Tutkielman aineistona käytettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpäkeskuksessa aivometastaasien takia vuosina 2005–2013 sädehoidettuja potilaita. Potilaiden henkilötunnukset haettiin sädehoidon ARIA-potilastietojärjestelmästä. Nämä henkilötunnukset hävitettiin työn valmistuttua. Potilaisiin ei oltu yhteydessä tutkimuksen tekemisen aikana. Näin ollen on katsottu, ettei eettisen toimikunnan lupaa tarvittu.
Yhteensä potilaita oli 407. Potilaiden muiden tietojen hankkimiseen käytettiin potilastietojärjestelmää sekä syöpätautien omaa WinSykli-järjestelmää. Miranda-potilastietojärjestelmästä etsittiin potilaiden primäärikasvainten diagnoosipäivämäärät, aivometastaasidiagnoosipäivämäärät, potilaiden ICD-10-diagnoosit, potilaiden saamat sädehoitoannokset, sädehoidon aloitus- ja lopetuspäivä sekä potilaiden kuolinpäivämäärät. WinSykli-järjestelmästä täydennettiin edellä mainittuja tietoja.
Aineistosta valittiin tutkimukseen ne potilaat, jotka olivat yli 18-vuotiaita, joilla oli radiologisesti varmistettu aivometastaasidiagnoosi ja jotka olivat saaneet sädehoitoa aivometastaasiin. Tutkimukseen hyväksyttiin myös ne, joilla esiintyi pelkästään aivometastaasi ilman primäärikasvaimen varmistusta. Syynä tähän on se, että osassa tapauksissa primäärikasvainta ei lähdetty edes etsimään, koska sillä ei olisi ollut vaikutusta potilaan hoitoon. Erilliseksi aineistoksi valittiin potilaat, joilla oli metastaasit pelkästään kallon luissa, mutta niitä hoidettiin kuitenkin kokoaivosädehoidolla. Myös valittiin potilaat, joita hoidettiin leikkaushoidolla kokoaivosädehoidon lisäksi, sekä potilaat, joita hoidettiin kokoaivosädehoidolla profylaktisesti ilman aivometastaasidiagnoosia.
Aineistosta tutkittiin seuraavia muuttujia: sukupuoli, ikä, syöpätyyppi, aika primäärikasvaimen diagnoosista aivometastaasin diagnoosiin, aika primäärikasvaimen diagnoosista kuolemaan, aika aivometastaasin diagnoosista kuolemaan sekä aika sädehoidon aloittamisesta kuolemaan. Syöpätyypit jaoteltiin seuraavasti: keuhkosyöpä, rintasyöpä, ihosyövät, suoliston syövät, aivometastaasit ilman primäärikasvaimen diagnoosia sekä muut, joka sisältää munuaissyövät, eturauhassyövän, munasarjasyövät, kohdunsyövät, ruokatorven syövät, mahansyövät, maksasyövän, lymfooman, kivessyövän, virtsarakon syövän, kilpirauhasen syövän, rintakehän sidekudoksen syövän sekä
13 silmäsyövän. Muuttujia arvioitiin seuraavilla tavoilla: keskimääräinen elinaika aivometastaasidiagnoosin jälkeen, keskimääräinen elinaika primäärikasvaimen diagnoosin jälkeen ja keskimääräinen aika primäärikasvaimen diagnoosista aivometastaasin diagnoosiin. Lisäksi arvioitiin elinikä sädehoidon aloittamisen jälkeen ja jaettiin nämä potilaat kahteen ryhmään: alle kuusi viikkoa selvinneet ja vähintään kuusi viikkoa selvinneet. Kuuden viikon aikaa käytettiin, koska Windsorin (2013) tutkimusryhmän mukaan potilaat hyötyivät hoidosta keskimäärin kuuden viikon kuluttua. Myös tällä valinnalla tämän tutkimuksen tuloksia voitiin suoraan verrata Windsorin (2013) tutkimusryhmän tuloksiin.
Keskimääräisiä elinaikoja laskettaessa aineistosta poistettiin ne potilaat, joiden kuolinaika ei ollut tiedossa. Kuolinajan puuttuminen johtui siitä, että potilas oli siirtynyt hoitoon toiseen hoitolaitokseen eivätkä tiedot potilaasta enää siirtyneet Miranda-järjestelmään. Ei siis voitu luotettavasti arvioida,olivatko potilaat elossa vai eivätkö heidän tietonsa olleet siirtyneet Miranda-järjestelmään.
Potilaiden diagnoosipäivämäärissä käytettiin approksimaatiota tietojen ollessa vajaita.
Tarkan päivämäärän puuttuessa approksimoitiin päivämäärä ilmoitetun kuukauden puoliväliin.
Analysoitava aineisto kerättiin ensin Microsoft Excel ohjelmaan. Tietojen analyysissä käytettiin Statistical Package for Social Science (SPSS) ohjelmaa ja sen versiota 19.
Selviytymistä analysoitiin käyttämällä Kaplan-Meierin analyysia ja LogRank-testillä varmistettiin, että tulokset olivat tilastollisesti merkittäviä (P < 0,05). Alle kuusi viikkoa selvinneiden potilaiden riskitekijöitä analysoitiin Coxin regressio analyysillä.
Tutkimukseen hyväksytyistä potilaista (Taulukko 1.) 181 (55 %) oli miehiä ja 146 (45 %) naisia. Potilaiden mediaani-ikä aivometastaasin diagnoosipäivänä oli 64 vuotta, nuorimman potilaan ollessa 22 vuotta ja vanhimman potilaan ollessa 89 vuotta.
14
sädehoidolla hoidetut 281 86
Leikkauksella ja kokoaivosädehoidolla hoidetut 22 7
Kallon luiden metastaasien takia hoidetut 15 4
Profylaktisesti hoidetut 9 3
Yhteensä 327
100
3.1 Kokoaivosädehoidetut sekä stereotaktisesti sädehoidetut potilaat Potilaita, joita oli aivometastaasien puolesta vain kokoaivosädehoidettu tai sen lisäksi myös stereotaktisesti sädehoidettu, tutkittiin erikseen. Tämän ryhmän potilaita, joiden kuolinpäivä tiedettiin oli 192 (Taulukko 2.). Heistä 105 oli miehiä ja 87 naisia.
Keuhkosyöpä oli yleisin syöpätyyppi tässä potilasryhmässä (Taulukko 3.). 58 (30 %) potilaalla ei ollut metastaaseja muualla kehossa. 132 (69 %) potilaalla oli metastaaseja aivojen lisäksi muissa elimissä ja 2 (1 %) potilaalla oli aikaisemmin hoidettu toisen tyyppinen primäärikasvain.
Taulukko 2. Kokoaivosädehoidetut sekä stereotaktisesti hoidetut potilaat joiden kuolinpäivä oli tiedossa.
Kokoaivosädehoito: 20 Gy viidessä fraktiossa 131 68 Kokoaivosädehoito: 30 Gy kymmenessä fraktiossa 56 29 Kokoaivosädehoito sekä stereotaktinensädehoito 3 2 Kokoaivosädehoito: muut annokset kuin edellä
mainitut 2 1
Yhteensä 192 100
15 Taulukko 3. Kokoaivosädehoidettujen sekä stereotaktisesti hoidettujen potilaiden syöpätyypit (kuolinpäivät tiedossa)
280 potilaan tiedoista analysoitiin keskimääräinen aika primäärikasvaimen diagnoosista aivometastaasien diagnoosiin (Taulukko 4.), yksi potilas poistettiin tästä analyysista, koska hänen primäärikasvain löydettiin vasta aivometastaasien jälkeen ja näin ei voida luotettavasti arvioida aivometastaasien muodostumiseen kulunutta aikaa.
Taulukko 4. Mediaaniajat primäärikasvaimen diagnoosista aivometastaasin diagnoosiin lyhimmästä pisimpään.
Syöpätyyppi Mediaaniaika (vko) Vaihteluväli (vko)
Keuhkosyöpä 21 0-269 muissa elimissä metastaaseja. 8 (47 %) potilaalla oli aivojen lisäksi metastaaseja yhdessä tai useammassa elimessä ja 1 (6 %) potilaalla oli aiemmin eri syöpätyyppiä ollut primäärikasvain kuin hoidettu aivometastaasi. Kaikilla leikatuilla potilailla mediaaniaika primäärikasvaimen diagnoosista aivometastaasin diagnoosiin oli 52 viikkoa (välillä 0–388 viikkoa).
16 Taulukko 5. Leikattujen potilaiden tiedot joiden kuolinpäivä oli tiedossa
Sukupuoli
30Gy kymmenessä fraktiossa 10 (59 %)
Kokoaivosädehoito sekä stereotaktinen sädehoito 1 (6 %)
3.3 Kallonluun metastaasit
Aineistossa oli 14 potilasta, joilla oli kallon luissa metastaaseja ja joita hoidettiin kokoaivosädehoidolla. Näistä 6 (43 %) oli miehiä ja 8 (57 %) oli naisia. Yleisin primäärikasvaimen syöpätyyppi oli rintasyöpä, jota sairasti 6 (43 %) potilasta. Muita primäärikasvaimen syöpätyyppejä olivat, eturauhassyöpäpotilaat 4 (29 %), keuhkosyöpäpotilaat 2 (14 %), ihosyöpäpotilas 1 (7 %) ja munuaissyöpäpotilas 1 (7 %).
Potilaista 11 (79 %) hoidettiin 20Gy:n kokonaissädeannoksella viidellä fraktiolla ja 3 (21 %) potilasta hoidettiin 30 Gy:n kokonaissädeannoksella kymmenellä fraktiolla. Kaikilla hoidetuilla potilailla oli metastaaseja muualla elimistössä kallon luiden lisäksi.
Mediaaniaika primäärikasvaimen diagnoosista kallon luiden metastaasien diagnoosiin oli 251 viikkoa (10–521 viikkoa).
3.4 Profylaktisesti hoidetut potilaat
Profylaktisesti kokoaivosädehoidettujen potilaiden kuolinpäivämääristä oli tiedossa vain kolme. Näistä potilaista kaksi oli miehiä ja yksi nainen. Kaikki potilaat sairastivat keuhkosyöpää. Potilaista yksi sai 30 Gy:n kokonaissädeannoksen kymmenessä fraktiossa ja kaksi saivat 25 Gy:n kokonaissädeannoksen kymmenessä fraktiossa. Yhdellä potilaalla oli metastaaseja muualla elimistössä ja yhdellä potilaalla oli ollut eri syöpätyyppiä oleva primäärikasvain aikaisemmin. Yhdellä potilaalla ei ollut metastaaseja muualla elimistössä.
17 Potilaat elivät primäärikasvaimen diagnoosista katsoen 8, 11 ja 28 kuukautta.
Mediaanielinikä oli 11 kuukautta.
18