Metsähakkeelle on vaikeaa esittää yleistä kustannusrakennetta, koska työkohteiden olosuhteet vaikuttavat suuresti kokonaiskustannuksiin. Kuvassa 15 on esitetty Metsätehon Heikki Pajuojan Itä-Suomen bioenergiapäivillä vuonna 2011 esittämä esitys perinteisten metsähakejakeiden keskimääräisistä tuotantokustannuksista.
Kuva 15. Metsähakejakeiden keskimääräiset tuotantokustannukset (Pajuoja 2011, 18).
Kuvasta 15 huomataan, että hakkuutähdehakkeen tuotantokustannukset ovat pienimmät.
Samoin siitä huomataan, että pienenergiapuusta tehdyn hakkeen, eli koko- ja rankapuuhakkeen yksikkökustannukset ovat korkeita. Tulevaisuuden metsähakkeen käytön lisäyksen pitäisi tulla juuri pienenergiapuusta, jolloin metsähakkeen keskihinta tulee nousemaan hakkuutähdehakkeen osuuden pienentyessä.
Kuvassa 16 on esitetty tarkemmin pienenergiapuuhakkeen kustannusrakennetta eri haketus- ja korjuuvaihtoehdoilla. Tiedot perustuvat Metlan koko- ja rankapuun kuljetus- ja haketustuottavuutta käsitelleeseen tutkimukseen. Tutkimuksessa hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta oli 8 cm, metsäkuljetusmatka 300 m, kaukokuljetusmatka käyttöpaikalle tai terminaaliin 50 km ja terminaalin etäisyys käyttöpaikasta 15 km.
(Laitila & Väätäinen 2011, 119.)
Kuva 16. Kokopuu- ja rankahakkeen kustannusrakenne (Laitila & Väätäinen 2011, 119).
Kuvasta 16 huomataan, että kyseisessä tapauksessa terminaalihaketuksen kustannukset ovat suuremmat välivarastohaketukseen verrattuna riippumatta haketettavasta materiaalista. Tutkimuksen perusteella kokopuuhakkeen tuotantokustannukset olivat rankapuuhaketta alhaisemmat molemmilla haketustavoilla.
5 YHTEENVETO
Metsähakkeen käyttö voimalaitospolttoaineena on ollut suuresti riippuvainen kilpailevien polttoaineiden ja varsinkin öljyn markkinahinnasta. Kalliin öljyn aikana kiinnostus metsähaketta kohtaan on aina lisääntynyt ja öljyn hinnan laskiessa hakkeen käyttö on vähentynyt. Nykyisin metsähakkeen tärkeimmät referenssipolttoaineet ovat turve ja kivihiili sekä pienillä lämpölaitoksilla polttoöljy.
Metsähakkeen markkinahinta muodostuu sen tuotantokustannuksista. Hakkeen tuotanto on työvoimavaltaista ja työkalusto kallista. Suurimpia yksittäisiä kustannuksia ovat palkat ja työkoneiden polttoainekustannukset. Metsähakkeen raaka-ainekustannukset ovat pienet varsinkin hakkuutähteen osalta. Pienenergiapuuhakkeen tuotannossa lopputuotteen markkinahintaa nostavat puun korjuun kustannukset.
Metsähakkeen tuotantomäärät riippuvat paljon hakkuualueen maastosta ja sijainnista.
Hakkeen tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti eri työkohteiden kesken. Suuri vaikutus on myös hakkuu ja haketustavoilla. Lisäksi markkinahintaan vaikuttaa voimalaitosten referenssipolttoaineisiin perustuva puustamaksukyky. Eri työkohteita ja työtapoja on vaikea verrata keskenään ja puuta kerätään yleensä käytettävissä olevan kaluston ehdoilla. Metsähakkeen eri raaka-ainevaihtoehdot eivät kilpaile keskenään vaan muiden voimalaitospolttoaineiden kanssa.
Metsähakkeella on suuri osuus Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteissa.
Metsähakkeelle maksetaankin erilaisia tukia, jotka omalta osaltaan pienentävät hakkeen tuotannon kokonaiskustannuksia ja alentavat markkinahintaa. 2000-luvulla metsähakkeen käyttö on lähtenyt jyrkkään nousuun ja metsähakkeen tulevaisuus voimalaitospolttoaineena näyttää hyvältä.
LÄHTEET
Asikainen Antti, 2003. Puupolttoaineiden tuotannon kustannustekijät. Teoksessa:
Knuuttila Kirsi (toim.), 2003. Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy.
79–83 s. ISBN 952-5165-20-5.
Asikainen Antti, Flyktman Martti, Laitila Juha, Leinonen Arvo, Virkkunen Matti, 2010.
Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. Espoo.
VTT Tiedotteita – Research Notes 2564. 143 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 09.03.2013].
Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2564.pdf
Asikainen Antti, Heikkilä Jani, Korhonen Kari Laitila Juha, Lindblad Jari, Pasanen Karri, Siren Matti, Tanttu Vesa, Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Metlan työraportteja 10. 56 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 16.3.2013].
Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp010.pdf
Asikainen Antti, Korhonen Kari, Laitila Juha, Nuutinen Yrjö, Sikanen Lauri, 2004.
Pienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka. Metlan työraportteja 3. 58 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 10.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2004/mwp003.pdf
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta 2012/27/EU.
Hakkila Pentti, 2003. Metsähakkeen tuotantojärjestelmät. Teoksessa: Knuuttila Kirsi (toim.), 2003. Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. 59 s. ISBN 952-5165-20-5.
Hakkila Pentti, 2004. Metsähakkeen käytön kehittyminen. Teoksessa: Kuitto Pekka-Juhani (toim.), 2004. Metsästä polttoaineeksi –Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa. Jyväskylä: FINBIO –Suomen Bioenergiayhdistys ry. 63–65 s. ISBN 952-5135-28-4
Elo Juha, Heiskanen Heikki, Keskinen Sirkka, Kärhä Kalle, Lahtinen Perttu, Pajuoja Heikki, Räsänen Tapio, Saijonmaa Pekka, Strandström Markus, 2010. Kiinteiden
puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 66/2010. 68 s. ISBN 978-952-227-468-7. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.4.2013]. Saatavissa:
http://www.tem.fi/files/28437/TEM_66_2010_verkkojulkaisu.pdf
Hillebrand Kari, 2009. Energiapuun kuivaus ja varastointi – yhteenveto aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. VTT. 17 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 9.3.2013]. Saatavissa:
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2009/VTT-R-07261-09.pdf
Jäppinen Eero, Karttunen Kalle, Ranta Tapio, Väätäinen Kari, 2008.
Metsäpolttoaineiden proomukuljetus. Metsäteho. [verkkojulkaisu]. [viitattu
09.03.2013]. Saatavissa:
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Tuloskalvosarja/Tuloskalvosarja_2009_04_Me tsapolttoaineiden_proomukuljetus_ak.pdf
Karttunen Kalle, Väätäinen Kari, Asikainen Antti, Ranta Tapio, 2012. The Operational Efficiency of Waterway Transport of Forest Chips on Finland’s Lake Saimaa. Silva Fennica 46(3): 395–413 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.4.2013]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/silvafennica/full/sf46/sf463395.pdf
Kiviniemi Matti, 2006. Puukauppa. Hämeenlinna: Metsäkustannus Oy. 539 s. ISBN 952-5118-82-7.
Knuuttila Kirsi (toim.), 2003. Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy.
115 s. ISBN 952-5165-20-5.
Korpilahti Antti, Örn Jouko, 2002. Energiapuun hankinta nuorista metsistä. Metsätehon raportti 141. 34 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 16.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Raportti/Raportti_141.pdf
Kuitto Pekka-Juhani (toim.), 2004. Metsästä polttoaineeksi –Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa. Jyväskylä: FINBIO –Suomen Bioenergiayhdistys ry. 324 s. ISBN 952-5135-28-4
Kärhä Kalle, 2009. Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008. Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009. 33 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 16.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Tuloskalvosarja/Tuloskalvosarja_2009_14_Me tsahakkeen_tuotantoketjut_kk.pdf
Kärkkäinen Matti, 2005. Maailman metsäteollisuus. Hämeenlinna: Metsäkustannus Oy.
355 s. ISBN 952-5118-78-9
Laitila Juha, 2010. Kantojen korjuun tuottavuus. Metlan työraportteja 150. 29 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 16.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp150.pdf
Laitila Juha & Väätäinen Kari, 2011. Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus. Metsätieteen aikakauskirja 2/2011: 107–126. [verkkojulkaisu].
[viitattu 9.3.2013]. Saatavissa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff112107.pdf Laki uusiutuvalla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta, 30.12.2010/1396.
Lepistö Tanja (toim.), 2010. Laatuhakkeen tuotanto –opas. Sastamala. Metsäkeskukset.
42 s. ISBN 978-951-98723-6-0. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.1.2013]. Saatavissa:
http://www.bioenergiatieto.fi/default/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=4554&name=file
Lepistö Tanja, 2011. Energiapuun varastointi. Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa. 34 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 17.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metsakeskus.fi/c/document_library/get_file?uuid=5e980985-f5fe-420a-9630-544190d9aa79&groupId=10156
Maa- ja metsätalousministeriö, 2012. Ajankohtaiskatsaus metsäenergiasta, Metsäneuvoston kokous 4.9.2012. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.1.2013]. Saatavissa:
http://www.mmm.fi/attachments/metsat/kmo/6Bm85SwNG/Liite1_metsaenergiakatsaus _metsaneuvostolle.pdf
Metsäkeskus, 2013. Energiapuun korjuu- ja haketustuki. [verkkojulkaisu]. [viitattu 3.1.2013]. Saatavissa: http://www.metsakeskus.fi/kemera-tuet-energiapuu
Metsätilastollinen vuosikirja, 2012. Metsäntutkimuslaitos. 172 s. [verkkojulkaisu].
[viitattu 2.4.2013]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf
Nalkki Janne, 2003. Puupolttoainejalosteet. Teoksessa: Knuuttila Kirsi (toim.), 2003.
Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. 84–85 s. ISBN 952-5165-20-5.
Pajuoja Heikki, 2011. Mitä metsäenergian lisäystavoitteet tarkoittavat käytännössä.
Metsäteho. 28 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 3.1.2013]. Saatavissa:
http://www.isbeo2020.fi/dman/Document.phx?documentId=mi17811140349113&cmd=
download
Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2011, Liitekuvio 7. Metsähakkeen hinta ja määrä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:
17.3.2013]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2011/03/ehi_2011_03_2011-12-15_kuv_007_fi.html
Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2012, Liitekuvio 3. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa. Helsinki:
Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2013]. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/ehi/2012/03/ehi_2012_03_2012-12-18_kuv_003_fi.html
Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2012, Liitekuvio 4. Voimalaitospolttoaineiden hinnat sähköntuotannossa. Helsinki:
Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2013]. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/ehi/2012/03/ehi_2012_03_2012-12-18_kuv_004_fi.html
Tuominen Timo. Energiarangan oikeaoppinen varastointi. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso. 9 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.1.2013]. Saatavissa:
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:pX18EC84LWEJ:www.mhy.fi/kalajokil aakso/energiahanke/fi_FI/eneriatietoa/_files/74383472603630408/default/Energiaranga n%2520oikeaoppinen%2520varastointi.ppt+&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShT 88dk5jMTari5_GK0e6FFyDwP0TteBfW3Km9NkmUm1_f6p99BoSXHP5HTB-R5z_zp2ywTsSis_CNvlMDBhOqcg0qc9WRJtzzEfq27rMCqrV4ynn57FodGQJmhXER Z0V0Ij2kt&sig=AHIEtbR25VeG5Pr6JVxsrOgnuqTHMChEOA
Vesisenaho Tero, 2004. Metsähakkeet. Teoksessa: Knuuttila Kirsi (toim.), 2003.
Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. 37–40 s. ISBN 952-5165-20-5.
Väkiparta Jorma, 2003. Sähköntuotannon kustannustekijät. Teoksessa: Knuuttila Kirsi (toim.), 2003. Puuenergia. Jyväskylä: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. 108–109 s.
ISBN 952-5165-20-5.
Ylitalo Esa, 2012. Puun energiakäyttö 2011. Metsäteollisuustiedote 16/2012.
Metsäntutkimuslaitos. 7 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 16.3.2013]. Saatavissa:
http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2012/puupolttoaine2011.pdf