Omat pedagogiset arvot
6.2. Mitä opin projektista?
Projektissa opin kaikkinensa, että yhteisöllinen taideprojekti voi tarjota hienoja välineitä rakentaa kommunikaatiota ja keskus-telunvälineitä visuaalisin keinoin. Projekti antoi minulle uusia näkökulmia pohtia kuvia ja niiden sanomaa ja taustalla olevia arvoja. Yhteisöllisesti toteutettu projekti antoi rohkeutta nähdä asioita hieman eri näkökulmasta ja rohkeutta maalata hieman erilaista kuvaa kuin normaalisti. Projektin kautta aloin ajattele-maan koulua kasvatuslaitoksena hieman laajemmin ja perehdyin sen taustalla oleviin arvoihin enemmän kuin aiemmin. On vai-kea nähdä mihin suuntaan kasvatuksessa mennään. Ymmärrän
vain tätä hetkeä hieman paremmin. Taiteilijana ja taidekasvat-tajana koin suurta oppimista niin teknisessä toteutuksesa kuin myös henkisen kasvun puolella. Aloitin projektin alussa perehty-misen kouluun ja sen arvopohjaan, mutta vasta projektin lopussa opinnäytettä kirjoittaesani koin oivaltamisia ja henkistä kasvua.
Vasta työn valmituttua aloin hahmottamaan asiaoita, joita olisi pitänyt tehdä toisin ja missä olin mielestäni onnistunut.
Koin myös että oppilaiden ajatukset maalauksen suhteen eivät niin radikaalisti poikeneet koulun arvoista, kuin olisin kuvitellut.
Oman tulkintani kautta voin todeta, että oppilaiden vastauksista nousivat esiin paljon samoja teemoja kuin koulu kokee tärkeäksi kasvatuksen kannalta. Näistä esimerkkeinä yhdessä tekeminen, luonto ja ihmiset. Varsinkin taidekasvatuksessa vastaavia teemoja on sisällytetty opetussuunnitelmaan.
Koin, että koulu on muutospaineiden alla varsinkin nyt kun opetussuunnitelmi uusitaan. Taidot ja tiedot, joita tänä päivänä nuoret tarvitsevat ovat muuttuneet niistä mitä koululaitos tar-joaa. Muutosta on kuitenkin tapahtumasa hyvään suuntaan.
Lasten elämysmaailma on muuttunut radikaalisti muun muuassa monikulttuuristumisen, tietotekniikan myötä ja koulu ei ehkä ole niin lähellä oppilaiden elämysmaailmaa, että saisi keskustelun avatuksi ja oppilaat kokemaan koulun olevan samalla puolella it-sensä kanssa. Siksi koen taiteen roolin tärkeäksi dialogin avaajak-si. Opin, että yhdessä tekemisestä saa voimaa. Uskalsin maalata hieman erilaista kuvaa kuin ehkä muuten olisin.
Millaista pedagogista taidetta sitten kouluissa pitäisi olla, tai millaisia arvoja olisin halunnut tuoda maalauksen kautta esiin?
Mielestäni pedagoginen taide itsesään tuo koulutyön keskelle iloa ja tarjoaa erilaisia näkökulmia elämään. Koen taiteen tär-keäksi kouluympäristössä, sillä taide kuuluu perus kulttuuriseen sivistykseen. Mielestäni nykyisen opetusuunnitelman arvot ovat
hyviä taiteen lähtökohdiksi. Koen, että ne pitäisi saada vain pa-remmin esiin ja elämään. Ne helposti uppoavat arjen kiireen keskellä ja aikataulussa pysymisen jalkoihin. Koen, että suhde tietoon ja kriittinen ajattelu kasvattavat arvoaan pänttäämisen sijasta. Samoin opettamisen tavat kaipaisivat mielestäni uudis-tusta. Opettaja lähtöisestä opettamisesta pitäisi siirtyä luoviin ongelman ratkaisuihin ja oppilaita aktivoivaan oppimiseen, mikä tukee arjessa toimimista. Koen, että sosiaalisten taitojen ja yh-dessä ongelmien ratkominen olisi hedelmällisempää elämässä pärjäämisen kannalta. Oppilaat voisivat opettaa välillä toisiaan ja käytössä olisi monipuolisia oppimisympäristöjä. Koen myös että koulumaailmassa unohtuu miksi opiskelemme. Emme vain numeroiden takia vaan itseämme ja omaan elämään satsaamien vuoksi. Motivointiin koulu voisi vaikuttaa myös huomattavasti.
Arvot joita koulu ja kouluissa oleva taide voisi nostaa esiin, olisi-vat muun muassa itsestä välittäminen, empatia taidot ja ekologia.
Ylipäätänsä sosiaalinen-, psyykkinen-, fyysinen- ja pedagoginen hyvinvointi kaiken kaikkiaan tarjoaisi oppilaalle välineitä pärjätä ja menesty ihmisenä tässä maailmassa. Koulussa olevan taiteen ja etetiikan tulisi olla harkittua kasvatusympäristössä osapuolten eriarvoisen aseman vuoksi: toiset ovat toimeenpanevia instituu-tioiden edutajia (opettaja), toiset toimenpiteiden kohteita (op-pilas). Toisaalta he ovat instituutioiden alistamia: työntekijöillä yhtä hyvin kuin asiakkailla on instituution määrittämät, annetut roolit. Tämän lisäksi oppilaat ovat myös erityislaatuisella tavalla insstituutioiden alistamia. Kyse ei ole tavanomaisessa mielessä vaapaasta valinnasta (Von Bonsdorf 2007, 75). Usein myös unohdetaan, ettei kaikki taide ole hyväki – liian raju, huonolaa- tuinen tai vääriin yhteyksiin sijoitettu taide sattaa olla jopa va-hingollista. Taide-elämykset myös kuluttavat energiaa. Taide ei ole enää koriste, toteaa Sederholm (Trandman 2007, 161).
Taidetta tarvitaan kouluihin. Taiteella on monia vaikutuskana-via, kuten esimerkiksi tunne-elämän kehitys, kulttuuri-
perinteen välittäminen, sosiaalinen ja poliittinen vaikuttaminen.
Näiden kanavien joukossa taiteen yhteys kognitiivisiin prosessei-hin, kuten havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen, on viime vuosikymmeninä saanut yhä enemmän huomiota.
(Anttila 175). Koen näiden vaikutuksien vuoksi taiteen tarpeelli-seksi kouluissa ja muissa julkisissa tiloissa.
”Uuden näkeminen” tai ”enemmän näkeminen” sisältää aktii- visen vuorovaikutuksen kohteen kanssa. Tällainen vuorovaiku-tus antaa ihmiselle mahdollisuuden laajentua siitä, missä hän tuolloin on. Se mahdollistaa lisääntyneen ymmärryksen itsestä ja maailmasta, kyvyn havaita täydellisemmin, ja kutsuu meidät dialogiin, kohtaamiseen, joka voi uudistaa, muuttaa meitä.
Taiteen pedagoginen voima piilee kutsussa luovaan vuor-ovaikutukseen, keskusteluun, joka voi laajentaa ja syventää ymmärrystämme.
6.3. Lopuksi
Projekti oli kokonaisuudessaan antoisa matka koulumaailmaan ja sen taustalla oleviin kasvatuksellisiin arvoihin. Sain tutkimuk-seni kautta paljon tietoa siitä millainen paikka koulu on ja mihin suuntaan kasvatuksessa ollaan menossa uuden opetussuun-nitelman muodossa. Koin ymmärtäväni syvällisemmin koulun toimintaperiaatteita ja kasvatuksellisia näkökulmia. Tulevaisuus on aina mysteeri, mutta koulu laitoksena pysyvä. Koulun ped-agogiikkaa on muovattava niin, että oppilas kokee saavansa eväitä tulevaisuuttaan ja elämäänsä varten. Koen tärkeäksi olla mukana muovaamassa toimintakulttuuria niin, että se olisi mahdollista. Maalaus toimi motivoijana ja tienviittana itselleni pohtiessani mitä haluan kasvatuksellani tavoitella. Prosessin aikana sain jäsenneltyä itelleni ajatuksia siitä, millaista peda-gogiikkaa tulen valmistuvana taidekasvattajana toteuttamaan.
Tutkimus kysymykset, joita opinnäytteelleni asetin loivat pohjaa
pohdinnoilleni. Koin saavani niihin jonkinlaisen vastauksen, mutta en tosin tyhjentävää, koska koen koulun olevan sellainen kuin oppilaansa ja opettajana, eli ei koskaan täysin samanlain-en. Koulu tarvitsee perustan ja raamit, jonka varassa toimia.
Opetussuunnitelma toimii sellaisena, jonka pohjalta yhdessä opettajat ja oppilaat kokoontuvat päivittäin selvittämään vuor-ovaikutuksen kautta arjen proplematiikkaa.
Taidetta tarvitaan kouluihin. Oppilaat tarvitsevat ympärilleen kulttuurisesti moninaisen ympäristön, joka tarjoaa heille välinei-tä pohtia elämää ja vallitsevia ilmiöivälinei-tä. Visuaalisuus kaiken kaik-kiaan tukee ajatusta monilukutaidosta, joten koen visuaalisuuden tärkeyden muiden menetelmien rinnalla tukemassa monipuolista oppimista. Mitä visuaalisuutta kouluissa voi olla, on sellaista mikä ottaa huomioon pienimmänkin kuvan tarkastelijan. Vis-uaalisuus ei saa asettaa katsojaa asemaan, jossa hän kokisi olonsa kiusalliseksi. Ainakaan jos paikalla ei ole opettajaa, jonka kanssa voisi purkaa tunnetta ja tarkastella näkemäänsä kriittisesti.
Pyrin ilmaisemaan opetusuunnitelman taustalla olevia arvoja ja oppilaiden toiveita seinämaalauksessa. Koen osittain onnis-tuneeni siinä, sillä maalattu seinä on palautteen mukaan parempi kun tyhjä seinä. Se välittyivätkö taustalla olevat arvot katsojalle jäi minulle epäselväksi. Koen sen kuitenkin toisarvoiseksi siinä mielessä, että maalauksen toteuttaminen tarjosi minulle kaiken kaikkiaan kasvumatka itseeni, opettajuuteen ja arvomaailmaani.
Matka jatkuu ja kehittyy, kasvatus ei lopu koskaan. Taide on tärkeää! Se on minulle arvokas väline pohtia ja ratkoa elämän eri osa-alueiden ongelmia ja tarjoaa aina uutta lähestymistapoja ja näkemyksiä. Taide ilahduttaa, virkistää, inspiroi, ja kasvattaa.
Välillä suututta ja turhauttaakin. Taide tarjoaa välineitä käsitel-lä tunteita ja tarjoaa moniaistillisia mahdollisuuksia oppia ja syventää elämän ymmärrystä. Taide on minulle elinehto to-teuttaa pedagogista työtä ja taiteella on tärkeä rooli elämässäni.
Koen suurta etuoikeutta voidessani välittää sitä oppilaillekin!
Lähteet
Aaltonen & Valli 2007: ikkunoita tutkimusmetodeihin I, metodin valinta ja aineitonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle, 2007.
Anttila, Eeva, 2011:Taiteen jälki Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä.
Atjonen, Päivi, 2007: Hyvä, paha arviointi.
Bachelard, Gaston 2003: tilan poetiika.
Eisner, Elliot 2006: Does Arts-Based Art Reseach Have a Future?
Studies in Art Education. A Journal of Issues and Research in Art Education. Vol. 48:1, 9-18.
Giroux & McLaren 2001: kriittinen pedagogiikkaa, Gummerus.
Haapala 1999, 75; Hiltunen 2001, 17; Haapalainen 2007, 75-77.) Haapala, L. 1999. Taiteilijan muuttuva rooli - yhteisötaidetta 90-luvun Suomessa. Teoksessa Erkkilä, H., Haapala, L., Johans-son, H. & Sakari, M. Katoava taide. Hollola: Salpausselän Kir-japaino Oy.
Haapalainen, R. 2007: Taide hyvinvointiyhteiskunnan uudistami-sessa. Teoksessa Yhteyksiä. Asiaa yhteisötaiteesta. Lönnströmin taidemuseon julkaisuja 24. Tampere: Tammer-Paino Oy. 73-81.
Haapala 1999; Hiltunen & Jokela 2001, 9-10; Yhteisötaideverkko-materiaali 2008.
Hannula, Suoranta & Vaden, 2003: otsikko uusiksi, taiteen tutkimuksen suuntaviivat, niin & näin-lehden filosofinen julkai-susarja, Tampere.
Happonen, 1012: Koulun uudistaminen ja opetussuunnitelman diskurssit.
Hatva, Anja 1987: Kuva - hyvä renki, huono isäntä, Oy Urex, Porvoo.
Hatva, Anja 1993: Kuvittaminen. Rakennustieto Oy, Helsinki.
Hollo 1932: mielikuvitus ja sen kasvattaminen II oa.
Honour & Fleming 1992: Maailman taiteen historia, 808-809.
Häkkinen 2013: taiteilija yhteisön rakentajana –yhteiskunnana ja sen tulevaisuuden tutkimisen tarkastelua Lévi-Straussin brico-leur-käsitteen kautta, Helsingin yliopisto, valtiotieteidekunta, sosiaali-ja kulttuuriantropologian pro gradu-tutkielma.
Kaipiainen Soila 2006: Prosentti taiteeseen -periaate Suomessa;
Historia ja tausta.
Kallio, Eeva 2005: kasvatus hajoavassa ajassa –Nuorten arvot ja moraalikasvatuksen mahdollisuudet, Jyväskylän yliopisto: koulu-tuksen tutkimuslaitoksen julkaisuja.
Kallio, Minna 2005: Ajatus kuvasta, kuvan merkityksen pohdin-taa kasvatuksen kontekstissa.
Kallio, Mira 2008: taideperustaisen tutkimusparadigman
muo-dostuminen.
Kallio, Mira 2010: Taideperustainen tutkimusparadigma taideka-svatuksen sosiokulttuurisia ulottuvuuksia rakentamassa,Taidepe-rustaisen tutkimusparadigman muodostuminen.
Kieran Egan 1997: The Educated Mind.
Kieran Egan & Dan Nadaner 1988: Imagination and Education.
Kiilakoski, Timo 2012: Koulu nuorten näkemänä ja kokemana, tilannekatsaus –marraskuu 2012.
Kiilakoski, Tomperi & Vuorikoski 2005: Kenen kasvatus? Kriitti-nen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus.
Korhonen, Päivi 2014: herää koulu.
Lahdelma Elina & Gordon Tuula 2003: Koulujen arkea tutkimas-sa, yläasteen erot ja erilaisuudet, Helsingin kaupungin opetusvi-raston julkaisusarja.
Lahes, E. 1991: Didaktiikan suuntausten moninaisuus, Teoksessa J. Karin (toim.) Didaktiikan opetussuunnittelu. Porvoo: WSOY, 11-15.
Lahikainen, Punamäki & Tamminen 2008: Kulttuuri kasvattajan.
WSOY.
Laitinen, Sirkka 2006: Museo taidekasvatustyö koulun näkökul-masta, miksi aurinko on vihreä? Lapet ja nykytaide, toim.Eveliina Happonen ja Kaija Kähkönen.
Launonen, L. & Pulkkinen, L. 2004: Koulu kasvuyhteisönä -
kohti uutta toimintakulttuuria. Juva: PS-kustannus.
Lepistö, Vappu 1991: Kuvataiteilija taidemaailmassa. Tapaustut-kimus kuvataiteellisen toiminnan sosiaalipsykologisista merki-tyksistä, Helsinki: Tutkijaliitto.
Liikanen, Hanna-Liisa 2010: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvoin-tia – ehdotus toiminta-ohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Helsinki: Opetusministeriö.
Mäki, Teemu 2005: Näkyvä pimeys-esseitä, taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Helsinki: LIKE.
Naukkarinen, Osi 2009: Julkisen taiteen kolme muotoa, Alue ja ympäristö.
Neisser, Ulric 1982: kognitio ja todellisuus, 1982
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: taidetta arjessa.
Paju, Petri, Koulua on käytävä, etnografinen tutkimus koululuo-kasta sosiaalisena tilana 2011.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Ope-tushallitus.
Ricardo Marín Viadel, Joaquín Roldán & Xabier Molinet Medina.
(Eds.)
Foundations, criteria and contexts in Arts Based Research and Artistic Research 2014
Saarela-Kinnunen, Maria & Eskola, Jari (2001) Tapaus ja tut-kimus = tapaustuttut-kimus? Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta
ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:
PS-kustannus, 158–169.
Sederholm, Helena 2000: Tämäkö taidetta? Porvoo: Wsoy.
Sinkkonen, Irmeli, Kuoppala, Hannu, Parkkinen, Jarmo, & Vas-tamäki,
Raino 2006: Käytettävyyden psykologia. Edita Publishing Oy.
Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen & Saari 1994: Laadullien tutkimuk-sen työtapoja.
Taide- ja taiteilijapoliittinen toimikunta TAO 2003: Ehdotus val-tioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi.
Willson, J. 1990: A new introduction to moral education, Lon-don: Cassell.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussu-unnitelman_perusteet_2014.pdf
mytologioihin.http://www.taidemuseo.fi/suomi/tennispalatsi/
ohjelma/rivera.html
http://www.verkkouutiset.fi/blogit/maarit%20korhonen%20-blo-gi-7292)
http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2009_1_s28-38.pdf.
http://lahellakaupungissa.fi/paikat/katu/katu-julkisena-tilana/
kaikille-avoin-julkinen-tila/
http://www.mustekala.info/node/35658
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteis%C3%B6taide, hakusana yhteisötaide 15.9.2014)
Kyselykaavake
Hei!
Olen tulossa maalaamaan seinämaalausta koulullenne. Maalaus tulee kuvataide- ja käsityöluokan käytävälle, josta pääsee myös liikuntasaliin. Kaavakkeessa on muutama kysymys, joihin vastaamalla autat minua maalauksen suunnittelutyössä.
Ympyröi oletko tyttö
poika
Minkä ikäinen olet?
Alla on miellekartta. Kirjoita tyhjiin kupliin ajatuksiasi ja toiveitasi seinämaalauksesta.
Vastaukset voivat olla yksittäisiä sanoja tai kokonaisia lauseita. Voit myös piirtää kuplia lisää. Miellekartassa voit kuvailla esimerkiksi maalattavia aiheita, maalauksen värejä tai muuten vain toiveitasi.