Koko Lapin alueelta on menetetty 1990-luvun jäl-keen 32 perinnebiotooppia (kuva 24, taulukko 7).
Menetettyjen kohteiden yhteispinta-ala on 102,1 hehtaaria..Kaksi.kolmasosaa.kohteesta.on.luokitel-tu aikaisemmin P-:ksi. Useimmiten tällainen koh-de on katsottu menetetyksi, mikäli kohteen tila on huonontunut vuosien kuluessa ja umpeenkasvun edetessä. Joskus kohde on saatettu kyntää pelloksi kuten.Sarmijärven niitty.Inarissa.tai.joskus.se.on.
muuttunut laiduneläinten lisäruokinnan vuok-si arvottomakvuok-si kuten Järvikummun haka.Pellossa.
(kuva 23).
Menetettyjen kohteiden joukossa on myös kak-si aikaisemmin P+:kkak-si luokiteltua kohdetta. Niistä Haapalan laidun Sodankylässä on menettänyt ar-vonsa Sattasen tekoaltaan aiheuttaman vedennou-sun ja sitä seuranneiden ympäristötöiden vuoksi.
Auttijoen suu Rovaniemellä sen sijaan on perinne-biotooppina arvoton voimakkaan pusikoitumisen ja toisaalta valjastetun Kemijoen arvaamattoman vedenpinnanvaihtelun vuoksi.
Kuva 23. Pellon Järvikummun haka on menettänyt arvonsa laiduneläinten lisäruokinnan vuoksi. Kohteella on kuitenkin edelleen maisemallista arvoa.
Menetettyjen kohteiden listasta on nähtävissä ero Etelä-Lapin ja Pohjois-Lapin kuntien välil-lä. Seitsemän pohjoisimman kunnan alueilla ei ole kuin yhteensä kolme menetettyä perinne- biotooppia,.kun.taas.Simossa,.Torniossa,.Kemis-sä, Keminmaalla, Posiolla ja Ranualla niitä on yhteensä 17 eli yli puolet koko Lapin menete-tyistä kohteista. On selvää, että tähän vaikuttaa asutustiheys eli se, että Etelä-Lapissa kohteita on alunperinkin ollut enemmän, mutta toinen merkittävä syy eroon löytynee kasvukauden pi-tuudesta: Pohjois-Lapissa kohteet pusikoituvat hitaammin. Ne myös sijaitsevat usein keskellä
porolaitumia,.jolloin.satunnainen.laidunnuspai-ne hidastaa kohteiden pusikoitumista. Lisäksi esimerkiksi Enontekiön arvokkaimpien kohtei-den käyttö poroerotuspaikkana ei ole muuttu-nut suuntaan eikä toiseen kuluneen kymmenen vuoden aikana.
Ranuan kunnassa on kaikkein eniten menetetty-jä perinnebiotooppeja. Kunnan alueella inventoi-tiin 1990-luvulla 19 yksityisomisteista, yksi kunnan omistama sekä kuusi valtionmailla olevaa perin-nebiotooppia, ja nyt kohteista seitsemän on mene-tetty. Ranualla arvonsa on menettänyt useimmiten P-:ksi alun perin arvotettu laidun, jolta laidunnus on loppunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.
Jotkut kohteista on otettu viljelykäyttöön.
Kunta Kohde Ent. arvoluokka Ent. pinta-ala, ha
Inari Sarmijärven niitty P 1,4
Kemijärvi Raudastenputaan tulvaniitty P 3,7
Keminmaa Kapernaumin niityt P- 1,1
Keminmaa Saavanojan niityt P- 1,4
Pelkosenniemi Saukkoputaan tulvaniityt P 3,0
Pello Järvikummun haka P- 0,6
Posio Lohirannan rantaniitty P- 2,9
Ranua Könkäänojan suun rantalaidun P- 1,8
Ranua Louhelanahon laitumet P 3,1
Ranua Nuupasjoen tulvaniitty P- 1,4
Ranua Piittisjärven Korpelan laidun P- 2,2
Ranua Putkivaaran Pellonpään haka P- 0,4
Ranua Raivion metsälaidun P- 27,7
Ranua Ruonakosken rantalaidun P- 1,9
Rovaniemi Auttijoen suu P+ 3,6
Rovaniemi Ellilän laitumet P 2,5
Rovaniemi Sauvonniemen niityt P 1,9
Rovaniemi Viirin niitty P 0,2
Savukoski Saukkoniemi P 5,8
Simo Pahnilan laitumet P 2,7
Simo Huttulan laidunmetsä P- 1,3
Simo Jokipään niityt P- 0,8
Simo Rantalan lammaslaidun P- 2,1
Simo Sakkaran lammaslaidun P- 2,1
Simo Simonniemen hevoshaka P- 2,4
Sodankylä Haapalan laidun P+ 6,1
Tervola Koivulan metsälaidun P- 8,0
Tornio Kariniemen tulvaniitty P- 4,7
Tornio Keräsenlammen niitty P- 1,6
Tornio Yli-Hurun niitty P- 0,4
Ylitornio Hianpään niitty P 2,9
Ylitornio Niemen laitumet P- 0,5
Yhteensä, ha 102,14
Taulukko 7.
Menetetyt perinnebiotoopit Lapin läänin alueella.
Kuva 24. Menetettyjen kohteiden sijainnista näkyy niiden painottuminen Etelä-Lappiin. (Kuva: Kaisa Puolamaa)
_
Arvoton kohde© Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/07
4. Perinnebiotooppien.hoidon.haasteet
Lapissa.suurin.haaste.perinnebiotooppien.hoidos-sa on väestön ikääntyminen ja seutujen autioitumi-nen. Kylillä ei tämän vuoksi ole enää luonnollista tarvetta laidunalueille eikä toisaalta työvoimaa hoi-don fyysiseen toteuttamiseen. Vanhat niittyalueet ovat usein suurten perikuntien hallinnassa, eivätkä niiden kaukana asuvat omistajat ole välttämättä kiinnostuneita hoitamaan pusikoituvia maitaan.
Arvokkaat laajat niittyalueet kuten esimerkiksi Kainuunkylän saaret ja Kittilän kirkonkylän lam-maslaidun ovat yleensä maanomistussuhteiltaan hyvin sirpaleisia (kuva 25), ja kokonaisuuksien hoi-toon saaminen vaatii valtavan suuren työmäärän.
Onnistumisiakin on tämäntyyppisillä alueilla La-pissa koettu. Kittilässä 32 maanomistajaa, joista osa on perikuntia, on vuokrannut vanhat niittypalstansa lammaslaitumeksi. Tuloksena on hoidettu 113 heh-taarin alue Kittilän kirkonkylän tuntumassa (kuvat 3 ja 25). Muonion Rukomasaarella vastaava onnistu-minen Lapin ympäristökeskuksen tukemissa vuok-rausneuvotteluissa on saanut aikaan 101 hehtaarin lampailla hoidetun tulvaniityn.
Ylä-Lapissa Utsjoella ja Inarissa on haasteena maatilojen vähäisyys.
Porotiloista vain harva täyttää maa-talouden ympäristötuen erityistuen saamisen.ehdot..Lainalampaita.olisi.
satamäärin muutaman kymmenen kilomerin päässä valtakunnanrajan toisella puolen, mutta kansainväli-set rajasopimukkansainväli-set tekevät eläinten siirron käytännössä mahdottomak-si (Elintarviketurvallisuusvirasto 2007). Lampaiden tuontia Etelä-La-pista on pienimuotoisesti yritetty, mutta vastaan tulee kysymykset valvonnan järjestämisestä. Keski-, Etelä- ja Itä-Lapissa kukoistava lam-mastalous edistää perinnebiotoop-pien hoitoa vain niillä alueilla, joilla suuria.lammastiloja.on..Esimerkik-si Sodankylän ja Simon kohteista suuri.osa.on.saatu.laidunnukseen.
näiden lampurien avulla. Suurim-milla tiloilla ongelmaksi perinne-biotooppien hoitomielessä tulee jo sopivien kohteiden löytyminen kohtuullisen etäisyyden päästä ti-lakeskuksesta.
© Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/07
Paikoitellen ongelmia asianmukaiseen hoitoon saamiseen.tuo.myös.maanomistajien.sitkas.halu.
lannoittaa arvokkaita perinnebiotoopejaan. Tämän seurauksena tuoreista kukkaniityistä tulee 10 vuo-dessa nurmilauhamättäikköjä, joita ei taloudelli-sessa mielessä kannalta enää hoitaa niittämällä ennen kuin ne on kynnetty ja kylvetty. Kukkivaa nurmilauhaa.eli.pilliheinää.eli.säärekästä.ei.syö.edes.
poro.
Ongelman oikeanlaisten kohteiden hoitoon saamiselle luo myös tämänhetkinen maatalou-den ympäristötuen erityistukien lausuntovaiheen ruuhkautuminen. Kun lähes sata lausuntopyyntöä tulee yhtä aikaa alueelliseen ympäristökeskukseen henkilöille, joilla ei ole erikseen osoitettua aikaa pe-rehtyä tukihakemuksiin niiden vaatimilla tarkkuu-della,.suurimpaan.osaan.hakemuksista.lausunto.
joudutaan tekemään ilman maastokäyntiä. Tämä aiheuttaa sen, että tukiresursseja saattaa ohjautua myös.alueille,.joilla.ei.todellisuudessa.ole.suurta.
perinnebiotooppiarvoa.
Kuva 25. Lapin suurten jokien tulvaniityillä maanomistus on maankäyttö-historian vuoksi usein hyvin sirpaloitunut. Tämän vuoksi osa maanomista-jista ei edes tiedä omistavansa arvokasta perinnebiotooppia. (Kuva: Kaisa Puolamaa)
5 Hoidon edistäminen
5.1