Historiallinen merkitys on monessa suhteessa eräs tärkeimmistä historiallisen ajattelun osa-alueista. Merkityksen kautta oppilaat voivat hahmottaa paremmin historian moniper-spektiivistä luonnetta, eli sitä, että historiaan liitetyt merkitykset vaihtelevat esimerkiksi aikakauden ja ihmisryhmien mukaan. Toisaalta merkitys on tärkeässä roolissa myös siinä, että oppilaat voivat sen myötä nähdä myös historian hyötyarvon nykypäivän maailman ymmärtämisen kannalta, koska merkityksen käsite voi auttaa oppilaita ymmärtämään sen kuinka menneisyyden asiat edelleen koskettavat nykypäivän ihmisten elämiä.104
103 Duquette 2015, 59-61
104 Haydn et al 2008, 120 ja Hunt 2000, 51
Hyvä lähtöpiste merkityksen oppimiselle on historiallisten tapahtumien tai henkilöiden vaikutuksen arviointi (merkityksen tienviitta 1). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että op-pilaat arvioivat sitä johtiko esimerkiksi jokin tapahtuma muutokseen, tällöin oppilaiden tavoitteena on pystyä ymmärtämänä sitä että tapahtuma, henkilö tai asia oli historiallisesti merkittävä, jos se johti muutokseen. Tärkeä osa tämän harjoittelemisessa on sillä, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan sen selittämistä miten merkitys muodostuu.
Tämän tehtävän tavoitteena onkin haastaa oppilaita pohtimaan sitä, miten he ymmärtävät historiallisten tapahtumien merkityksen suhteessa heidän omaan elämäänsä ja havaitse-maan sitä kuinka historiallinen merkitys rakentuu historiallisen tapahtuman vaikutuksille.
Tehtävä lähteekin liikkeelle siitä, että oppilaat yrittävät miettiä sellaisia historiallisia ta-pahtumia ja henkilöitä joilla on ollut suurin vaikutus siihen millainen heidän elämänsä on tänä päivänä. Toinen tehtävän tavoite liittyy merkityksen moniperspektiivisyyteen: aja-tuksena on, että oppilaiden oma elämä havainnollistaa sitä, miten eri asioiden merkitys voi vaihdella oppilaiden välillä. Esimerkiksi toinen oppilaista voi korostaa oman henkilö- ja perhehistoriansa tapahtumia, kun taas toinen oppilas voi painottaa enemmän laajempia historiallisia tapahtumia, kuten toista maailmansotaa (tienviitta 4).
Harjoituksen kulku (tarkemmin liitteissä 2 ja 3)
Harjoituksen lähtökohtana on oppilaiden henkilökohtainen pohdinta ja päätöksen teko sen suhteen, mikä on heidän elämälleen historiallisesti merkittävää. Ensimmäisessä vai-heessa oppilaat hahmottelevat merkittäviä historiallisia tapahtumia tai henkilöitä käsite-kartan avulla. Apuna tässä on opettajan esittämät apukysymykset sekä myös oppilaiden mahdollisuus keskustella asiasta vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Oppilaan esille nostamat asiat voivat aivan yhtä hyvin olla joko perhehistorian tai vaikka maail-manhistorian tapahtumia, tärkeintä on kuitenkin se, että oppilas myös tässä ensimmäi-sessä vaiheessa pohtii sitä, miksi juuri kyseinen asia on tärkeä ja merkittävä hänen elä-mänsä kannalta.
Toiseen vaiheen työskentely toteutetaan keskustelufoorumin avulla, jossa oppilaat pääse-vät perustelemaan omia valintojaan sekä myös keskustelemaan toisten tekemistä valin-noista. Tässä vaiheessa oppilaat julkaisevat ajatuskarttansa luokan muiden oppilaiden nähtäville ja lisäksi he nostavat esille kolme asiaa tärkeysjärjestykseen, jotka heidän mie-lestään ovat merkityksellisimpiä ja perustelevat sen miksi he kokevat juuri nämä
histori-alliset tapahtumat tai henkilöt merkityksellisiksi nykypäivän kannalta. Tärkeysjärjestyk-sen pohtiminen haastaakin oppilaat miettimään sitä, kuinka merkitys voi vaihdella. Kun oppilaat ovat onnistuneet perustelemaan omat valintansa, he ryhtyvät kommentoimaan toistensa ajatuskarttoja. Näin ollen oppilaat myös pääsevät harjoittelemaan tutkivan op-pimisen kannalta tärkeää taitoa eli kriittistä arviointia.
Viimeisessä vaiheessa oppilaiden esille nostamat asiat kootaan yhteen opettajan johdolla.
Tarkoituksena tässä vaiheessa on keskittyä etenkin siihen millaisia erilaisia asioita oppi-laat ovat nostaneet esiin, esimerkiksi lajittelemalla niitä niiden ajoituksen mukaan tai sen mukaan viittaavatko ne oppilaan henkilö- tai perhehistoriaan vai laajempaan historialli-seen kehykhistorialli-seen. Opettajan johdolla voidaan myös koostaa luokan yhteinen käsitekartta, siitä millaiset asiat oppilaiden käsitekartoissa nousivat esille. Tämän yhteenvedon jälkeen oppilaat hyödyntävät keskustelufoorumia keskustelemalla siitä, miksi ihmiset arvostavat ja nostavat esille hyvin erilaisia asioita historiasta. Opettajan tehtävänä on tässä auttaa oppilaita löytämään erilaisia selityksiä siihen miksi historiallinen merkitys on moniper-spektiivistä.
Tietotekniikan rooli harjoituksessa
Käsitekarttojen tekeminen ei sinällään vaadi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, vaan se on oivallinen muistiinpanotekniikka joka auttaa oppilaita jäsentämään ja hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia sekä myös pohtimaan asioiden välisiä suhteita. Käsitekartan teke-minen myös vaatii oppilailta aktiivista tiedon rakentamista, sillä tietoa ei vain kirjoiteta mekaanisesti ylös vaan oppilas joutuu myös pohtimaan sitä miten tieto linkittyy aiemmin opittuun, sekä myös tiedon tärkeyttä ja merkitystä. Tästä syystä käsitekarttojen laatiminen vaatii myös harjoittelua oppilaiden kanssa. Käsitekarttoja tehdessään oppilas joutuu haas-tavan tiedollisen haasteen eteen pohtiessaan samanaikaisesti tiedon merkitystä ja tär-keyttä sekä sitä miten käsiteltävät asiat linkittyvät toisiinsa. Nämä taidot eivät oppilaille kehity itsestään ja vaatiikin säännöllistä harjoittelua käsitekarttojen parissa.
Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa kuitenkin merkittävästi käsitekarttojen laatimista, antamalla oppilaille keinot tehdä visuaalisesti monipuolisia ja selkeitä käsitekarttoja,
joi-den muokkaaminen on nopeaa ja helppoa. Erilaisia käsitekartta sovelluksia ja ohjelmis-toja on saatavilla runsaasti, kuten selainpohjainen Bubbl.us105, useimmille laitteille saa-tava Simplemind106 tai iPadeille ja selaimille saatava Popplet107. Nämä vaihtoehdot tar-joavat muutamia helppokäyttöisiä esimerkkejä jotka ovat käyttökelpoisia monilla erilai-silla laitteilla. Kyseiset sovellukset ovat kuitenkin vain pieni osa tarjolla olevista käsite-karttojen tekemiseen tarkoitetuista sovelluksista. Juuri edellä esiteltyjen sovellusten help-pokäyttöisyys on syynä sille miksi ne on myös nostettu esille, sillä niiden käyttö ei vaadi sen suurempaa harjoittelua vaan oppilaat pääsevät työstämään ajatuskarttaa välittömästi.
Keskustelufoorumin käytön tarkoitus on saada oppilaat pohtimaan sitä, miksi historian tapahtumia ja henkilöitä arvotetaan eri tavoin. Tässä korostuukin opettajan merkitys ja rooli: opettajan tulee vastata siitä että keskustelu pysyy aiheessa ja on asiallista, eli mo-deroida keskustelua, mutta myös samaan aikaan pystyä ruokkimaan keskustelua apuky-symyksin oppilaille. Keskustelun hedelmällisyys on pitkälti sidonnainen opettajan roo-liin, ja uhkana on, että oppilaiden välinen keskustelu loppuu hyvin lyhyeen, mikäli opet-taja ei pysty ylläpitämään keskustelua apukysymyksin108.
Tärkein keskustelufoorumin käytön syy perustuu siihen, miten keskustelufoorumi tekee oppilaiden ajattelun ja argumentaation näkyväksi. Keskustelufoorumin käyttö jättää jäl-jen oppilaiden ajatusprosessista ja tämän ajatteluketjun lukeminen tekstin muodossa on mahdollista myöhemminkin. Tämän myötä keskustelufoorumi toisaalta auttaa oppilaiden metakognitiota tekemällä heidän ajatteluprosessistaan näkyvää käsitekarttojen tapaan, mutta keskustelufoorumin avulla oppilaat voivat myös oppia toistensa ajatteluketjuista ja argumentaation muodostuksesta109. Voidaan myös olettaa, että keskustelufoorumi tarjoaa oppilaille ennestään tutun tavan keskustella asioista, mutta se voi myös helpottaa niiden oppilaiden osallistumista, jotka usein jäävät luokkahuoneen keskusteluissa taka-alalle, tarjoamalla heille aikaa rauhassa muotoilla argumenttinsa, joka ei olisi esimerkiksi mah-dollista luokkahuoneessa käytävässä nopeatempoisessa väittelyssä.
105 www.bubbl.us
106 www.simpleapps.eu/simplemind/
107 www.popplet.com/
108 Chapman 2013, 64
109 Chapman 2013, 60
Jotta oppilailla olisi riittävästi aikaa osallistua rauhassa keskusteluun, ei suinkaan ole tar-koitus että koko tämä harjoitus toteutettaisiin pelkästään oppitunneilla. Keskustelufooru-min avulla suurin osa työskentelystä onnistuu esimerkiksi kotitehtävinä, jolloin oppilaat voivat esimerkiksi saada tehtäväkseen kirjoittaa tuntien välillä kolme kommenttia fooru-mille. Tämä tarjoaa oppilaille riittävästi aikaa toisaalta itse keskustelulle mutta myös vies-tien hiomiselle ja myös mahdollisuuden kaikkien osallistumiselle.
Keskustelufoorumien käytöllä historian opetuksessa on havaittu olevan merkittäviä hyö-tyjä oppilaiden historiallisen selittämisen, argumentoinnin ja historiallisen ajattelun kan-nalta. Sen lisäksi että keskustelufoorumit mahdollistavat tämän kehityksen tuomalla op-pilaiden ajattelumallit näkyviksi toisilleen, ne myös tarjoavat mahdollisuuden opettajalle tunnistaa oppilaiden mahdollisia väärinkäsityksiä, ennakkokäsityksiä ja historiallisen ajattelun puutteita, joita opettaja ei välttämättä havaitsisi normaalissa luokkahuonekes-kustelussa.110
Luokan oman keskustelufoorumin perustaminen ei ole nykyään enää vaikea prosessi, vaan esimerkiksi Peda.net111 ja Moodle112 tarjoavat yksinkertaiset työkalut keskustelu-foorumien luomiseen ja hallintaan. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi TodaysMeet113 ja Padlet114, jotka molemmat antavat hieman rajoitetummat työkalut, mutta mahdollista-vat keskustelufoorumin perustamisen muutamissa minuuteissa.
5.2 Näkökulmaksi nuoriso – oppilaiden oma kokemuspiiri osaksi