3. Tulokset
3.1 Millaisiin tilanteisiin suomalaisissa konepajoissa esiin tulleet metaforat
Löydetyt metaforat muodostivat kaksi pääluokkaa: organisaation sisäisiä suhteita kuvaavat ja organisaation suhdetta ulkomaailmaan kuvaavat metaforat. Kaiken kaikkiaan luokkia syntyi 18, ja ne esitellään kuvassa 2. Jokaisen luokan yhteydessä ilmoitetaan luokan muodostaneiden metaforien lukumäärä. Katkoviivoilla olevat nuolet osoittavat niitä luokkia, joiden välillä oli nähtävissä yhteyksiä. Esimerkiksi johtajat ja johtamistyylit vaikuttivat työmotivaatioon. Esille tulleita teemoja kuvattiin myös muuten kuin metaforien avulla, mutta teemoista juuri nämä osoittautuvat sellaisiksi, joiden kuvaamiseen käytettiin myös metaforia.
Kuva 2. Aineistolähtöinen luokittelu, joka muodostui löydetyistä metaforista. Katkovii-voilla esitetyt nuolet kertovat luokkien välisistä suhteista. Esimerkiksi johtaminen vai-kutti työmotivaatioon. Jokaisen luokan yhteydessä on ilmoitettu lukuna, montako meta-foraa kyseiseen luokkaan kuului.
Organisaation sisäisiä suhteita kuvaamaan käytettiin 256:ta metaforaa ja organisaation suhdetta ulkomaailmaan kuvaamaan 71:tä metaforaa. Organisaation sisäisiä suhteita kuvattaessa hankalasti kuvattavia ilmiötä olivat muun muassa työmotivaatio, kiire ja resurssipula sekä organisaatiokulttuuri. Organisaation suhdetta ulkomaailmaan kuvaavat metaforat liittyivät ulkomaailmasta tulevien haasteiden ja kehityspaineiden sekä asia-kassuhteiden kuvaamiseen.
Metaforien jakautumisesta on huomattavissa, että vaikka ulkoapäin tulevat muutospai-neet ja haasteet nousivat esille metaforien kautta (71 kpl), vielä lähes nelinkertainen määrä metaforia (256 kpl) liittyi organisaation sisäistä rakennetta kuvaaviin ilmiöihin.
Joissakin organisaatioissa toiminta nähtiin sekavana ja huonosti organisoituna ja sitä havainnollistettiin esimerkiksi seuraavanlaisten metaforisten ilmausten avulla:
”Me mennään täällä ku muurahaiset edestakasin ku päättömät kanat... se on semmonen jatkuva oravanpyörä, että tuntuu, että mitä enempi juokset, sen enempi saa juosta.”
Suurin luokista oli ”tarinan kerronta”, johon kuuluvien metaforien avulla kerrottiin or-ganisaation historiasta, kriittisistä tapahtumista sekä omalaatuisista persoonista. Tämä tukee Madsenin (1988, 10) kuvailemaa ilmiötä, jossa metaforat voivat nousta esiin konkreettisista tilanteista ja osallistujien kertomista tarinoista: ”A metaphor often emerges out of the richness of a concrete situation or the alternation between being involved in a concrete situation and reflecting on the situation.” Schön (1979) jopa suosittelee, että haluttaessa saada esille rikkaita metaforia voidaan käyttää tekniikkaa, jossa haastatelta-vilta kysytään erilaisiin tilanteisiin liittyneitä asioita. Tässä tutkimuksessa haastateltahaastatelta-vilta kysyttiin organisaation historian kriittisistä tapahtumista, minkä yhteydessä osa luokan ”ta-rinan kerronta” metaforista tuli esiin.
Metaforia käytettiin tässä aineistossa kuvaamaan vaikeasti hallittavia tai ongelmallisia tilanteita, mutta niitä käytettiin myös rikastamaan puhetta ja havainnollistamaan jotakin asiaa haastattelijoille. Taulukkoon 2 on koottu jokainen aineistolähtöisesti muodostettu luokka, luokan määritelmä sekä kysymykset, joiden kohdalla metaforat ovat tulleet esiin, jos sellainen oli määriteltävissä. Lisäksi annetaan esimerkkejä jokaisesta luokasta.
Esitettyjen luokkien järjestys taulukossa on sattumanvarainen. Liitteessä 3 on enemmän esimerkkejä kustakin luokasta.
Metaforat tulivat pääosin esille keskusteltaessa erilaisista teemoista, eivät niinkään suo-ranaisina vastauksina johonkin tiettyyn kysymykseen. Aineistolähtöisesti muodostuneista luokista viisi muodostui haastattelukysymysten mukaisesti. Näitä olivat ”oma rooli”,
”motivaatio”, ”ammattitaito”, ”millaista toiminnan tulisi olla” ja ”tarinan kerronta”.
Muodostuneista 18 luokasta kaksi oli samoja kuin Palmerin ja Lundbergin (1995)
tutkimuksessa. Näitä olivat ”johtaminen” ja organisaation toiminnan kuvaaminen (”mil-laista toiminta on”). Toiseksi yläluokaksi muodostui ”organisaation suhdetta ulkomaa-ilmaan kuvaavat metaforat”, joka oli myös yksi Palmerin ja Lundbergin (1995) metafora-luokista.
Taulukko 2. Aineistolähtöisesti muodostuneet luokat, luokkien määritelmät ja kysymykset, joiden kohdalla metaforat ovat tulleet ilmi, sekä esimerkkejä kustakin muodostuneesta luokasta. Taulukossa olevat numerot kertovat metaforien lukumäärän kussakin luokassa.
Ensin on taulukoitu organisaation sisäistä toimintaa ja tämän jälkeen organisaation suhdetta ulkomaailmaan kuvaavat luokat. Viimeisenä on luokka muut.
Metaforaluokka ja metaforien lukumäärä
Luokan määritelmä ja metaforien
esiintymi-nen haastatteluissa Esimerkkejä
Organisaation sisäisiä suhteita kuvaavat metaforat
Oma rooli, 17 Luokkaan kuuluivat metaforat, joiden avulla henkilöt kuvailivat työtehtäväänsä tai toimintaa, jota olivat organisaatiossa tehneet. Metaforat tulivat esille kysymysten 1–3 kohdalla.
”mä oon tavallaan sitte niinku taval-laan vähän semmonen villi kortti”
Motivaatio, 12 Luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Metaforat tulivat esille kysymyksen 4 kohdalla.
”eihän tässä hirveesti työmotivaatiota oo ku aattelee, että suurinpiirtein koko ajan liipasimella tossa itekki”
Ammattitaito, 9 Luokka muodostui metaforista, joiden avulla kuvattiin ammattitaitoa ja oppimisen kontekstia.
Metaforat tulivat esille kysymyksen 5 kohdalla.
”ei tää oo niinku puuverstain tehdas, että joku veistää paremmin ku toinen”
Organisaation tila, 8
Luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin organisaation tilaa abstraktisti. Näitä metaforia tuli esiin haastattelun useassa eri vai-heessa.
”No se tällä hetkellä se on vähä sellas-ta hiljaiskäyntiä, että kun on lomautet-tuna porukka, niin täällä siinä mielessä on hiljasempaa”
Millaista toiminta on, 27
Luokan muodostivat metaforat, jotka esiintyivät kontekstissa, jossa kuvattiin organisaation toi-mintaa ja toitoi-mintaa organisaatiossa. Metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”Se on viestijuoksua ku tässä men-nään, et seuraavalle kaverille annetaan valmis kapula, eikä vaan puolikasta, koska puolikas palautuu takasi”
Töiden organisointi, 12
Tämän luokan metaforien avulla kuvattiin toi-minnan organisoinnin onnistumista ja organisaa-tion henkilöstön roolia töiden organisoinnin eri vaiheissa. Tämän luokan metaforat tulivat esiin keskusteltaessa teemasta ”organisaatio / työn organisointi”.
”kokkisota se on tuolla niinku [tuotan-nossa],2 tuolla puolen on hirvee”
”jokainen oman sektorinsa koittaa pelata mahdollisimman hyvin”
2 Hakasulkeissa olevat tekstit ovat kirjoittajan lisäämiä. Ne on tarkoitettu selkeyttämään lukijalle kontekstia, jossa metafora on esiintynyt.
Johtaminen, 18 Tämän luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin johtohenkilöstöä, johto-henkilöstön roolia ja tekoja sekä johtamistyyliä.
Näitä metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”[uusi tehdaspäällikkö] laskeutuu kuolevaisten sekaan”
”Se oli motivaationollaattori [entinen toimitusjohtaja]. Sehän söi ihmisten motivaatioo.”
Kiire ja resurssipula, 24
Tämän luokan muodostivat metaforat, jotka esiintyivät kontekstissa, jossa kerrottiin töiden liiallisesta kiireellisyydestä, resurssipulasta ja säästötoimenpiteistä. Näitä metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”ihminenhän tekee vaan määräsä, että tota jos sitä ruvetaan kauheesti lap-pamaan mustikkaa kannuun, niin ylihän se tulee”
Millaista toiminnan
tulisi olla, 11 Näiden metaforien avulla organisaation toimin-nassa nähty epäkohta tai mielikuva parannuskei-nosta tuotiin ilmi. Näitä metaforia tuli esiin haas-tattelun kaikissa vaiheissa, mutta pääasiallisesti kysymyksen 21 kohdalla.
”konekantaa [pitäisi] uusia. Ettei tää rupee, ku tää rupee kohta oleen teknii-kanmuseo. Laittaa lipunmyynti tohon ovelle”
Kulttuuri, 35 Näiden metaforien avulla kuvattiin organisaation kulttuuria ja ilmapiiriä. Nämä metaforat tulivat esille keskusteltaessa teemasta ”kulttuuri”.
”Pitäs olla niin sotilaallisesti”
”[kulttuuri on] no vähä semmonen kylmä”
Organisaatio-ryhmien väliset raja-aidat, 33
Tämän luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin oman tai toisten tiimien sekä yleisemmin työntekijöiden roolia ja eroja organi-saatiossa. Näitä metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”se on vähä semmonen lajikulttuuri siellä puolen hallia”
”sillä lailla suurin piirtein eroo, että he leikkii kuninkaita ja me ollaan siellä alhaalla vaan”
Tarinan kerronta, 49
Luokka muodostui metaforista, joiden avulla kerrottiin menneistä tapahtumista, persoonallisis-ta henkiöistä persoonallisis-tai organisaation historian kriittises-tä tapahtumasta. Metaforat tulivat esiin kysymys-ten 19 ja 20 kohdalla.
”no ei siinä paljo tanhuttu [kun lomau-tettiin], kyl se aika tiukka on tommonen”
Organisaation suhdetta ulkomaailmaan kuvaavat metaforat Ulkoiset muutos-
ja kehityshaasteet, 16
Luokan muodostaneiden metaforien avulla ku-vattiin niitä haasteita ja kehitysvaatimuksia, joihin organisaation tulisi vastata tulevaisuudessa pysyäkseen kilpailussa mukana. Metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”se hinta pitää olla kohallaan, vaikka ois kuinka partnersuhde”
”Suomessa ei tällä alueella voi mennä henkseleitään paukutellessaan”
Ulkoistaminen ja tuotannon siirtyminen ulko-maille, 8
Luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin sitä, mitä ulkoistetaan, millä tyylillä ja miten tämä vaikutti toimintaan. Metaforia tuli esiin eniten keskusteltaessa teemasta ”perusteh-tävä”.
”[osa tuotannosta ulkoistetaan], mikä on meikäläisen mukaan niin on alotet-tu vähä niinku väärästä päästä”
Ennustettavuus, 7 Luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin asiakkailta tulevien tilausten huonoa ennustettavuutta. Metaforia tuli esiin keskustel-taessa teemasta ”perustehtävä”.
”se on vähä niinku kaljan myynti, että se pompsahtaa kummasti aina kesällä”
Asiakkaan/yhteis-työkumppanin kuvaus, 8
Näiden metaforien avulla kuvailtiin suoraan, millainen asiakas tai alihankkija on suhteessa joihinkin tiettyihin toimintatapoihin. Näitä meta-foria tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”[yksi meidän asiakkaista] on varmaan ihan hyvä esimerkki siitä [kovasta kasvusta]. Muutamassa hetkessä kasvo niinku pullataikina”
Yhteistoiminnan
kuvaus, 33 Luokan muodostivat metaforat, joiden avulla kuvattiin toimintaa suhteessa asiakkaaseen tai alihankkijaan. Näiden metaforien avulla kuvattiin esimerkiksi sitä, saatiinko riittävästi tietoa omaa toimintaa tukemaan ja määräsikö asiakas perus-tehtävän. Näitä metaforia tuli esiin haastattelun kaikissa vaiheissa.
”Ei ne suoraan kerro, että kyllä se tieto täytyy niinku onkia”
”tietysti tässä ku joku mahti tulee, joka ajaa kaiken muun edelle”
”mutta kyllä se asiakas on kuitenki kuningas, että se yleensä sen saa, mitä se haluaa”
Muut, 16 Luokan muodostivat ne metaforat, jotka eivät olleet luokiteltavissa mihinkään edellä esiteltyi-hin luokkiin.
”semmoset [työntekijät], jotka nyt toivos, että voiski mennä, mennä tota kokeileen vähä siipiään muualle, niin tota harvoinhan ne lähtee”
Kun tarkasteltiin muodostunutta luokittelua suhteessa Erdemin ja Satirin (2003) tulok-siin, voitiin havaita, että myös näissä teollisuuden organisaatioissa metaforat liittyivät enemmän organisaation rakenteen ja organisaation kulttuurin kuvailuun kuin henkilös-tön välisten suhteiden pohtimiseen. Näitäkin asioita pohdittiin, esimerkiksi ”organisaa-tioryhmien väliset raja-aidat” -teeman yhteydessä, mutta kokonaisuutena vähemmän.
Metaforia tuli esiin eniten keskusteltaessa kulttuuriosiosta (112 kappaletta) ja vähiten puhuttaessa perustehtäväosiosta (69 kappaletta). Perustehtävä oli osioista ainoa, johon liittyvien metaforien avulla ei suoraan kuvattu perustehtävää, vaikka metaforia tulikin paljon esiin liittyen perustehtävän toteuttamiseen. Tämä saattoi johtua siitä, että kysy-mys ”Mikä on organisaation x perustehtävä?” oli hyvin rajattu ja selkeä. Taulukkoon 3 on koottu metaforien jakautuminen neljän eri haastatteluteeman perusteella.
Taulukko 3. Metaforien lukumäärät keskusteltaessa eri haastatteluteemoista. Haastattelun teemat olivat oma työ, perustehtävä, organisaatio / työn organisointi ja kulttuuri.
Haastatteluteema Metaforien lukumäärä
Oma työ 82
Perustehtävä 69
Työn organisointi 80
Kulttuuri 112
3.2 Erot organisaatioiden välillä, organisaatioiden iän ja koon