Metsätalous

Esitykset ohjauskeinoiksi

Keskeinen metsätalouden valtakunnallisten toimenpiteiden kehittämistarve koskee keinoja, joilla edistetään ja mahdollistetaan parhaiden ja kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden käytön tehostamista.

Kuormituksen ja vesistöjä sekä pohjavesiä muuttavan toiminnan vähentämiseksi tarvitaan valtakunnallisia ja alueellisia hallinnonalojen yhteisiä hankkeita. Monet ehdotetuista toimenpiteistä edellyttävät etukäteen tehtä-viä selvityksiä ja kehittämistyötä. Riittävien resurssien varmistaminen koulutukseen, neuvontaan, tutkimuk-seen ja vesiensuojelun kehittämistyöhön on tuotu esiin ohjauskeinojen kehittämistarpeissa. Valtakunnalliset ohjauskeinot on esitetty tarkemmin metsätaloutta koskevassa vesienhoidon suunnitteluoppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Ohjauskeinoissa esitetään menetelmien kehittämistä suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitte-luun. Näiden avulla huomioidaan paremmin vesiensuojelutarpeet ja mahdollisuudet, esim. metsätalouden toimenpidealueen ulkopuolelle jäävät ojitetut alueet sekä soidensuojelualueet vesiensuojelu- ja ennallistamis-toimenpiteenä. Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kuuluu myös pohjavesien suojelusta ja luonnon monimuo-toisuudesta huolehtiminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pyritään hillitsemään hyödyntämällä uusinta tie-toa sen vaikutuksista puustoon, vesitalouteen ja ojien kunnostukseen. Metsien eri-ikäisrakenteisella kasva-tuksella voi olla erityisesti turvemailla, pohjavesialueilla ja vesistöjen rantametsissä positiivinen vesiensuoje-luvaikutus. Eri-ikäiskasvatus voi vähentää huuhtoumia ja kuivatustarvetta, kun puusto ylläpitää haihduntaa ja lisäksi se vähentää turvemaiden hiilidioksidipäästöjä ylläpitäessään pohjaveden pinnankorkeutta ja estäen siten turpeen hajoamista. Se voi oikein toteutettuna suoraan palvella sopivana käsittelykeinona

vaelluskala-Toimenpiteet Määrä Investoinnit

kaudella 2016–2021 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpito-kustannukset

vuodessa (1000 €)

Vuosikustannu s (1000 €)

Muut perustoimenpiteet

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa (ha)

15 559 1 170 78 180

Yhteensä 1 170 78 180

Täydentävät toimenpiteet

Uudistushakkuiden suojakaistat (ha) 3 534 15 200 195 1 500

Metsätalouden vesiensuojelun tehosta-minen - tehostettu vesiensuojelusuun-nittelu (ha)

113 630 910 910

Metsätalouden vesiensuojelun tehosta-minen - eroosiohaittojen torjunta (kpl vesiensuojelurakennetta)

416 750 50 100

Ojitusten haittojen ehkäiseminen poh-javesialueilla (kpl hanke)

1 5 1

Koulutus ja neuvonta (henkilöä/suun-nittelukausi)

4 527 810 810

Yhteensä 16 000 1 970 3 300

YHTEENSÄ 17 100 2 000 3 500

Taulukko 24. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella kaudella 2022–2027.

vesistöjen suojavyöhykkeenä tarjoten uomalle riittävästi varjostusta ja lisäten rannan monimuotoisuutta. Asi-antuntijoiden arviona eri-ikäiskasvatus tulee tulevaisuudessa lisääntymään, kun menetelmästä saadaan ko-kemuksia, mutta menetelmän laajaa käyttöönottoa hidastavat mm. lisääntyvät korjuukustannukset ja metsien puuston rakenne. Turvemaiden tullessa uudistamisikään, voidaan osa ojituksista välttää tai niitä voidaan siir-tää tuhkalannoituksilla. Lannoitusten lisääntyessä tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vesistöjen varteen jäte-tään riittävät suojavyöhykkeet.

Toimijoiden vesiensuojelu- ja paikkatieto-osaamisen koulutukseen ja maanomistajien neuvontaan esite-tään lisäpanostusta. Neuvontaa tulisi kohdentaa erityisesti herkkien vesistöjen alueille ja metsänomistajille tulisi kertoa ympäristön kannalta paremmista metsänkäsittelyvaihtoehdoista, kuten jatkuvasta kasvatuksesta, sertifikaattien eroista ja suojavyöhykkeen merkityksestä vesien ekologiseen tilaan ja elohopean huuhtoutu-misen hallintaan. Pinta- ja pohjavesiä koskevien metsätalouden paikkatietoaineistojen kehittäminen ja käyt-töönoton edistäminen on edelleen tarpeen. Suunnittelukaudella 2022–2027 edistetään toimijoille ja suunnit-telijoille riskienarviointityökalun kehittämistä ja käyttöönottoa kunnostusojituksen vaikutusten arviointiin poh-javesialueilla. Kuulemisen aikana ELY-keskuksissa valmistellaan valtakunnallisesti yhtenäisin perustein paik-katietoaineistot metsätaloudelle herkistä vaelluskalavesistä sekä tunnistetaan alueet, joilla on metsätalou-delle herkkiä vesistöjä. Aineiston käyttöönottoa valmistellaan ja edistetään yhdessä metsätaloustoimijoiden kanssa.

Tutkimusta koskevina ohjauskeinoina esitetään metsätalouden vesiensuojelun kehittämistä happamilla sulfaattimailla, metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmän kehittämistä, kuivatustekniikan ja vesiensuojelu-menetelmien kehittämistä, metsälannoitusten tilastoinnin ja seurannan kehittämistä sekä kitu- ja joutomailla sijaitsevien suoalueiden vesiensuojelullisten käyttömahdollisuuksien selvittämistä. Uusi tutkimustieto ja siihen liittyvät ratkaisut on tärkeää saada nopeasti käytäntöön koulutuksen ja neuvonnan kautta, erityisesti niiden toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vaikutusten ehkäisyyn. Uusien tutkimusten mukaan Suomessa käytössä olevat metsätalouden suojavyöhykkeet eivät ole riittäviä turvaa-maan vesien ekologista tilaa. Onkin tarve saada neuvonnan keinoin turvaa-maanomistajia huomioiturvaa-maan monimuo-toisuus ja luontoarvot nykyistä paremmin.

Ohjauskeinona esitetään sektorirajat ylittävän vesiensuojelullisen yhteistoiminnan kehittämistä siten, että mahdollisuudet vesiensuojelurakenteiden yhteiskäyttöön paranevat, esimerkiksi yhteisten pintavalutuskent-tien ja kosteikkojen perustamisen osalta. Yhteisiin vesiensuojelullisiin päämääriin voidaan päästä myös lisää-mällä yhteistä, eri sektorien välistä suunnittelua valuma-alueilla. Menettelyn käyttöönotto edellyttää toiminta-mallin luomista hyvin suunniteltujen ja toteutettujen pilottien avulla. Sektorien väliseen yhteistyöhön kuuluu mm. liettymishaittojen seurannan kehittäminen ja rautapitoisen humuksen sekä elohopean ja muiden raskas-metallien huuhtoutumisen selvittäminen. Jos haitallisia vesistövaikutuksia havaitaan, niitä vähentäviä vesien-suojelumenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön.

Metsätaloutta koskevat ohjauskeinot on esitetty taulukossa 25.

Vesienhoitoalueella edistettäviä asioita

Vesienhoitoalueella on lisäksi tarpeen edistää sektorit ylittävää valuma-aluesuunnittelua kuormituksen vä-hentämiseksi ja parantaa valuma-alueiden vedenpidätyskykyä metsätalouden ratkaisuilla. Asia on ollut val-takunnallisesti esillä viime vuosina. Metsien eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen määrää tulisi seurata erityisesti pohjavesialueilla, rantametsissä ja turvemailla ja edistää menetelmän käyttöä em. alueilla. Herkillä alueilla toimittaessa kynnys vesilain edellyttämän ojitusilmoituksen tekemisessä tulisi asettaa normaalia alemmaksi, koska vähäisetkin kuormitusmuutokset voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia alapuolisissa vesistöissä.

Merkittäviä vesistövaikutuksia voi syntyä myös kunnostusojitusta kevyemmässä maanmuokkauksessa, kuten ojitusmätästyksissä. Nämä toimintatavat olisivat hyödyllisiä valtakunnallisesti.

Vesienhoitoalueella on tarve edistää vesilainsäädännön tuntemusta ja erityisesti pienvesien huomiointia metsätaloustoimissa. Lisäksi varmistetaan vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen metsäsertifikaat-tien kehittämisessä ja seurataan tarvetta lainsäädännön kehittämiseen, mikäli sertifikaatmetsäsertifikaat-tien taso ei ole riittävä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sertifikaattien ja lainsäädännön kehittäminen ovat valtakunnalli-sesti huomioitavia asioita. Metsä- ja vesilain viranomaisten yhteistyön lisääminen sekä yhteistyö kuntien kanssa on tarpeen metsätalouden valvonnassa. Viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan kehittää alueelli-sesti ja paikallialueelli-sesti.

Pienvesien kunnostusstrategian tavoitteet on huomioitava niin metsätaloudessa kuin muussakin pienve-siin vaikuttavassa toiminnassa. Tavoitteena on luonnontilaisten pienvesien säilyminen ja arvokkaiden muut-tuneiden pienvesien kunnostaminen. Pienvesien kunnostajien, metsänomistajien ja metsätaloustoimijoiden yhteistyötä tarvitaan. Myös tieto arvokkaista pienvesikohteista tulisi olla helpommin metsänomistajien ja met-sätaloustoimijoiden saatavilla. Asian edistäminen sopisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi.

Lainvoimaisiin ja valmisteilla oleviin maakuntakaavoihin sisältyy sinivihervyöhykkeitä ja yleisiä kaava-määräyksiä sekä kaavamerkintöjä, joiden tavoitteet ovat rinnakkaisia useiden vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan edistää mm. neuvonnan suuntaamisessa. Myös tämä toimintatapa olisi hyödylli-nen valtakunnallisesti.

Taulukko 25. Metsätaloutta koskevat ohjauskeinot kaudelle 2022–2027.

Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on suureksi osaksi maa- ja metsätalousministeriöllä sekä ympäristöministeriöllä. Muita vastuutahoja ovat ELY-keskukset, kuntien ympäristöviranomaiset, Suo-men metsäkeskus, Tapio Oy, MTK, SLC, Luonnonvarakeskus, metsäalan ympäristötutkimus ja opetus yli-opistoissa ja korkeakouluissa sekä metsäalan oppilaitokset.

Ohjauskeino Ohjauksen

vastuutaho

Yhteistyötahot

Suometsänhoidon kokonaisvaltaisen suunnittelun kehit-täminen

MMM Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Luke, MTK

Sektorien välisen yhteistoiminnan kehittäminen vesiensuoje-lussa

MMM, YM, TEM

kaikki toimijat

Käytetään luonnonhoitohankerahoitusta mahdollisuuksien mukaan vesiensuojelutoimiin. Turvataan vesiensuojelu-hankkeiden riittävä rahoitus.

MMM Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, metsän- hoitoyhdis-tykset, metsäpalveluyrittäjät, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, GTK, ELY-keskukset, MTK

Kehitetään paikkatietoaineistoja ja työkaluja toimijoiden käyt-töön. Turvataan koulutukselle, neuvonnalle ja

kehit-tämistyölle riittävä rahoitus ja resurssit.

MMM Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, metsän- hoitoyhdis-tykset, metsäpalveluyrittäjät, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, GTK, ELY-keskukset, MTK

Kehitetään kuivatustekniikkaa ja metsätalouden vesiensuo-jelumenetelmiä sekä turvataan menetelmien kehittämiselle ja tutkimukselle riittävä rahoitus.

MMM Tapio Oy, Luke, Suomen metsä-keskus, Metsähallitus, yhtiöt, met-sätaloushankkeiden toteuttajat Edistetään toteutettujen ojitushankkeiden sekä

vesiensuoje-luhankkeiden digitointia.

MMM, YM ELY-keskukset, Suomen metsä-keskus, Tapio Oy

Turvataan riittävä rahoitus metsätalouden vesistökuormituk-sen seurantaverkon toiminnalle

MMM Luke, SYKE, Suomen metsäkes-kus, Tapio Oy

Laaditaan yhtenäisten kriteerien mukaisesti koko Suomen kattavat metsätalouden vesiensuojelun painopistealueet.

YM, MMM ELY-keskukset, SYKE, Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus, Ta-pio Oy, MTK

Kehitetään valtakunnallista lannoituspinta-alojen seurantaa ja tilastointia sekä korostetaan koulutuksissa hyvien metsän-hoidon suositusten käyttöönottoa lannoituksissa (esim. suo-jakaistat).

MMM LUKE, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, metsätaloushank-keiden toteuttajat

Lyhenteet kuvattu asiakirjan lopussa