukaan! Onnistuaksemme laatutyössä meidän on kaikkien oltava siinä mukana, hihkaisi laatupäällikkö ja sai kaikki lehtorit vauhdilla mukaansa Fellman-salin tiedotustilaisuuteen.
128 | Mistä puhutaan kun puhutaan opettamisesta Lapin yliopistossa?
LÄHTEET
Csikszentmihalyi, M. (2008). Flow. The psychology of optimal experience (10. painos).
New York: Harper Perennial.
Engeström, Y. (1982). Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Entwistle, N. (2010). Learning and studying: contrasts and influences. Creating the future. Perspectives on educational change. Saatavilla verkossa: <http://education.
jhu.edu/PD/newhorizons/future/creating_the_future/crfut_entwistle.cfm>
Grow, G. (1991). Teaching Learners to be Self-Directed. Adult Education Quarterly, 41(3), 125–149. Saatavilla verkossa: <http://www.longleaf.net/ggrow/SSDL/Model.
html#Figure1>
Haapaniemi, T., Voutilainen, U. & Ikäheimonen, K. (2001). Millä eväillä ohjauskokei-luihin? Teoksessa U. Voutilainen & T. Haapaniemi (toim.) Ohjaus – opiskelun voimavara. Joensuun, Kuopion ja Oulun yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskelijanohjaushankkeen ensimmäisen toimintavuoden raportti.
Oppimiskeskus, Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 27, 97–112. Saat-avilla verkossa: <http://urn.fi/URN:ISBN:951-781-126-8>
Hakala, J. (2000). Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Johdatus tutkimusprosessin hallintaan.
Tampere: Gaudeamus.
Järvelä, S., Häkkinen P., & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian ope-tuskäyttö. Helsinki: WSOY.
Järvilehto, L. (2013). Upeaa työtä. Helsinki: Tammi.
Kalliala, E. (2002). Verkko-opettamisen käsikirja. Helsinki: Finn Lectura.
Karjalainen, A., Alha, K. & Jutila S. (2003). Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulu: Oulun yliopisto.
Kauppila, R.A. (2006). Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kauppila, R.A. (2007). Ihmisen tapa oppia. Johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimis-käsitykseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kinnunen, M. & Löytty, O. (toim.) (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere:
Vastapaino.
Kolb, D. (1984). Experiental learning: Experience as the source of learning and devel-opment. Englewood Cliffs, New Jersey: Prentice Hall.
Kopakkala, A. (2011). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen.
(3. painos.) Helsinki: Edita.
Koro, J. (1998). Aikuinen oman oppimisensa ohjaajana. Aikuisen valmius itseohjattuun oppimiseen, itseohjautumisvalmiuden kehittyminen sekä yhteys oppimistuloksiin.
Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. Jyväskylä: Uni-versity of Jyväskylä.
Kunttu, K. ym. (2013). Jännittäminen osana elämää -opiskelijaopas. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, oppaita 7. Helsinki.
Lahtinen, A.-M. & Toom, A. (2009). Yliopisto-opetuksen käytäntö ja yliopisto-opettajan ammatillinen kehittyminen. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi, A. (toim.) 2009. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, 31-45.
Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. & Slotte, V. (2001). Aiotko opiskelijaksi? Helsinki: Edita.
Lonka, K., Lonka, I., Karvonen, P. & Leino, P. 2006. Taitava kirjoittaja. 5. painos. Hel-sinki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Martela, F. & Jarenko, K. (2014). Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3. Helsinki:
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.
Männikkö, L. & Pohjatalo, A. (2015). Opiskelumotivaatio. OK-opintokeskus. Saatavilla verkossa: <http://kouluttaja.ok-opintokeskus.fi/opiskelumotivaatio>
Määttä, K. (2012). The pedagogy of supervising doctoral theses. Teoksessa K. Määttä (toim.) Obsessed with the doctoral theses. Supervision and support during the dissertation process. Rotterdam: Sense Publishers, 143–160.
Määttä, K. (2014a). Opettajatuutori yliopisto-opiskelun tukena. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Opiskelupalvelut.
Määttä, K. (2014b). Kandidaatintutkielma – mikä se on ja miten se voidaan tehdä.
Rovaniemi: Lapin yliopisto, Opiskelupalvelut.
Määttä, K. (2015). A good supervisor – ten facts of caring supervision. International Education Studies, tulossa.
Määttä, K. & Uusiautti, S. (2012). Pedagogical authority and pedagogical love – conneted or incompatible. International Journal of Whole Schooling, 8 (1), 21–39.
Nevgi, A., Lonka, K. & Lindblom-Ylänne, S. (2009). Aktivoiva luento-opetus. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki:
WSOpro, 237–253.
Newble, D.I. & Cannon, R.A. (2001). A Handbook for Medical Teachers. Dordrect:
Springer Netherlands.
Nummenmaa, A.R. (2008). Henkilökohtainen ohjauskeskustelu. Teoksessa A.R. Num-menmaa, K. Pyhältö, & T. Soini (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere: Tampere University Press, 73–85.
Onninen, J. (2010). Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutki-muksiin 2004–2009. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkossa: <http://www.
oph.fi/download/124603_Opettajien_tyohyvinvointi.pdf>
Pickle, J. (1985). Toward teacher maturity. Journal of Teacher Education, 36(4), 55–59.
Rauramo P. (2009). Työhyvinvoinnin portaat – työkirja. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.
Roberts, T.G. (2006). A philosophical examination of experiential learning theory for agricultural educators. Journal of Agricultural Education, 487(1), 17–29.
Ruohotie, P. (2000). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY.
Ryan, R. M. & Deci, E.L. (2008). From ego depletion to vitality: theory and findings concerning the facilitation of energy available to the self. Social and Personality Psychology Compass, 2(2), 702–717.
130 | Mistä puhutaan kun puhutaan opettamisesta Lapin yliopistossa?
Uusiautti, S. (2015). Menestyvä ja hyvinvoiva yritys positiivisen psykologian valossa.
Yritysjohdon ja työntekijöiden käsityksiä menestyksestä. Helsinki: BoD.
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki:
Gaudeamus.
Voutilainen, U. & Haapaniemi, T. (2001). Ohjauksella opiskelun hallintaan. Teoksessa U. Voutilainen & T. Haapaniemi (toim.) Ohjaus – opiskelun voimavara. Joensuun, Kuopion ja Oulun yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opiskeli-janohjaushankkeen ensimmäisen toimintavuoden raportti. Oppimiskeskus, Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 27, 17–26. Saatavilla verkossa: <http://urn.
fi/URN:ISBN:951-781-126-8>