Tutkimuksen metodi on dialoginen tematisointi, jolla yhdistetään teoreettinen ajattelu, aineisto, konteksti ja tutkijan ääni. Tässä kappaleessa esittelen dialogisen tematisoinnin, aineistoni sekä eettistä pohdintaa tutkimukseen liittyen.
2.1. Tutkimusprosessi
Leena Kosken (2020) mukaan tutkimus alkaa, kun valitaan ilmiö, johon keskitytään. Tämän pro gradun aiheeksi valikoitui Pohjois- ja Itä-Syyrian vallankumous sen ainutlaatuisuuden takia.
Tutkimuksen alussa tutustutaan kontekstiin, sekä yleiseen että erityiseen kontekstiin (Koski 2020, 158). Tässä tutkimuksessa yleisellä kontekstilla tarkoitetaan anarkismia yhteiskunnallisena ideologiana, ja erityisellä kontekstilla tarkoitetaan puolestaan Pohjois- ja Itä-Syyriaa. Yleistä kontekstia käydään läpi teoriakappaleessa, jossa tarkastellaan anarkismin historiaa ja anarkismin suuntauksia. Erityinen konteksti on esitetty taustakappaleessa, missä käydään läpi kurdien historia koko Kurdistanin alueella, Syyrian historia, Pohjois- ja Itä-Syyrian tapahtumat ja PKK:n historiaa.
Yleistä kontekstia käydään läpi teoriakappaleessa, jossa tarkastellaan anarkismin historiaa ja anarkismin suuntauksia.
Alustava tutkimusongelma johdattaa tekemään valintoja tutkimuksessa (Koski 2020, 157).
Tutkimusprosessin alkuvaiheessa tutkimusongelma kiteytyi kysymykseen ”millainen on AANES anarkistisen maantieteen termein”. Tutkimusprosessin edetessä kysymys tarkentui muotoon ”miten luodaan yhteiskunta ilman valtiota ja miten se tapahtuu tilallisesti”.
Konteksti ja tutkimusongelma johdattavat teoreettisen ajattelun kartoittamiseen. Teoreettinen ajattelu ei ole vain taustaa, vaan se on tila, jonka tutkija luo ilmiön tarkastelua varten ja keskustelukumppaniksi analyysia varten. (Koski 2020, 158) Anarkistinen maantiede on tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys, jonka avulla AANES:n post-valtiollista luonnetta voidaan ymmärtää. Maantieteessä on pitkään omaksuttu valtiollisen tapa jakaa maailmaa, mutta anarkistinen maantiede kritisoi tätä ja luo tapoja, joiden avulla voidaan ymmärtää valtioiden ulkopuolisia
ilmiöitä. Kuten Koski (2020,159) kirjoittaa, teoreettinen ajattelu saattaa muuttua analyysin aikana, niin myös tämän tutkimusprosessin aikana teoreettista sisältöä on muokattu.
Tutkimusaineiston hankintaa on suoritettu tutkimuksen edetessä, ja haastattelut on tehty elokuun 2018 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Haastatteluissa kerätty tieto on myös ohjannut
tutkimuksen tekoa. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelutapaa, ja haastateltaville annettiin tilaa kertoa myös asioista, joita heidän mielestään pitäisi aiheeseen liittyen käsitellä.
Aineistosta tuli monipuolinen ja se sisältää erilaisia mielipiteitä.
Haastattelumateriaalia ja anarkistisen maantieteen teoreettista ajattelua yhdistettäessä
analyysimetodiksi valikoitui dialoginen tematisointi. Analyysi toteutettiin tekemällä miellekarttoja aineiston materiaalista teorialähtöisesti. Aineistossa ja anarkistisen maantieteen viitekehyksessä havaittiin paljon yhtäläisyyksiä ja ne tuodaan esille analyysissä teemoittain.
2.2. Dialoginen tematisointi
Tutkimuksen analyysimetodiksi valittiin deduktiivinen eli teorialähtöinen dialoginen tematisointi.
Sen avulla käydään dialogia teorian, kontekstuaalisen tiedon, empiirisen aineiston ja tutkijan ymmärryksen välillä (Koski 2020, 157).
Tematisointi tarkoittaa temaattista analyysiä, missä aineistoa lähdetään hahmottamaan teemojen kautta. Sisällönanalyysi ja temaattinen analyysi eroavat toisistaan muun muassa siinä, että sisällönanalyysissä luodaan hierarkkisia kategorioita tekstistä, kun taas temaattisessa analyysissä teemoista muodostuu miellekarttoja. Temaattisessa analyysissä voidaan kuvata sekä ilmeistä sisältöä että piilevää sisältöä. Lopputulos riippuu analysoijasta, eivätkä teemat nouse aineistosta itsestään, vaan tutkijalla on tärkeä rooli niiden esiin tuonnissa. (Tuomi&Sarajärvi 2018,142-4.) Dialogisen tematisoinnin analyysin vaiheet perustuvat Kosken (2020) tekstiin Teksteistä teemoihin -dialoginen tematisointi (2020). Koski hahmottelee analyysin vaiheet siten, että ensin raakatekstistä etsitään aineistokategorioita, joista sitten muodostetaan perusteltuja teemoja analyysin toisessa ja kolmannessa vaiheessa. Lopuksi niistä tehdään tulkintoja. Ensimmäisessä vaiheessa käytännössä luetaan aineisto läpi ja katsotaan, mitkä kohdat voisivat vastata tutkimuskysymykseen. Toisessa vaiheessa luodaan ensimmäisessä vaiheessa löydetyistä kohdista kategorioita, eli yhteisiä tekijöitä, jotka muodostavat ryhmiä. Kolmannessa vaiheessa nämä kategoriat asetetaan dialogiin teorian kanssa ja niistä muodostetaan teemoja. Tässä vaiheessa teoreettinen viitekehyskin voi myös
muuttua. Kategorioita voidaan pitää teemahypoteeseina, ja niitä testataan lukemalla lisää aineistoa.
Kategorioita ja teemoja siis luodaan, mutta niitä voidaan myös hylätä. Näissä kolmessa vaiheessa muodostetaan teemat ja sen jälkeen seuraa tulkintavaihe, missä teemat asetetaan dialogiin teorian ja kontekstin kanssa. Jokaisen teeman kohdalla yritetään vastata tutkimuskysymykseen. Teemoista tulee omat kappaleensa, joissa puhutaan vaihtelusta aineistossa, toistoista ja poikkeamista. (Koski 2020, 157-170.)
2.3. Aineisto
Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Eskolan ja Suorannan (2001, 85) mukaan haastattelut ovat keskusteluja, jotka tapahtuvat tutkijan aloitteesta. Haastatteluissa pyrittiin
antamaan paljon tilaa haastateltavalle kertoa omista ajatuksistaan, vaikkakin keskustelun pohjaksi käytettiin ennalta laadittuja kysymyksiä. Osa haastateltavista sai kysymykset etukäteen, osa ei.
Muutamien haastattelujen päätteeksi pyydettiin palautetta haastattelusta. Haastatteluissa pyydettiin joka kerta haastateltavia kertomaan oma mielipide siitä, mitä aiheesta pitäisi tutkia. Näistä toiveista kerrotaan tutkielman lopussa.
Haastattelut tehtiin seitsemän eri henkilön kanssa. Kaksi haastattelua suoritettiin ryhmähaastatteluna ja kaksi yksilöhaastatteluna. Jokaisella haastateltavalla on vähintään jonkinlaisia yhteyksiä Pohjois- ja Itä-Syyriaan. Osa heistä on toiminut aktiivisesti AANES:ssa tai YPG-joukoissa ja osa
haastateltavista ei koe AANES:n hallintoa omakseen. Haastateltavat ovat eri-ikäisiä, eri sukupuolia ja erilaisista taustoista tulevia. Haastateltavat ovat löytyneet AANES:oon liittyvän tapahtuman ja Lähi-idän tilanteeseen liittyvän tapahtuman yhteydessä sekä tutkijan omien kontaktien kautta.
Haastattelut tehtiin kahviloissa ja yliopiston tiloissa.
2.4. Eettinen pohdinta
Tutkimuksessa käytetään haastateltavista vain numeroita henkilöiden anonymiteettin
säilyttämiseksi. Osa haastateltavista on tarkastanut ja hyväksynyt kommenttinsa vielä haastattelun jälkeen. Haastateltaville kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta ennen haastatteluja, ja siitä, että tutkielma julkaistaan mahdollisesti e-thesis -sivustolla.
Eettinen kysymys on myös se, miten käsitellä aihetta, joka liittyy sotaan. Aineistossa tuli esiin paljon ihmisten kärsimystä Pohjois- ja Itä-Syyriassa ja lähialueilla. Alueella on pulaa vedestä ja ruoasta, sotimista, väkivaltaa ja kidutusta. Osalle haastateltavista nämä ovat joka päiväisiä huolia, kuten yksi heistä sanoo ”Me asuu täällä, mutta meidän mieli asuu siellä. Koko aika me miettii, mitä tapahtuu huomenna.” (haast. 1). Haastateltavien huoliin ja kokemuksiin pyrittiin suhtautumaan sensitiivisesti, mutta konkreettista apua ei voitu antaa. Eräs haastateltava kertoo palautteessa, että tuntui hyvältä, kun sai puhua asioista, jotka ovat sydämellä ja haastattelija kuunteli.
"There is a lot of kids they do not have school water they don't have food, warm clothers, they are in camp. ... How can we help now? I think that is important to listen to those, not me. I am nothing here." (haast. 4)
Tutkijan asemaa on hyvä pohtia, jotta tutkimus on läpinäkyvä. Mikään tutkimus ei ole neutraalia, sillä tutkijat kantavat mukanaan omaa taustaansa (Kontulainen 2019, 84; [Pillow 2003]). Tämän tutkimuksen tutkija on Suomessa asunut henkilö, joka on vieraillut KRG:n alueella, mutta ei muualla Kurdistanissa. Haastattelija ja haastateltavat löysivät yhteisiä asioita muun muassa keskustellessaan vierailusta KRG:n alueella. Yhden haastateltavan kanssa tutkijalla oli yhteinen tuttava.