• Ei tuloksia

5.1 Menetelmät

Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin, että minkälaisia näkemyksiä suomalaisilla pääomasijoittajilla tai startup-yrityksen rahoituksen ammattilaisilla on startup-yritysten arvonmäärityksestä. Tutkimus on laadullinen field-tutkimus, jossa haastateltiin kahdeksaa asiantuntijaa teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelulla tarkoitetaan puolistrukturoitua haastattelua, jonka luonteeseen kuuluu, että haastattelussa käsiteltävät teemat ja haastattelua ohjaava kysymysrunko on määritelty etukäteen. Nimettyjen teemojen puitteissa teemahaastattelu mahdollistaa tilan haastateltavan omille ideoille ja analyysille. Lisäksi haastattelijan näkökulmasta on mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä. Haastattelua on myös mahdollista haastateltavan erityisosaamisen perusteella ohjata tai painottaa johonkin osa-alueeseen. (Puusa

& Juuti 2011, 81-83.)

Tämän teemahaastattelun teemat perustuvat teoriaosiossa käsiteltyihin kokonaisuuksiin ja ovat seuraavat:

1. Pääomasijoittaminen ja startup-yritykset yleisesti 2. Arvonmääritys ja siihen liittyvät menetelmät 3. Arvonmääritys ja yrityksen taustatekijät 4. Sijoittajan sopivuus yritykseen ja neuvottelu 5. Epävarmuuden vähentäminen

Tehdyt haastattelut litteroitiin ja niistä muodostettiin kirjallinen aineisto.

Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia (qualitative content analysis). Tarkennettaessa käytetyn sisällönanalyysin tyyppiä, on kaksi näkökulmaa. Ensimmäiseksi käsitellään Hsiehin ja Shannonin (2005) sisällönanalyysin jakoa kolmeen eri lähestymistapaan: perinteiseen, suunnattuun ja summatiiviseen. Perinteistä tapaa käytetään pääasiassa ilmiön

kuvailuun, kun aiempi käytettävissä oleva tutkimustieto on rajallista.

Haastatteluvaiheessa käytetään avoimia kysymyksiä ja analyysissä yritetään löytää yhtymäkohtia olemassa olevaan tietämykseen. Suunnattua sisällönanalyysia käytetään usein silloin, kun on olemassa teoriataustaa, jolloin tavoitteena on todistaa tai laajentaa aiempaa teoreettista viitekehystä.

Haastatteluissa saatetaan käyttää avoimia kysymyksiä, joita seuraavat kohdistetut kysymykset liittyen ennalta määritettyihin kategorioihin.

Summatiivisessa analyysissa keskitytään taas etsimään aineistosta tarkoitukseen soveltuvia sanoja tai asioita ja mitata niiden esiintymistä haastattelussa. Tässä tutkimuksessa käytetty lähestymistapa on lähimpänä suunnattua sisällönanalyysia, sillä analyysin jaottelu tehtiin käyttäen aikaisempaan teoriaan perustuvia aihekokonaisuuksia. On kuitenkin otettava huomioon, että aiheen teoriatausta ei ole kovin eheä ja selkeästi määritettävä kokonaisuus. Sen sijaan se on kokonaisuutena monitieteinen ja monitulkintainen. Toisin sanoen startup-yrityksen arvonmääritys voi perustua useisiin erilaisiin tieteellisiin tai jokseenkin tieteellisiin osa-alueisiin ja saman yrityksen arvosta voidaan tehdä samoillakin tiedoilla useita erilaisia päätelmiä.

Tuomi ja Sarajärvi (2018, 127-128) kuvailevat suunnattua sisällönanalyysia nimellä teorialähtöinen sisällönanalyysi. Heidän esittämässä mallissa muodostetaan analyysirunko ilmiön ulottuvuuksista ja ominaisuuksista. Tässä tutkimuksessa vastaavat osa-alueet ovat ilmiön ulottuvuuksien osalta teemahaastattelun teemoja. He esittävät kuitenkin myös toisen näkökulman sisällönanalyysin tyypin määrittelyyn. Puhuttaessa teemoista voidaan tässä tutkimuksessa sisällönanalyysi määritellä myös temaattiseksi analyysiksi.

Temaattisessa analyysissa aineistosta kerätään kiinnostavat seikat ja ne jaetaan teemoihin. Tässä tutkimuksessa teemojen jako tehtiin alustavasti jo ennen haastattelujen tekemistä. Erona sisällönanalyysiin nähdään, että siinä seikkoja jaotellaan ylä- ja alaluokkiin. Muilta osin sisällönanalyysin ja temaattisen analyysin erot nähdään tosin hyvin vähäisinä ja johtuvan enemmänkin tarkkojen määrittelyjen puutteellisuuksista. (Tuomi ym. 2018, 140-145.)

Sisällönanalyysi toteutettiin käyttäen edellä mainittua teemoittelua. Aivan aluksi haastatteluaineisto luettiin huolellisesti läpi ja mielenkiintoiset sitaattivaihtoehdot värikoodattiin viidellä eri värillä. Samanaikaisesti teemojen alle lisättiin alateemoja sitä mukaa, kun niitä värikoodaamisen aikana hahmottui mieleen. Tämän jälkeen valitut sitaatit ryhmiteltiin eri alateemojen mukaisesti ryhmiin ja lopuksi vielä teemakohtaisesti tarkistettiin sitaattien johdonmukaisuus ja joitakin sitaatteja karsittiin tai siirrettiin teemasta toiseen.

Sitaattien ympärille rakennettiin tutkijan tarpeelliseksi näkemät tarkennukset ja alateemojen viestiä kokoavat kommentit.

5.2 Aineisto

Haastateltavia pyrittiin valitsemaan tutkimukseen sillä perusteella, että tutkimukseen saataisiin hieman vaihtelevia näkemyksiä. Haastateltavia valittiin

niin konsultti-, enkeli-, pääomasijoitusyhtiö- kuin joukkorahoituskokemuspohjalla. Ihmisten taustoja selvitettäessä ilmeni kuitenkin myös, että rahoitusalalla varsinkin varhaisen vaiheen yhtiöiden rahoituksessa alan ammattilaisilla on tavallisesti hyvin vaihtelevaa kokemusta ja usein kokemusta neuvottelupöydän molemmilta puolilta. Tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä asia tämän tutkimuksen kannalta. Haastateltavien joukossa on myös yrityskauppakokemusta, mikä voidaan kuitenkin nähdä soveltuvaksi tähänkin tutkimukseen. Yksi haastateltavista kommentoikin asiaa seuraavasti:

”Esimerkiksi sijoittajan mukaantulo yritykseen on tietynlainen yrityskauppa, koska siinäkin sen yrityksen osakkeita todennäköisesti myydään.”

-A7

Sijoituksen ja yrityskaupan väliset yhtäläisyydet ovat havaittavissa, kun mietitään rahoittajan tai ostajan tavoitteita.

Haastattelut toteutettiin vuoden 2019 joulukuun ja vuoden 2020 tammikuun aikana eri paikoissa, mutta pääosin haastateltavien työpaikoilla.

Yksi haastattelu toteutettiin puhelimitse ja yksi Skypen välityksellä. Kuusi muuta haastattelua toteutettiin kasvotusten. Haastattelujen pituuden keskiarvo oli noin 32 minuuttia. Lyhyin haastattelu oli pituudeltaan noin 25 minuuttia ja pisin noin 42 minuuttia. Haastateltavista asiantuntijoista tehtiin seuraavat lyhyet kuvaukset haastattelujen alussa esitettyjen taustaan liittyvien kysymysten perusteella:

Asiantuntija 1

Reilu kymmenen vuoden kokemus startup-yrityksistä perustajana, omistajana, neuvonantajana, hallituksen jäsenenä tai advisorina. Ollut mukana noin 20 rahoituskierroksella, joista ollut täysin vastuussa 3:sta. Omaa pieniä sijoituksia noin 15:sta startup-yrityksessä.

Asiantuntija 2

Lähes 20 vuoden kokemus tuotekehitysrahoituksesta. Kokemusta rahoitettavan yrityksen, sijoittajan ja ulkopuolisen konsultin näkökulmasta. Ollut mukana noin 20 rahoituskierroksella, joista viisi loppuun saakka. Sijoituksia muutamissa yrityksissä ja osakkuus sijoitusyhtiössä.

Asiantuntija 3

Noin 15 vuoden kokemus juristina yrityskaupoista ja sijoituksista, joista pääomasijoitusten parissa viimeiset kymmenen vuotta. Monipuolinen kokemus alasta juristina, sijoittajana ja startup-yritysten perustajana. Kokemusta yli 50 rahoituskierrokselta.

Asiantuntija 4

Omaa sijoittaja- ja konsulttinäkökulmaa. Kokemusta sijoitukseen johtaneista rahoituskierroksista noin 30, joihin on myös yhtiön kautta sijoittanut. Kokemusta useista sadoista vähintään rutiininomaisista arvonmäärityksistä vuosittain.

Asiantuntija 5

Kokemusta sijoitusyhtiöstä, konsultoinnista ja yritysten valmentamisesta liittyen startup-yritysten rahoitukseen ja arvonmääritykseen. On ollut rakentamassa, neuvomassa, valmentamassa tai sijoittamassa noin sadalla rahoituskierroksella, joista 30 toteutuneita pääomasijoituskierroksia.

Asiantuntija 6

Yli 20 vuoden kokemus yrittäjänä, sijoittajana, hallituksen jäsenenä tai advisorina.

Mukana tällä hetkellä noin 20 yrityksessä edellä mainituissa rooleissa.

Kokemusta noin 50 rahoituskierrokselta.

Asiantuntija 7

Yli 30 vuoden kokemus yrittäjänä. Osakkaana 12 yrityksessä. Kokemusta erityisesti pääomasijoitusyhtiöissä toimimisesta. On ollut mukana noin 80 rahoituskierroksella, joista 60 on ollut itse järjestämässä. Lisäksi kokemusta reilusti yli sadasta yrityskaupasta.

Asiantuntija 8

Kymmenen vuoden kokemus yrityskaupoista analyytikon ja toimeksiantojen johtamisen näkökulmasta. Tehnyt yli sata arvonmääritystä yrityskauppoihin liittyen vastuuasiantuntijana. Kokemusta myös noin kymmeneltä rahoituskierrokselta.