Kyrönjoen vaikutusalueen ja Lapuanjoen vaikutusalueen madekan
tojen välillä. Merkintöjen perusteella voidaan katsoa
tutkimus-4 v
OKökiot Norrgkat ÅViddasholmen 4Granholmen
O
Österhankmo0
101236Kuva86APalautuksetmademer— kinnöistä,jotkaontehtyalue— eilla,jotkaeivätolekutualu— eita(mateenpoikasiaeihavait tu).Merkintäpaikkaympyröity, merkintapaikaltasaadutmateet onpoistettukuvasta(vrt,tau lukko58),
Kuva8613,Vuosien198O-1981 rnademerkintöjentulokset. merkintäpaikka,jonkaoletetaan olevankutualueellapoikasten esiintymisenperusteella Åmerkkipalautus(1,231,5,) merkkialautus(i631,8,) Vmerkkipalautus(i,93L1,)
v 4
Å
Å Å Å Å
v
1O12345km177
(‘4
Grundön 23-24.2-81
merkintäpaikka
Å 31.3 —31.5
. kesä
+ 1.9—37.1
O 2.
NYKARLEBY UUSIKAAR LE PYY
0 5 10 km
Kuva 87. Lapuanjoella vuonna 1981 tehdyn mademerkinnän tulokset.
1 78
alueen mateenkalastuksen kohdistuvan yhteen madekantaan, jota kalastetaan eri kylien kalastusalueilia eri aikoina, Merkintä—
tulokset eivät osoita, onko Köklotfjärdenillä tai V5yrinjoen suualueella erillinen kutupopulaatio, Mutta yksi Xöklotissa merkitty ja Maksamaan itäisessä saalistossa (Kalotfjärden) ta kaisin saatu made viittaa Köklotfjärdenin ja Maksamaan saaris ton mateiden sekoittumiseen, Koska Kklotfjärden vielä 1960-luvulla oli suoraan yhteydessä Kyrönjokeen Lappsundinjoen kaut ta, niin mahdollisesti erilliset kutupopulaatiot ovat samaa alkuperää.
Tutkittaessa mateiden koti(kutu)paikkauskollisuutta erotettiin poikasesiintymien (Hudd ym. 1983) perusteella kutualueilla suo ritetut merkinnät muilla alueilla suoritetuista merkinnöistä
(taulukko 5i) . Merkinnät osoittavat mateen olevan kutupaikkaus—
kolljnen, mutta vaeltavan ennen kutua toisten kutualueiden kaut ta. Helmikuussa takaisin saaduista mateista 62,5 % oli kutu—
alueella.
Taulukko 58. Kutuaikana tai juuri ennen kutua merkityistä ma teista saatujen palautusten jakautuminen. Taulukosta ilmenevät kutuaikana helmikuussa pyydetyt kalat, Kutualueella tarkoite taan aluetta, joka on poikasten esiintymisen perusteella todettu kutualueeksi fHudd ym. 1983) . a = kutualueella7 b = samalla kutualueella, c = toisella kutualueella.
TAKAISIN SAADUT
Uerkinti 5.&6.2. 1980 1980 1981
kutevia he1mi a b c a b c
kuussa
Kaikki merkityt n: 234 32
Merkitty kalastusalueelia n: 86 6 2 1
Merkitty kutualueella n: 148 26 19 1 3
Merkintä 22.523.1,1980 1980 1981 1982
he1rni a b c a b c b c kuussa
Kaikki merkityt n: 215 48
Merkitty kalastusalueella n: 97 19 3
Merkitty kutualueella ii: 118 29 18 4 4
Made vaeltaa saaristoon syksyllä. Vaellusintensiteetti kas vaa asteittain, mikä ilmenee mm. tukkukauppatilastoista ja ran nikkovesien kalastustilastoista (Lehtonen 1978 ) . Vaellushuip pu saavutetaan keskitalvella, sillä kutu tapahtuu helmikuussa.
Kudun jälkeinen ulosvaellus on nopea. Jo huhtikuussa saaliit ovat pieniä. Merkintätiedot osoittavat mateiden vaeltavan eri kylien kalastusalueiden läpi (kuva 86). Tätä osoittavat myös haastattelutiedot ja tukkukauppaostojen kuukausittainen jakau tuminen kalastuskautena eri kylissä. Tutkimusalueen sisimmis sä kylissä madetta kalastetaan eniten joko ennen kutua tai juu ri sen jälkeen. Palautuksista ilmenee vaelluksen kudulle ta
179
pahtuvan laajoilta alueilta, mutta poistuminen kutualueelta suuntautuu Pudimofjärdenin kautta Östra Gioppetille. Pudimo fjärdeniltä vaellukset kulkevat joko Hankmon, Petsmon ja Vär—
laxin kautta tai seuraten Maksamaan saaristoa.
1970-luvulla mateiden vaellukset kohti saaristoa ovat usein keskeytyneet. Suualueen läheisyydessä mm. Särkimossa kalas tajat ovat ilmoittaneet kutuvaelluksen pysähtyneen, jollais ta ei aikaisemmin ole tapahtunut, Esimerkiksi tammikuussa 1980 made katosi mm. Särkimon vesiltä ja kalastus tyrehtyi, Made palasi lyhyeksi aikaa vain juuri kudulle helmikuussa,
4.282 Kutualue, kutuaika ja poikasbiologia
Poikashavaintojen mukaan made ei nykyään juuri kude Kyrönjoen suistossa, vaan ymparoivassa saaristossa jokiveden vaikutus—
alueella. Tätä käsitystä tukevat myös haastattelu- ja merkintä-tiedot (kohta 4,281).
Mateen kutu tapahtunee pääasiassa helmikuussa. Mateen mätiä hedelmöitettiin 25.2.1982 Särkimossa ja inkuboitiin joessa se kä kylmäkaapissa. Poikaset kuoriutuivat huhti-toukokuun vaih teessa, jolloin myös vastaavankokoisia mateenpoikasia löydettiin joen vaikutusalueelta.
Ennen kuoriutumista mäti on herkiminin veden mukana liikkuvaa (Hudd ym. 1983) . Volodin f1960a) on todennut mateen mädin läh tevän liikkeelle hiekkapohjalta veden virtauksen ollessa 4 cm/s ja kaikkien mätimunien huuhtoutuvan veden virratessa 8 cm/s.
Kioherajoessa 70 km jokisuulta olevan kutupaikan mäti saattaa kulkeutua 15-20 km ennenkuin poikaset kuoriutuvat fSorokin 1971) Poikasten kuoriutuminen ja ruskuaispussivaihe kestää mateella melko pitkään. Kylmäkaapissa kuoriutuminen kesti yli kaksi viikkoa, Maksamaan saaristossa ruskuaispussipoikasia
tavat-tim
lähes kuukauden ajan 24.4,-20,5. Niitä esiintyi joen vai kutusalueella ainakin kahden metrin pintakerroksessa, Poika—set puuttuivat tai niitä oli harvassa jokiuomassa, vain yksi poikanen löytyi Mittigrundin kohdalta. Myös joen päävirtaus alueella Sticksholmenista Pudimofjärdenille (kuva 88, 89) poi—
kasia oli niukasti. Poikastiheydet pienenivät myös suolapi toisuuden kasvaessa. Suolaisuuden ollessa 0,5 o/oo tiheydet olivat 0—0,8 yks/m3 ja vielä 1,5 o/oo:ssa tavattiin jokunen poikanen. Suolapitoisuuden alle 3 0/00 ei ole todettu olevan esteenä mateen alkiokehitykselle (Jäger ym. 1981). Tiheimmin poikasia oli suojaisilla alueilla, varsinkin Tailotin ympäril lä, missä suolapitoisuus oli alle 0,1 o/oo. Suurin tiheys oli 8 yks/m3.
Mateenpoikasten pelagiaalivaihe päättyy niiden hakeutuessa syön nösalueille aivan matalaan rantaveteen (5-4 0 cm) . Siirtyminen on verrattain nopea. Baikaljärvessä Sorokin (1976) on todennut pelagiaalivaiheen kestävän alle viikon, Poikaset oleskelevat suojaisilla alueilla rantakivien valissa ja osittain edellisen vuoden kasvillisuuden suojassa noin 10-15 mm pituuteen asti Poikastiheydet olivat eräillä alueilla todella suuria, sillä 1,5 litran äyskärin kauhaisu saattoi antaa saaliiksi 90 madet—
Kuva883Mateenpoikastentiheys (yks/m)GulfV-näytteiSsä vuonna198L
4
0 101235km181
ta. Suuria tiheyksiä tavattiin Särkimosta ja Kvimofjärdenil—
tä. Poikasja ei tavattu Köklotin alueelta ja suistoalueelta tNabben) saatiin vain yksi poikanen (kuva 90) . Myäs yli 15 mm poikasia tavataan rantavedestä, mutta kivien ja kasvien al la suojassa (Eloranta 1982) . Vaellus syvempiin vesiin tapah—
tunee syksyllä, jolloin mm. Mtiller (1982) havaitsi nuorten ma teiden ulosvaellusta joesta. Haastattelutiedot pienten matei den liikkeistä tukevat tätä käsitystä.
4.283 Kasvu
Mateiden keskikoko rysien saalisnäytteissä on ollut käytännöl lisesti katsoen muuttumaton 1979-1982 (taulukko 59) . Von Ber—
talanffy’n kasvuyhtälö (1938) kuvaa hyvin kasvua (kuva 91) 4.284 Kannan ja saaliin ikäjakautuma
Valikoimattomien rysä- ja poikasrysä- (solmuväli 4 mm) näyttei den ikäjakaumat kuvaavat hyvin kutevan kannan ikäjakautumake—
hitystä vuosina 1979—1982 (kuva 92) . Ikäjakautumat ovat epä—
normaaleja. Vuosiluokka 1975 on kauttaaltaan silmiinpistävä, sitä vastoin vuosiluokat 1976 ja 1977 ovat heikkoja. Tällai sissa pyydyksissä nuorimmat mateet ovat kolmevuotiaita ja rek—
rytointi-ikä, mikä tarkoittaa ikää, jolloin koko ikäryhmä on pyydystettävissä pyydyksellä, on neljä vuotta. Täten voidaan sanoa vuosiluokan 1978 olevan myös otaksuttavan vahva tai ai nakin normaali verrattuna vuosiluokkiin 1977 ja 1976. Vuosien
1979 ja 1980 näytteistä puuttuvat vanhemmat ikäluokat, mm. 1972 ja 1973 kokonaan.
Verrattaessa ikäjakautumia Uumajasta pohjoiseen sijaitsevan Sävarån 12.2.1983 otettuihin saalisnäytteisiin osoittautuvat tutkimusalueen heikot vuosiluokat siellä normaaleiksi tai vah—
voiksi (kuva 93) . Sävaråssa verrattain heikko vuosiluokka 1975 on tutkimusalueella dominoiva. Yleisesti ottaen Sävarån näyt—
teen ikäjakautuma on tasaisempi, Porin edustan mateen saalis—
näytteet (H. Lehtonen, julkaisematon) osoittavat myös tasaisem paa ikäjakautumaa. Täten on ilmeistä, että tutkimusalueella mateiden vuosiluokkavoimakkuuksiin vaikuttavat suuresti paikal
liset ympäristötekijät.
Alle 500 g mateita ei myydä. Jos vuoden 1982 saalisnäytteistä (rysä, verkko ja koukut) poistetaan kaikki alle 500 g mateet, niin havaitaan mateenkalastuksen kohdistuvan neljävuotiaisiin tai sitä vanhempiin mateisiin. Tässä kaupallisessa saaliissa vuosiluokat 1976 ja 1977 ovat heikosti edustettuina (kuva 94) Vuosiluokka 1975 edustaa yli 60 % painosta, Vuosiluokat 1976 ja 1977 ovat heikkoja. Vuosien 1979—82 saalisnäytteiden perus teella voidaan todeta vuoden 1981 jälkeisten madesaaliiden pe rustuvan suurelta osin vuosiluokkaan 1975. Vuosiluokka oli tärkeä jo 1980. Vuonna 1979 kaupallisesta rysäsaaliista suurin osa muodostui vuosiluokasta 1974.
v
Kuvi89,Suurmmtmateenpoikas tileydet(yks/m)GulfOlympia iiyLteissävuonna1982näyte piteittäin.1012345km
v
25kmKuva90.Äyskäröintipisteet, Havaituttiheydetilmenevät oheisestataulukosta.Li
Kuva 90, taulukko
184
Paikka Pvm Näyte (kpl) Saalis Vaihtelu—
Äyskäri väli Näytemäärä
1 18.5. 39 0 0 0
29 useista yrityksistä huolimatta ei mateenpoikasia 30
36 7.5. näköhavaintoja mateenpoikaaiata rannassa
37 13.5. 10 0 0 0
50 17,5. 26 10,08 0—50 21/26
51 17.5, 16 0,81 0—4 5/16
52 17.5. 25 6,04 0—23 19/25
53 17.5. 21 13,29 0—49 19/21
54 17.5. 8 2,6 0—7 6/8
55 17.5. 38 0 0 0
56 18.5. 20 0,24 0—2 4/20
57 17.5. 10 0 0 0
58 17.5. 25 0 0 0
185
Taulukko 59.
1 979—1 982.
Mateiden keskipituudet ja —painot näytteissä
Ikä Lukurnärä % pituusX s paino s
1979 23.2. 3 4 2,6 325,0 31,1 252,5 87,7
rysä 4 119 78,8 347,8 38,3 277,1 101,4
n 151 5 25 16,6 410,0 38,7 458,0 117,0
rysä 5 166 77,2 401,1 57,1 417,6 230,9
n = 215 6 36 16,7 482,4 63,5 861,9 375,1
16.2. 4 73 35,1 337,9 47,6 236,0 124,4
rysä 5 20 9,6 411,8 70,4 500,0 438,2
n 208 6 85 40,9 416,2 66,2 540,7 342,8
7 7 3,4 459,3 78,2 840,0 555,5
>7? 2 1,0 572,5 17,7 1425,0 120,2
1982 10.2. 3 2 1,5 290,0 0 142,5 3,5
iF73ä 4 54 40,9 356,5 51,9 319,2 203,2
n = 132 5 8 6,1 391,9 46,0 416,9 138,1
6 8 6,1 451,3 93,9 716,9 493,0
7 57 43,2 492,1 89,3 1022,2 660,9
8 3 2,3 566,7 55,1 1518,3 630,9
1982 10.2. 3 1 0,8 380 90,0
poikasrysä 4 78 62,9 330,3 43,8 237,9 102,8
n = 124 5 18 14,5 385,3 46,0 375,8 164,2
6 5 4,0 407,0 52,6 465,0 171,5
7 22 17,7 421,8 38,8 571,4 284,2 1982 28.12, 4 19 59,4 485,3 42,8 810,0 256,0
29.12. 5 1 3,1 500,0 980,0
siika— ja made— 6 2 6,2 537,5 53,0 1175,0 275,8 verkot; n = 32 7 10 31,3 595,5 89,5 1605,0 801,0
1982 28.12. 4 1 5,7 550,0 1340,0
koukut 5 6 33,3 578,3 64,5 1521,7 493,2
n 18 6 2 11,1 673,5 60,1 1955,0 671,8
7 7 38,9 624,3 104,7 2164,3 1110,7
8 2 11,1 502,5 74,2 670,0 127,3
1982 28.12. 4 3 15,8 521,7 61,7 996,7 321,9
verkko 5 7 36,8 569,3 33,8 1368,6 394,1
n = 19 7 8 42,1 656,3 106,7 2456,3 1115,6
8 1 5,3 580,0 1780,0
186
3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13a ikä
Kuva 91. Mateen pituuskasvu. Kuvasta ilmenevät pituuden keski-arvot ja 95 % luotettavuusrajat.
0
Q:1979 rysä 0:1980
O:
1981 :1982 IiIø 1269 K0 :1.9307 K :0.0542 0
It cm 80
70
60
50-
40-
30-
20-
10-0
0
0
3 4 5 5 7 8 9 10 lf 78 77 76 75
Kuva 92, Madesaaliin ikäjakauma Särkimossa valikoimattomissa ry sänäytteissä vuosina 1979-1982 ja poikasrysänäytteissä (4 mm) vuon na 1982. Näytteet on otettu kutupopulaatiosta.
1979 1981
70 60 50 40 30 20 10
Kuva 93. Sävarån madesaaliin ikäjakauma tu sekä paino- että yksilöprosentteina.
7
v. 1983. Jakauma on annet
Kuva 94. Yhteenlaskettu madesaaliin ikäjakauma v. 1982, Alle 500 q painavat mateet on jätetty pois aineistosta, Jakauma on annettu sekä yksilö— että painoprosentteina
188
Yksilö % Paino %
7-
40//
/
7
/
30
20
/ 10
7
/ 456789
7
/
:i ikä 4 5 6 7 8 g a ikä
Paino % Yksilö %
60 1982
50 40 30 20 10
78 77 76 73 74 73
a 456789
78 77 76 75 74 73
a
189
4.285 Kuolevuus
Mateen kuolevuuslaskelmia vaikeuttavat äärimmäisen suuret vaih telut vuosiluokkavoimakkuuksissa (kohta 4.284) ja se että tilas tot mateen yksikkösaaliista tutkimusalueella eivät tunnu antavan luotettavaa kuvaa kannan kehityksestä. Vaelluskäyttäytymisessä havaitut vaihtelut (kohta 4.281) vaikuttavat suuresti yksikkösaa liisiin, jotka eivät luultavasti siten ole verrannollisia kannan kokoon. Toinen syy on siinä, että kutupaikalle asetettujen pyy dysten yksikkösaaliit vaihtelevat riippumatta vaellusreiteille asetettujen pyydysten yksikkösaaliista.
Käyttämällä merkkipalautuksia (taulukko 60) ja rysäsaaliiden ikä jakautumia (tietoja taulukosta 59) voidaan laskea raja—arvot kuo levuudelle. Edellinen tapa johtaa luultavasti kuolevuuden yliar—
viointiin, kun taas jälkimmäinen aliarviointiin, johtuen vuosi-luokan 1975 keskeisestä asemasta aineistossa. Merkkipalautuksis—
ta saadaan luultavasti maksimiarvo, sillä merkkejä todennäköi sesti irtoaa mateista. Esim. Lindin ym. (1973) aineisto viittaa tähän. Palautusten määrä väheni voimakkaasti toisen ja kolman nen vuoden kuluttua merkinnöistä. Ärvoiksi saadaan 1,0 ja 0,4.
Keskiarvoa 0,7 voidaan käyttää ensimmäisenä arviona, kunnes kä sitellään kannan hyödyntämistä.
Tietoja mateiden luonnollisesta kuolevuudesta on vähän. Bayleyn (1972) mukaan erään kalastamattoman madekannan vuosittainen pro—
sentuaalinen luonnollinen kuolevuus oli noin 38 % (M = 0,48) Muth ja Smith (1974) katsoivat tämän olevan maksimiarvon kalas tettavassa madekannassa, ja todellisen luonnollisen kuolevuuden olevan alhaisempi. Sorokinin (1976) mukaan mateen luonnollinen kuolevuus Seleng-joessa on noin 30 % (M0,36). Aro ja Sjöblom (1982) ovat käyttäneet Itämeren turskalle hetkellisen kuolevuu—
den arvoa 0,3. Pohjoisen Merenkurkun mateenkalastus on intensii—
vistä, joten on syytä olettaa, että hetkellinen luonnollinen kuo levuus on alle 0,3. Änalysoitaessa kannan hyödyntämistä arvoa 0,2 on käytetty lähtökohtana.
Taulukko 60, Merkkipalautukset: palautusten jakautuminen merkinnän jälkeisille vuosille ja näistä saadut kuolevuusarvot.
A. Merkkipalautukset
190
4, 286 Mateenkalastus
Madetta kalastettiin verkoilla, rysillä ja puisilla madekoukuil la, ns. tikuilla. Rysillä kalastetaan yleensä siellä, missä on intensiivistä vaellusta ja itse kutualueilla. Maderysiä käyte tään myös hauen kalastukseen. Madeverkkoja käytetään tavalli sesti sisäsaaristossa. Madetta saadaan myös silakankalastuksen sivusaaliina syksyllä ja talvella. Mateenkalastuksen sivusaa—
lima saadaan haukea, 1960-luvun lopun ja 1970—luvun alun jäl keen mateenkalastus on loppunut Vassorfjärdenillä, Österfjäde—
nillä, Söderfjärdenillä, Bytesholmsfjärdenillä ja Hemfjärdenil—
lä (kuva 95 ja 96) Myös Vöyrinjoen suun ympäristössä kalastus on loppunut 1960-luvun lopun jälkeen. 1970-luvun keskivaiheilla mateenkalastus loppui lähes kokonaan Rödgrundissa, Köklotin ja Iskmon länsipuolella, Kalastus Mikkelin saarilla heikkeni 1970-luvun alussa, Varsinaista madekalastusta ei Mikkelin saarilla ole harjoitettu 1970-luvun jälkeen. Haastattelutietojen mukaan katkokset mateiden vaelluksissa ovat haitanneet kalastusta. Tämä on mahdollinen selitys siihen, että loppuvuoden saaliit ovat pie nentyneet enemmän kuin alkuvuoden saaliit (kuva 97)
Virkistys- ja kotitarvekalastajat pyydystävät madetta verkoilla, Suurin osa saaliista vuonna 1981 saatiin talvella ja 4660 mm silmäkoon verkoilla pyydettiin yli puolet kokonaissaaliista
(Sepponen & Hildän 1983) . Kotitarve— ja virkistyskalastajat ei vät täten pyydysten suhteen eroa ammattimaisesti kalastavista,
4.287 Saalis
Tukkukauppojen ostama mademäärä on vuosina 1967—1976 ollut yli 20 tonnia vuodessa, paitsi vuosina 1970 ja 1972. Vuodesta 1976 tukkukauppojen ostot tutkimusalueelta ovat selvästi vähentyneet (kuva 98). Österbottens fiskarförbundin vuosikertomusten 1975-1979 ja Österbottens fiskarförbundin (1976) mukaan madesaaliit tutkimusalueen kunnissa ovat olleet huonoimmat 1978 ja 1979 (tau lukko 61). Saaliit ovat kuitenkin nousseet 1981 ja 1982.
Taulukko 61. Madesaaliit tutkimusalueen kunnissa 1974-82 Öster bottens fiskarförbundin vuosikertomusten mukaan (tonnia)
1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982
Maksamaa 9,7 5,2 — 7 5,2 5 9,1 13,3 16,1
Mustasaari 8,1 7,3 — 5,1 2,3 2,5 3 4,8 11,0 Oravainen 1,1 0,6
Yhteensä 18,9 13,1 — 12,1 7,5 7,5 12,1 18,1 27,1 Virkistys- ja kotitarvekalastajien saalis oli 1981 noin 10 tonnia, jolloin kokonaissaaliista on poistettu myytyjen kalojen osuus, Suurimmat muutokset tutkimusalueen madesaaliissa ovat tapahtu neet alueen länsiosissa eli Iskmossa, Köklotissa ja Petsmos sa. Näiden kylien madesaaliiden romahtaminen osuu ajallises—
v
191kudutto potaova
verkko made
koukku
0 2 3 I 5km
kuva 95, Mateenkalastus ver—
koilla, koukuilla ja puisilla madekoukuilla (ks. Mäki &
Pitkänen 1969) Pyyntialueet vunoina 1979—1980.
paflen madekojkkj koukku verkko 1975 1970—1
iSSO-luvun lopulla
Kuva 96. Mateenkalastus verkoilld, koukuilla ja puisilla madekoukuilla.
Hylätyt pyyntialueet,
kgkg °°°
7 /
1967—691977—79// // //
7
//
///
3000/ 3000// // / // /
20002000// // //
///
//// / /
/‘// // // 7
//// /
1000/// // // 1 / /% /7) 1 /411
_____
//Ä1__
—___________ ——
_____ HmivvViViiViiiIXXXiXiiiiiiiIVVViVIIViiiIXXXiXii Kuva97.Madesaaliinjakautuminenkuukausittainvuosien1967—1969ja1977-1979tukkuostojen keskiarvojenperusteella.Tiedot1960—luvunmadeostoistaepätäydelliset,todellisuudessatuk kuostotovatolleetsuuremmatkuinkuvassaesitetyt.
193
kg 25000
20000’
15,
10000
5000 —
//
6%8 6y 69,4 70,4
%
72/73 73,4474,4 346
76,4777,4
78,4eeee a tukkuostojsta puutteelliset tiedot
Kuva 98. Mateen tukkuostot tutkirnusalueelta kalastuskausittajn (loppuvuosi ÷ alkuvuosi)